Aleksis Kiveä muistellaan

Kulttuuriasioissa ja kansalaisvaikuttamisessa pohditaan Aleksis Kiven merkitystä. Hänen kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten mietinnässä. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on tehtävä vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa.

Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat  vain hyväksyttäviä.

Asioiden painotuksia ja pohdintaa tarvitaan, kun palveluja kehitetään asetettujen tavoitteiden suunnassa. Koulutuksen kehittäminen on yhteydessä arvostuksiin, johtamiseen ja harkittuihin työtapoihin. Oppisisällöt jalostuvat asianosaisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteiskunnan onnistuminen on yhteydessä pelisääntöjen tuntemukseen. Koronatilanne on asettanut toimijoille haasteita, joiden mukaan on edettävä.

Tässä kirjoituksessa viitataan Seitsemän veljestä – teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin.  Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.

Teoksessa mainitut nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Koulutukseen liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän.

Kehittymistä tukevien toimintojen jälkeen tilanne oli sellainen, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He oppivat tuntemaan  luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissakin Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.

Seitsemän veljestä -kirjan nuorilla oli tärkeä oppia ymmärtämään luontoympäristön merkitys hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen asia tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Historiasta saatavaan ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.

Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä  kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä – kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista.

Päätöksenteko on melko usein suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muunlaiselta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.

Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. On aihetta kysyä esimerkiksi, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on seilatessamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyä ja tunsivat armeijan sotilaskoulutusta, joka helpottaisi siviilivaikeuksien paineissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä –  teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa   hyödynnetään kokemusta.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään.  Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä – kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan.

Hyvää  Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.

Vuoden 2020 terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

  1. Kiitos Veikko että, kuten viime vuonakin,kitnnität huomion päivään 10. 10, jolloin tämä kansallisen kulttuurimme perusakallio ja kivi vuonna 1834 syntyi.
    Itse pidinPispan kirjastossa juuri esitelmän ’Saapanahkatorni, sattumaa vai salatietoa.’
    Kivi oli swedenborgiin tutustunut ja antoi täsä merkitystä ja painoarvoa mahdoliszesti itse näkemällee unelle,jolla ilmeni sittenhämmästyttäviä analogioita päivään 11.9. 2001. Dian teksti esitelmästäni:
    ”On huomattava että sana ’saapasnahka’ on teuraseläinen nahkaa ja hepreaksi sochet la 16 merkitsee teurastaja, suureksi hämmästyksekseni havaitsin että WTC:n ja Saapasnahkatornin yhteinen lukuarvo 16 vastaa m y ö s heprean sanoja teurastaja murhaaja ִ בְחַָהא: slaughter, murder. Ja pelkkä Saapasnahka 11 kr.= teurastaa אִבְחַ
    World Trade Center 5+5+6 = 16
    Torni Nahka Saapas 5+5+6 = 16 ja 16 = teurastaja murhaaja

    NYT Tarot kortti nro 16 kuvaa juuri räjähtävää tornia!!!http://gaylealstrom.blogspot.com/2010/04/tower-16-tarot-card.html

    • Lisää:
      DIBBAH PAHOLAINEN la 16 !!דִּבָּה
      Ko näyssä esitetään siis 1) mammonaa edustavan 2) korkean tornin sortuvan,kun kaksi savuavaa ja äänekästä esinettä törmää sen seinän läpi, myös mainitaan Amerikka ko mammonan edustajana, mainitaan 5) iso Turkki, mainitaan 6) heprean kieli, nainitaan 7) ilmalaiva ja 8) tuho ja 9) ennustus koskeva tulevaa aikaa.

    • Veljeksillä on toki mahdollinen esikuva nurmijärveläisessä metsäläisjoukossa,
      mutta Kiven ’hengessä’ ja teosofisesti katsottuna he ovat myös Kiven neron 7 astraalista olemuspuolta. Nerot eivä ole monostatoksia.
      Numerologiasa elämä 18 ja 7 essintyvät peilikuvia häen synnyin ja kuolinpäiväyksisään. (Kuin kuvastimessa: Paavali)
      KIVEN SYNTYMÄN ja KUOLEMAN SYMMETRIA NUMEROISSA:

      SYNTYMÄN päiväyksen 10.10.1834: summa 1+1+1+8+3+4 = 18 (18=elämä)
      Vuoden 1834 summa 1+8+3+4 = 7 (mystiikka)
      KUOLEMAN NUMEROT
      Päiväyksen 31. 12. 1872: summa 3+1+1+2+1+8+7+2 = 25/ 7 (Mystiikka)
      Vuoden 1872 summa 1+8+7+2 = 18 (18=elämä)
        Heprean elämää tarkoittava sana CHJ = 18
      Syntymään ja kuolemaan liittyvät loppunumerot ovat siis symmetrisessä peilikuvasuhteessa 18-7 ja 7-18 ja kuvaavat elämän ikuista kiertokulkua.

  2. Viikossa on seitsemän päivää,
    Iltayöllä voi nähdä seitsemän planeettaa.

    Seitsemän taivasta. ( onnen seitsemäs taivas jne. )

    Seitsemän Chakraa, eli energiakeskusta ruumiissa.

    Seitseman Sakramenttia, niitä on tosin vähennetty.

    En ota kantaa kristilliseen tai teosofiseen numerologiaan, koska hepreassa kirjaimet ovat myös numeroita, ja luonnollisesti silloin numerologiaa tulee katsella heprean kielen kirjainten kautta. Liian vaikeaa minulle.

    • Kirjain ja numerovastaavuudet sa helposti netistä ja äkiä ne heprean kirjaimet oppii. Ja kun lukee muutaman Raamattugematria esitelevän kirjoituksen pääsee hyvin alkuun. Kenttä on todella mielenkiintoinen ja avaa aivan uusia käsityksiä Raamatun kirjoittajista ja alkuperäisen Ilmestyksen luonteesta.

  3. Tänään 10.§10. 2020 klo 12 kävin Tampereella Laikun edesä Kiven patsaalla viemässä tervehdykseni. Laskin tulipunaisen ruusun kiven käsivarrelle ja lausuin kortin tekstin:
    ”Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.” Sitten lauloin yksin Kotimaan:
    Kotimaani ompi Suomi,
    Suomi armas synnyinmaa.
    Siellä valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.
    Siellä valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.
    Siellä ensi kerran kuulin lintuin laulun lehdossa.
    Siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa.
    Siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa.
    Siellä myöskin ensi kerran lempi syttyi sydämiin.
    Liekö ollut tahto Herran, kun se päättyi kyyneliin.
    Liekö ollut tahto Herran, kun se päättyi kyyneliin.

    Lisäkseni paikalla oli yksi(!) Kiveä joka vuosi muistava vanhempi naishenkilö.

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.