On asioita joita Jumala antaa meidän nähdä. Itsensä hän pitää toistaiseksi salassa, mutta teot ovat ilmeiset. Katselepa vaikka tätä maailmaa – se on melkoinen luomus. Ehkä sanot, että se on syntynyt räjähdyksestä. Ajatteletko samoin nähdessäsi hienon omakotitalon tai virtaviivaisen urheiluauton? Et hetkeäkään usko räjähteillä saatavan sellaista aikaiseksi. Ensimmäiseksi nousee mieleen, kuka rakensi, ketkä suunnittelivat ja piirsivät. Mihin looginen ajattelu yhtäkkiä katoaa? Vai onko kaikki niin suurta, etteivät aivot suostu ymmärtämään?
Istuin kerran uimahallin saunassa erään uskovan miehen kanssa. Hän oli tullut uskoon vanhemmalla iällään ja tehnyt elämäntyönsä panostajana. Innokkaana uskovana hän ei myöskään pitänyt lamppua vakan alla, vaan kertoi uimahallin saunassa uskoontulostaan. Hetken päästä joku, jolla oli toisenlainen vakaumus, kertoi uskovansa alkuräjähdykseen. Vierelläni istuva uskova ei kuitenkaan mennyt sanattomaksi. Hän jatkoi: ”Olen neljäkymmentä vuotta ollut panostajana, enkä koskaan ole räjähdyksen seurauksena nähnyt minkään menevän järjestykseen, vaan aina on jäljelle jäänyt sekasortoa.” Lauteilta pääsi hyväksyvä naurahdus useimpien suusta ja keskustelu pääsi jatkumaan.
Harri Lampinen, Mikä oikeesti on totta?, s. 17–18. KKJMK Oy, 2020.
Concordia nosti 1999 esille myös Uusi Tie-lehdessä käydyn debatin, jossa pastori Eero Junkkaala ja maallikko Petri Kivenheimo kävivät keskustelua luomiseen liittyvistä tapahtumista. Eero Junkkaala uskoi lähinnä ns. teistiseen evoluutioon, jossa Jumala aloitti maailman luomisen 4,5 miljardia vuotta sitten. Perusteena Junkkaalalla oli pääasiassa Raamatun jae: ”tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä”. (Ps. 90:4) Petri Kivenheimon mukaan opetus kuudesta luomispäivästä oli otettava sellaisenaan. (2 Moos. 20:11) Tämä ote on Gradustani.
Tietysti Jumala ja Hänen toimintansa ei ole sidoksissa ajan rajoituksiin:
2.Pietarin kirje:
3:8 Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ”yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä”.
Taivaassa ei ole enää aikaa. Ilm. 10:6
Meidän silmillemme on totta, että aurinko kiertää maata. Muuten vieläkin esim. yliopiston almanakka puhuu auringon laskusta ja noususta eri aikoina eri paikoissa.
Mika, olen samaa mieltä kanssasi uskosta. Se, missä ajattelemme eri tavoin, koskee Raamatun tulkintaa ja Raamatun sekä tieteellisen tutkimuksen välistä suhdetta. Minun mielestäni Risto Heikkilä on lähestynyt näitä kysymyksiä hyvin ja asiallisesti.
Länsi-Suomen Herännäislehdessä 2/2010 s. 24 päätoimittaja Timo Laato toteaa: ”Luomakunnan geneettisen perimän kartoitukset ovat jo osoittaneet, että maailman kaikki miehet (väriin tai rotuun katsomatta) periytyvät yhdestä miehestä samoin kuin maailman kaikki naiset yhdestä naisesta”.
