Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä

Yksi tämänvuotisista Nobel-voittajista, neandertalinihmisen perimää tutkijaryhmineen selvittänyt Svante Pääbo kirjoittaa elämäkerrassaan ”Kadonnutta perimää etsimässä’ (2015) seuraavasti

”Tiede ei suinkaan ole niin objektiivista ja puolueetonta vastaansanomattomien totuuksien etsintää kuin maallikot saattavat luulla. Se on sosiaalista toimintaa, jossa hallitsevat persoonallisuudet ja … kuolleiden mutta vaikutusvaltaisten tutkijoiden opetuslapset määräävät mitä ’yleinen tieto’ tarkoittaa.”

Svante Pääbon huomautus on sovellettavissa kaikkeen kulttuurintuotantoon, niin tieteeseen kuin taiteeseenkin.

Aleksis Kiven kuolinmökillä

Vierailimme tänään naisporukalla Syvälahden torpalla Tuusulassa, Kiven kuolinmökillä, jossa henkisesti ja fyysisesti murtunut myöhempi kansalliskirjailija vietti viimeiset kuukautensa kuollen uudenvuodenaattona 1872.

Kiven kirjoittajauran aikana yksi ns. hallitseva persoonallisuus, joka kaikin tavoin pyrki tuhoamaan Kiven maineen ja arvon kirjailijana oli suomen kielen professori August Ahlqvist. Nyttemmin hänen kohdallaan keskusteltaisiin jostain luonnevammasta tai sadismista, jolla Ahlqvist vainosi ja pyrki nöyryyttämään Kiveä.

Hän pystyi toiminnallaan vuosikymmeniä painamaan Kiveä unohduksiin ja sai itse suomalaisen eliitin järjestämät fantastiset suurmieshautajaiset Helsingissä.

Pieni torppa, Kiven kuolinmökki, on myös rikospaikka. Siellä tuli päätökseensä Ahlqvistin tuhoamistyö; tuleva kansalliskirjailija kuoli houruna ja kunnan holhokkina.

Tulkinnat muuttuivat 1900-luvun alussa, ja sittemmin suuri määrä suomalaisia tutkijoita ja taitelijoita on työnään tulkinnut Kiven tuotantoa ja kansa on ostanut Kiven ”Seitsemää veljestä” – hänen, joka itse eli ja kuoli köyhyydessä menestymättä taloudellisesti omalla lahjakkuudellaan.

Kiven kuoltua hänen tukijansa, estetiikan professori Fredrik Cygnaeus kirjoitti:

”Runoilija Aleksis Kivi on tänä aamuna vapautettu siitä elämän ja kuoleman välitilasta, jossa hän on elänyt viime aikansa. Tämä välitila on kamala jokaiselle kuolevalle, mutta kamalin se oli yhdelle lahjakkaimmista hengistä, joita maassamme on ikinä syntynyt.”

Kiven maineen kirjailijana korjasi aika sitten kun raivokritiikkejä kirjoittanut Ahlqvist oli kuollut. Kävikin selväksi, että Ahlqvist oli ollut väärässä.

Suomalaisen kirjallisuuden päivä

Kiven syntymäpäivä 10.10. on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Ns. voimakkaiden persoonallisuuksien historiallisesta vaikutuksesta puhuttaessa on myös syytä muistaa kuinka osa papistosta omaksui Ahlqvistin tulkinnan ”Seitsemän veljeksen” huonoudesta ja siveettömyydestä.

Samoin on syytä muistaa, että kyky käyttää kirjallisuutta eli lukutaito ei ollut kirkollisen kansanopetuksen ansio. Oikea lukutaito yleistyi kansakoulujen myötä ja kirjallisuus tuli myös rahvaanihmisten saataville kirjastojen perustamisen myötä.

Samoin on myös syytä muistaa, että myös teologiset julkaisut ovat suomalaista kirjallisuutta. Ja että edelläkävijän osa voi olla vaikea alalla kuin alalla.

