Kakkosluokalla pitää ev.lut. uskonnon opetussuunnitelman mukaan ”tutustua Raamatun sisältöön, sekä VT että UT”. Aion ensi keskiviikon uskonnontunnilla aloittaa tuon ihan Raamatun alusta, siis niin sanottujen alkukertomusten kokonaisuudesta. Siihen lasketaan kuuluvaksi:
– luomiskertomus/kertomukset
– syntiinlankeemus
– Kain ja Aabel
– sukuluettelot
– Nooan arkki
– Nooan sukuluettelot
– Baabelin (Babylonin) torni ja kielten sekoitus
Kaikki kunnia vanhoille nimille, mutta ajattelin kertoa/opettaa sen enemmän tällaisessa temaattisessa muodossa eli noiden perinteisten nimien tilalle puhua kertomusten aiheista:
– Maailman synty
– Hyvä ja paha
– Ihmisten vastuu toisistaan
– Vedenpaisumuskertomus
– Kertomus eri kielten synnystä
Ei liene kovinkaan suurta erimielisyyttä siitä, että nuo sukuluettelot voi huoletta jättää väliin opetuksessa tai ehkäpä vain mainita ohimennen, mutta mitä muita kannattaisi painottaa ja miten? Mitä jättäisit pois?
Oma poisjättösuosikkini olisi ehdottomasti Nooan arkki. En ymmärrä, miksi lapsille pitäisi kertoa tarinaa, jossa Jumala päättää tuhota luomansa maailman. Se vain tuntuu olevan lasten Raamattujen ja kristillisten lastenlukemistojen kestosuosikki. Ilmeisesti siksi, että eläinten kuvat ovat niin söpöjä ja ihqja…
Myöskään luomiskertomuksen ja evoluution vastakkainasettelun en ajatellut uhrata kallisarvoista opetusaikaa.
Kommentteja ja keskusteluja kaipaan, mutta samalla muistutan siitä, että oman uskonnon opetuksen tarpeellisuus ei ole tämän keskustelun aihe. Tässä reaalitodellisuudessa meillä on vielä ylihuomenna oman uskonnon tunti. Kaksi sirkeäsilmää saatellaan tunnin aluksi naapuriluokan ortodoksitunnille ja sitten keskitymme alkukertomuksiin Lauri Viidan moton hengessä: ”Kun luot, luo maailma. Vähempi ei riitä”.
Ai tuo baabelintorni? Onhan sekin selitys – ja periaatteesa hyvä – maailman kielten ja kulttuurien eriytymiselle. Mutta kun opetat Nooan arkkia, kerro sekin että Jumala/Luoja ei ollut hankkeen takana. Kysymyksessä taitaa olla ennakkovaroitus ilmastonmuutoksesta, joka meitä NYT uhkaa. Meillä menneenajan romantiiikan ja vanhanajan elämään sitoutuneilla ei ole romantiikassamme uhkaa, mutta kun kuolemme pois, joutuvat jälkipolvemme kohtaamaan tekemämme virheet. Ei silloin auta vakuuttaa että ukko Nooa oli kunnon mies tai Väinö ei saanut Ainoa.
Tuossa on vielä tuo aines parisuhdekeskusteluun, että Ukko Nooa tosiaan oli Kunnon mies… .
Joo siis Nooan arkin selityshän on antropomorfisessa demiurgissa… eli tavallaan Jumalan kerroksellisuudessa. En vain tiedä, miten sen saa selitettyä. Jotain sellaista, että ”Jumala varoitti Nooaa”- tyylistä selitystä ehkä… ja toivoa, ettei ne älyä kysyä, että ”eiks Jumala sitten olis voinu estää sen sateen, jos se kerran on kaikkivaltias?”.
Varmaan sopiikin hyvin Elias. Minä en vaan ihan tiedä mistä kulmasta joudut miettimään. Siksi toin sen varovaisesti. Toisaalta se oli itselleni tosi mielenkiintoinen kulma. Kyllä sitä varmasti pystyy hyödyntämään, jos ympärillä on monikielisiä ja erilaisia tapoja omaavia ihmisiä. Nyt vaan sitä kautta, että miten ymmärretään ja hyväksytään toisiamme. Siis ihan arjen kautta. Aikoinaan seurasin kivakouluopetusta, niin ihan puhdasta sosiaalipsykologiaa se oli.
Erikielisyys on paljon muutakin kuin koti- tai äidinkielen erilaisuutta. Toiset ovat tottuneet raisumpaan leikkiin, kovempiin otteisiin pelissä tai rankkaan verbaaliseen mittelöön, kun taas toiselle sama näyttäytyisi kiusaamisena.
Voisko lapsille kertoa tyyliin : Ennenkuin osasimme tutkia maailmaa mikroskoopilla ja kaukputkilla niin ihmiset rupesivat kertomaan toisilleen arvailuja siitä miten maailma on syntynyt.
Kun heillä ei ollut tietoa asiasta niin heidän täytyi täyttää aukot luomalla tarinoita ja on hyvä tietää millaisia nuo vanhat selitykset ovat kun niistä aina siellä ja täälä keskustellaan
.
Niiden avulla yritettiin ratkaista tärkeitä kysymyksiä siitä mistä kaikki on tuluut ja miksi ihmiset eivät aina ole kilttejä toisilleen ja itselleen.
N eolivat kuin unia joiden avulla yrittää ratkaista sellaisia ongelmia mitä ei valveillaollessaan osaa.Siksi ne ovat kuin salakirjoitu,s joka pitää sisällään tärkeitä totuuksia.
Salakirjoitukset täytyy tuntea jotta niitä voi tulkita selkokielelle.Joskus kestää kauan ennenkuin sellaisia asioita oppii tulkitsemaan siksi on hyvä aloitta aikaisin.
Eikös sen opetuksen tule olla ”ei-tunnustuksellista”? Eli pitääkö se opettaa, että nyt tämän kristiuskon kertomusten mukaaan se meni näin, mutta oikeesti se nyt meni vähän eri lailla? (kielten synty, vedenpaisuminen, evoluutio jne)
Baabelin torni on antitypos helluntaista.
Vajaatyöllistyneenä kieliammattilaisena toivoisin kouluissa tähdennettävän, että tuon kielten eriytymisen takana oli nimen omaan Jumala. Ja koska kaikki Jumalan työt ovat hyviä, on myös monikielisyys hyvä asia. (Tästä myös näemme, miksi television katselu on syntiä. Se vähentää kielellistä monimuotoisuutta, koska periferiassa asuvat oppivat pääkaupunkiseutujen puhetapoja.)
Tuo tunnustuksettomuus tulee ilmi siinä, että aion kertoa niiden olevan miksi-kertomuksia, eikä miten-kertomuksia. Joka kerta ei liene tarpeellista mainita sitä, että kyseessä on kristillinen käsitys asiasta, kun kerran tunnin aihe on kristillinen usko.
Eskelinen, Suomessa ei ole tunnustuksellista uskonnonopetusta, mutta ei myöskään ei-tunnustuksellista. Suomessa opiskellaan omaa uskonto perusopetuksessa ja lukiossa. Mutta Eliaksen toivomuksesta en jatka keskustelua tästä uskonnonopetuksen roolista tai tehtävästä. Halusin vain korjata epätarkan ilmauksen.