Tosin en tiedä, mitä kartoituksia Laato tarkoittaa. En kuitenkaan usko, että hän tässä valehtelisi tietoisesti, vaan ilmoittaa tosiasian. Tai näin ainakin haluan uskoa. Toisen blogini yhteydessä aikanaan tämä sitaatti sai valtavasti kritiikkiä muistaakseni varsinkin ateisti Antero Syrjäseltä, joka ei tietenkään voinut pitää sitä totena, koska se ei sovi hänen maailmankuvaansa ja ateismiuskontoonsa. Ateistihan uskoo, ettei Jumalaa ole, eikä kuitenkaan pysty todistamaan sitä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio-Eeva
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Y-kromosomi-Aatami
Näissä linkeissä on ainakin jotakin samaa kuin Länsi-Suomen Herännäislehden sitaatissa.
Tämä ”luominen vai evoluutio” -debatti argumentteineen, väitteineen ja väärinkäsityksineen tapaa aina toistaa itseään jonkinlaisen ikiliikkujan tavoin.
Evoluutioteoria nykyisellään on vankasti ja poikkitieteellisesti perusteltu tieteellinen selitysmalli elämänmuotojen moninaisuudelle ja historialle. Ymmärrän kyllä, että moni kristitty tuntee vastenmielisyyttä ja vastustusta sitä kohtaan.
Evoluution hyväksyminen ei kuitenkaan ole jotakin evoluutiouskoa joka kilpailisi ensimmäisen käskyn kanssa ja joka olisi raamatullisen luomisuskon vastaista. Sama pätee alkuräjähdysteoriaan (joka on hiukan epävarmempi selitys kuin evoluutioteoria).
Toivoisin, että näistä eipäs – juupas -väittelyistä päästäisiin eteenpäin. Nämä jutut eivät ole helppoja.
Evolutionistit väittävät, että vedessä elänyt laji jonain päivänä jollain tavoin astui maalle ja muuntui maalla eläväksi lajiksi.
Miten siis esim. kala voi nousta vedestä kuivalle maalle ja lähteä sitten kävelemään? Ei luonnossa voi sellaista tapahtua. Se on hengityksenkin kannalta mahdotonta. Ja voivatko kalan evät muuttua jaloiksi?
Evoluutioteorian suuri sankari on aika. Laitetaan vuosissa riittävän pitkä jono nollia peräkkäin, niin saadaan mahdotonkin mahdolliseksi. Kehittymät kuvataan konditionaaleilla, mutta esitellään faktoina. Teorian kuvitelmat ruokkivat uusia kuvitelmia esiin.
Kasvi-ja eläinkunta näyttäytyvät luonnossa lajeittain – samoin Raamatun luomiskertomuksessa. Jumala loi sanallaan – järki ei sitä voi käsittää.
Marko. Ymmärrän kyllä evoluutioteorian siinä mielessä, että se on ns. tieteellinen selitysmalli. Piispa Pihkala viittaa tuossa mainitsemassani kirjassa ihmissuvun yhteiseen kantaäitiin 170 000 vuoden taakse todeten viimeisen käänteen tapahtuneen yhdessä paikassa ja kertakaikkisesti. ”Oli äiti, jossa tai jonka lapsessa oli tapahtunut ratkaiseva muutos. Eeva synnytti Adamin. Ihminen oli tullut maailmaan.”Harmonisoimatta edellistä luomiskertomuksen biologiaan, hänen mielestään se kertoo kuitenkin siitä, että ”ihmiskunta on yksi.”
Kun piispa Pihkala viittaa tuohon ihmissuvun viimeiseen käänteeseen, se avaa tulkinnan siitä, että Aadam ja Eeva eivät käytännössä olleet ensimmäiset ihmislajin edustajat, vaan heidän edeltäjänsä oli mm. Homo erectus eli pystyihminen. Todennäköisesti tämä näkemys on, ei vain evlut-kirkon ylätasolla valtavirtaa, niin voihan sen tuoda myös saarnoissa rehellisesti esille.
Kosti, tiedät hyvin, etteivät apina ja ihminen voi saada luonnossa jälkeläistä keskenään. Tai miten muka äidissä tai äidin lapsessa tapahtui muutos, josta vasta syntyi ensimmäinen ihminen? Minä en ainakaan usko Jumalan näin ”luoneen” ensimmäisen ihmisen.