Ensimmäisen suomenkielisen teologisen väitöskirjan julkaisi Johan Samuel Pajula vuonna 1891. Hänen ahlqvistinsa, uran tuhoaja, oli käytännöllisen teologian professori, umpibeckiläinen Otto Immanuel Colliander opetuslapsineen.

Vain aika, kuten Kiven kohdalla, korjannee niin Pajulan maineen ja asettaa piispaksikin tulleen Collianderin toiminnan todelliseen kontekstiinsa. Sama koskenee myös kirkon opettamaa kirkollista lukutaitoa, jossa ns. lukutaidoksi riitti katekismuksen ulkoluku.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Eri kulttuurit ympäri maailmaa kertovat samasta tapahtumista ja menetetystä paratiisista. Antiikin kreikassa tätä kutsuttiin kultaiseksi aikakaudeksi, kun taas hindulaisuudessa se tunnetaan nimellä Satya Yuga. Jopa Kaleva mainitsee vedenpaisumuksen.

    Yhteistä näille monille kertomuksilla on monia, kuten ihmiset elivät pitempään, maa oli erilainen, jumalat hallitsivat, ihmis-jumala hybridien synty, maailman täyttyminen väkivallalla ja lopulta tuho tulvassa, josta selvisi vain pieni ryhmä.

    http://ennustuksia..com/kadonnut-maailma/

    Meidän kannalta Nooan päivät ovat kuitenkin siinä mielessä merkittävät, että Jeesus sanoi niiden toistuvan meidän päivinämme eli samat merkit tulisivat seuraamaan. Mitä nämä merkit ovat?

    http://ennustuksia.com/2013/05/22/tuho-vedella-ja-tulella/

  2. Ärsyttää artikkelin toiseksi viimeinen kappale! Siinä samaistetaan evoluutioteoria ja epäraamatullisuus. Raamatussa ei ole yhtään lausetta, joka puhuisi evoluutioteoriaa vastaan. Sen sijaan tulkintoja löytyy joka lähtöön.

    Mitä tulee, Mauno Mattila sinun kommenttiisi, niin suosittelisin edes lievää lähdekritiikkiä. ennustuksia.com on todennäköisesti koko ison internetin pahin huuhaa-sivusto.

  3. Raamatussa kertomus vedenpaisumuksesta on alun perin tarkoitettu vain saduksi ja opettavaiseksi tarinaksi. Ei sitä ole tarkoitettu todesta otettavaksi historiakertomukseksi, kuten ei varhaisempiakaan vedenpaisumuskertomuksia. On surullista, että jossain historian aikana on syntynyt tulkintaperinne, joka virheellisyydestään huolimatta on suosittu ns. fundamentalistisuudessa tai kreationistisissa piireissä.

  4. Mtäh, näytteleekö Emma Watson Nooaa?? 😛 😉

    Mielenkiintoista, että Amerikassa elokuvaohjaajat joutuvat ottamaan huomioon kristityt katsojat ja heidän mielipiteensä. Voitteko kuvitella samaa Suomessa? Meillähän leffoissa saa pilkata Jumalaa ja kristittyjä aivan avoimesti.

  5. Sain Australiasta ystävältä varoituksen Noah filmistä: https://www.youtube.com/watch?=36Cs-B5iGa. Se on kuulemma ateistien tekemä ja kuvaa Noaa pahana ja epähurskaana miehenä. Vrt.1Ms.6:8,9.
    Raamattu on kokonaan totuus (Ps.119:160) ja se on Jumalan siunaus jokaiselle Häneen uskovalle. Epäuskoiset tekevät vahinkoa itselleen ja kuulijoilleen. Olemme kukin Jumalan edessä vastuulliset elämästämme ja valinnoistamme.

  6. Näin se menee. Ei tuo Collianderinkaan jälkimaine kummoinen ole. Ei piispana eikä tiedemiehenä ( en tosin ymmärrä hymnologiasta mitään, siinä Collianderia pidettiin kohtuullisen etevänä), puhumattakaan suhtautumista punaisten armahtamiseen vankileireiltä. Colliander kannatti kiivaasti kuolemantuomioita.