Mika, tiedän toki mikä on Raamatun kanta. Kun Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala”, hän ei maininnut Homo erectusta.
Evoluution sankari on aika. Esimerkki teoreettisesta ajattelusta:
”Silmän evoluutio on ilmeisesti alkanut ennen kambrikautta mutta ensimmäiset silmien fossiilit jotka on löydetty ovat kambrikaudelta 540 miljoonan vuoden takaa jolloin silmä alkoi tutkijoiden mukaan kehittyä nopeasti. Joillakin nilviäisillä on hyvin yksinkertaisia silmiä jotka ovat vain ihon pinnassa olevia valoa aistivia pigmenttitäpliä. Helmiveneen (Nautilus) silmässä on reikä ontossa tilassa jonka vesi täyttää. Se toimii neulanreikäkameran tavoin. Mustekalojen silmä on kehittynein. Selkäjänteisten silmän uskotaan kehittyneen samansuuntaisesti.” (Wikipedia, Silmän evoluutio.)
Silmän kehityksen jälkeen on vielä muutama muukin kysymys vailla vastausta ennen kuin tavoitamme Adamin ja Eevan.
Kosti, kun esim. katsoo taiteilijan piirtämää kuvaa tällaisesta ”Homo erectuksesta”, se vaikuttaa mielikuvituksen tuotteelta.
Pihkala myös toteaa liittyen Jumalan kuvaan ihmisessä, että ”hänet on luotu ainutlaatuiseen jumalasuhteeseen. Vaikka simpassilla on mahdollisesti jotakin sellaista, jota kutsutaan tietoisuudeksi itsestä, vain ihmisellä on uskonto”, Pihkala myös toteaa. 1Moos1:27-28 kertoo ihmisen luomisesta ja siitä että – Jumala siunasi heidät. Tätä Jumala ei sanonút eläimistä, ja tästä syytä nämä sanat on tähän yhteyteen liitetty. Tuo, mikä lienee, ”Homo erectus, apinaihminen”, jota tiedeyhteisö pitää nykyihmistä edeltäneenä ihmislajina on jäänyt siunausta vaille. Siihen mihin ”Homo erectus” on kaatunut siihen se on myös maatunut.
Piispa emeritus Juha Pihkala toteaa kirjassaan -Johdatus dogmatiikkaan – Raamatun alkukertomuksista mm. ”etteivät ne ole dokumentaarisia selityksiä tai lunnonlakeihin rakentuvia teoreetisia malleja, vaan kuvia. Alusta ja lopusta on Raamatussa kuvia, maalauksia ja runoja.”
Hänen mielestään alkukertomukset toimivat pääasiassa myytin ehdoilla. Ne ovat kyllä tarkoitettu tosiksi, eikä niitä ole keksitty, mutta perusidea hänen mielestään ei ole siinä, että asiat olisivat tapahtuneet sillä tavalla kuin ne on kerrottu, vaan niiden viesti on teologinen. Pihkala myös toteaa, että ”nämä kertomukset puhuvat pääasiassa muusta kuin asioiden ulkonaisesta kulusta.”
Miten on ymmärrettävä, että toisaalta luomistapahtuma on tosi, mutta se ei ole sillä tavalla tosi kuin Raamattu antaa ymmärtää? Onko Jumalan luomis-sana lähinnä sitten vain runollinen ilmaus, kun Kolminaisuus jotakin totuudessa sanoo ja tässä tapauksessa tulkoon valo ja valo tuli ex nihilo sanan ollessa asia.
….siis Pyhä Kolminaisuus.