  7. Aleksis Stenvall oli perehtynyt erityisesti swedenborgilaiseen mystiikkaan mm. ystävänsä maisteri T.G. Svahnin kautta ja 7 veljestä sisältää runsaasti myös heprealaisvaikutteista numerosymboliikkaa, mikä hämmästyttävästi näkyy myös hänen syntymä ja kuolinpäiväyksiensä numerologiassa. Syvempi mystiikka on kertomuksessa Simeonin näkemästä mystisestä saapasnahkatornista. Josta ote, tarkkaivaisuutta käsitteissä:

    SIMEONI. Suurkiitos! Nytpä tahdon koettaa kertoa mitä olen nähnyt ja kuullut, kertoa varoitteeksi meille kai­kille. Kuulkaat: minä olen nähnyt hänen.

    JUHANI. Kenen ihmeen olet sinä nähnyt?

    SIMEONI. Itse päämestarin, itse Lusifeeruksen!

    SIMEONI. Siis kuulkaat, kuulkaat! Kimeästi saatana vihelsi, ja tulipas, niinkuin hän oli sanonut, kaksi nahkapiippua, kaksi hirmuista torvea touvaten läpi seinän. Rupesivat ne kauheasti huutamaan ja kiljumaan, kuin villityt jalopeurat, rupesivat ammentamaan kidoistansa savua, piin haisua ja tulikiven kaasua. Ja pian me kovin yskimään, niin saatana kuin minäkin, yskimään, köhisemään ja pitelemään korvistamme, koska ne kaksi peloittavaa pämppää möräsi. Ja yhä tuikkeni ääni, ja torni vapisi, ankara saapasnahka-torni vapisi ja kukistui viimein ryskeellä ja jytinällä, ja me tuossa seurasimme sen kaatuessa, kätkettyinä nahkaviilujen rykelmään. Mihin saatana joutui, sitä en tiedä, mutta ylisniskoin kuukuilin minä aina alaspäin, alas kalliolta, alas kuun viimeiseltä reunalta, ja rupesin nyt putoomaan maata kohden parin kyynärän leveällä nahan kappaleella. Mutta nahka, kuus­ta kotoisin ollen, kuuhun veti, minä taasen, maasta kotoisin, kohden maata vedin; niin sanottiin; ja koska ruumiini paino voitti nahkaviilun kohotuksen, niin kuljinpa alas­päin, vaikka vitkalleen, ikään kuin purjehtien vanhan variksen seljässä. Onnekseni kaikki; sillä ilman tätä nahka­paattiani, ilmalaivaani, olisinpa pudonnut kuin rapasäkki mäskiksi maahan, koska en levännytkään enään saatanan siipien nojalla. Mutta hiljaa, hiljaa nyt seilailin kohden rakasta maakotoani taas, ja laskeuduin viimein erään kuusen juurelle lähelle paikkaa, josta olin lähtenyt saata­nan kanssa matkaan. Vielä pitelin kourissani nahkalevyä, johon nyt huomasin kirjoitetuksi punaisilla kirjaimilla seuraavalla tavalla: » Jukolan veljeksille tämä, ja terveisiä täysin kourin! Mutta koska ylhäällä pilven juuressa on näkyvä tulinen merkki, tai niinkuin liehkuva kotkanhäntä, niin katso: loppu on läsnä hamaan siihen päivään saakka koska tämä tapahtuva on. Annettu saapasnahka­tornista melkein viimeisenä päivänä ja luultavasti vuotena totisesti ihan viimeisenä». Niin seisoi luettavana nahkataulussa, jonka nyt hellitin kädestäni, ja taasen rupesi hän sinkoilemaan ylös kuuhun. Siinä matkani synkeä ja totinen tosi.”

    Siinäpä koko Kiven todennäköisesti itsensä näkemän unen päätös. Merkillepantavaa ja karmean sattuvaa on näyn nimenomaan kaksi savuavaa ja römisevää nahkappiippua, jotka iskevä juuri mammonan torniin ja se fakta, että unessa mainitaan myös heprean kieli. Palaan näihin

    Ko näyssä esitetään 1) mammonaa edustavan korkean 2) tornin sortuvan, kun 3) kaksi savuavaa pitkulaista
    esinettä törmää sen seinän läpi, myös mainitaan 4) Amerikka mammonan edustajana, mainitaan 5) IsoTurkki nimenomaan voimistuvana mahtina, mainitaan 6) heprean kieli, mainitaan 7) ilmalaiva (!!!) ja se, että kyseessä on
    8) ennustus tulevaisuudessa tapahtuvasta 9) tuhosta!!
    Saapasnahkatornin nimessä nahka sochet merkitsee hepreassa 10) ’teurastaja’ ja 11) numeraalisti World Trade Center 5+5+6 = 16 ja Myös Saapas Nahka Torni = 5+5+6 = 16. WTC:n ja Saapasnahkatornin kirjainmäärä 16 vastaa myös heprealaisena
    lukuarvona 16 sanaa 13) teurastaja murhaaja
    = 16אִבְחַָה =slaughterer, murderer
    Tarot kortti 16 näyttää kuvan mammonan/vallan tornin (kultainen kruunu!!!) luhistumisesta W-muotoisen salaman iskiessä siihen:
    https://www.google.com/search?q=Tarot+card+16&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwin3OfXvdb6AhWVvosKHbVQBbMQ_AUoAXoECAIQAw&biw=985&bih=462&dpr=1.88#imgrc=1B7Wy4g8xZNOeM

  8. ”Runoilija Aleksis Kivi on tänä aamuna vapautettu siitä elämän ja kuoleman välitilasta, jossa hän on elänyt viime aikansa. Tämä välitila on kamala jokaiselle kuolevalle, mutta kamalin se oli yhdelle lahjakkaimmista hengistä, joita maassamme on ikinä syntynyt.”

    Ajatus välitilan olemassaolosta, on kristillinen pelote ja kilpailukeino jo varhaisista kirjoituksista lähtien.

    Kristillisen henkiopin piti voittaa sieluoppi, ja kilpailukeinona käytettiin välitilaa, eli ne, jotka sanoivat olevansa hengellisia, pelastuivat automaattisesti, tekemättä mitään. Kun taas sielulliset joutuivat pelastuksensa eteen tekemään hyviä toitä.
    Ja vielä ennen kuolemaansa ja taivaaseen pääsyä, he joutuivat välitilaan, joka kerrottiin olevan kauhea paikka. Tällä pelottelulla uskottiin saatavan voitto hengellisyydelle ja kirkolle.

    Vanhuuden sairaita ja dementikkoja onkin piiloteltu aikoinaan, koska on kristillisesti ollut häpeällistä joutua välitilaan, ikäänkuin sovittamaan syntejä kauheassa paikassa.
    Nykyisin nämä dementiat ja muut ” vanhuuden höperyydet” ymmärretään jo sairauksiksi. On ilmeisesti huomattu, että myös hengelliset voivat sairastua, joutua välitilaan. Joku on voinut vaatia pappeja tilille.

    Kivi
    Kun joku, kuten Kivi, jo noina aikoinan rohkeni kirjoittaa repliikin: ” Ja tuolla loistaa lukkarin punainen puustelli, kuin liekehtivä paholaisen pesä. ” niin hyvin uskon, että siinä on ’sivistyneistö’ hieraissut silmäkulmaa toisenkin kerran ja nostanut monokkelia nenän varteen, katsonut uudelleen ja uudelleen, ja kiehunut tätä röyhkeyttä ja jumalan huoneen virkamiehen pilkkaa mitä maalainen suustaan ja kynästään suoltaa.

    • Tässä välitilalla tarkoitettanee rajatilaa, joka syntyy mielensairaan ihmisen mielen leijuessa toden ja harhana rajamailla.

Luukkanen Tarja-Liisa
Luukkanen Tarja-Liisa
Teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori, joka kirjoittaa uskonnon, politiikan ja yhteiskunnan globaaleista ja suomalaisista ilmiöistä.