Psalmit:
119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
Johanneksen evankeliumi:
17:17 Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
Evoluutioteoria nykyisellään on vankasti ja poikkitieteellisesti perusteltu tieteellinen selitysmalli elämänmuotojen moninaisuudelle ja historialle. Ymmärrän kyllä, että moni kristitty tuntee vastenmielisyyttä ja vastustusta sitä kohtaan.” Marko Sjöblom
Tieteellinen evoluutio selitysmalli perustaa kaiken sattuman varaan, eikä sen perusteissa ole mitään paikkaa Jumalan käden jäljelle. Jos teistinen evoluutio ajattelu perustaa teologian tieteen selitysmalliin, niin syntyy sellainen ristiriita, jossa teologiset oppi lauseet esim. kasteesta (liittyy Jeesuksen mukaan oleellisesti vedenpaisumukseen ynm.) menettää pohjan. Samoin ihmisen olemus luotuna Jumalan kuvana joutuu merkilliseen ympäristöön, jolloin joudutaan luopumaan monista Kristinuskon dogmeista.
Evoluution perusteet lepäävät edelleen myös vahvasti hypoteesin varassa, jota ei ole pystytty empiirisesti todistamaan.
Ismo. Historiallisia tapahtumia ei koskaan voida todistaa empiirisesti toistamalla. KAIKKI tiede on metodiltaan ja selitystavaltaan ”ateistista”, koska Jumala on aina tieteellisten selitysten ulottumattomissa. Myös teologiassa. Ja kun sattumasta puhutaan, niin evoluutio kerran käynnistyttyään ei toimi niin, että kaikki muutokset tapahtuisivat täysin sattumanvaraisesti. Ne tapahtuvat tietyissä rajoissa.
Marko, eräs tunnettu pappi on sanonut, että Raamatun tutkijana hän on agnostikko, mutta julistajana uskovainen. Jos vähän vitsaillaan, hän voi tutkijana tulla johtopäätöksiin, joka ei kuitenkaan uskovana hyväksy niitä. En itse haluaisi elää tällaisessa sisäisessä ristiriidassa itseni kanssa.
Kostin lainaukset piispa emeritus Juha Pihkalalta ovat erittäin hyviä.
Evoluutioteoriat elävät omaa elämäänsä. ja tiede yrittää saada selville lisää elämän synnystä, selityksiä riittää. Sitä, mitä on olemassa voidaan tutkia. Puuttuvat aukot puuttuvat. Näkyvä asettaa myös evoluutiolle reunaehtoja rajaten sattuman mahdollisuutta olemassa olevien lainalaisuuksien sisälle. Elämän synnyttäminen laboratorioissa on monimutkaista jättäen lukemattomia kysymyksiä vaille vastausta. Laboratorioissa ei synny mitään ilman ihmisen järkeä ja käden taitoa.
Juha Pihkalan neuvo on hyvä – Se, miten kaikki lopulta on tapahtunut ei aukene lopullisesti tässä ajassa. Oleellista on se, mitä on ilmoitettu – Jumala loi. Raamatun ilmoittamat ”kuvat” eläin- ja kasvikunnasta ovat edelleen olemassa ja kaikille nähtävissä. Niinikään ”Homo erectus” jäi siunausta vaille. Jumala siunasi nykyihmisen, Adamin ja Eevan.
Kari. Mitä vanhemmaksi tulee, niin siihen lopputulokseen tulee, että Jumala on salattu teoissaan.
Mika. Tuo jännite ”tiedemiesminän” ja ”julistajaminän” välillä ei koske vain teologeja. Ristiriita ja sen syvyys riippuvat siitä, mistä tieteenaloista ja ammateista on kyse.
Teologisessa tutkimuksessa on monia erilaisia tapoja siitä, kuinka Raamatun alkuluvut ja evoluutioteoria voidaan suhteuttaa keskenään. Liberaali pääsee sikäli helpolla, että voi julistaa koko luomiskertomuksen tarinaksi, jonka ei tarvitsekaan olla totta. Samalla linjalla uskontunnustuksen voi ymmärtää runoksi jne. Meille, jotka pitäydymme Raamatun historialliseen luotettavuuteen, tämä ei ole mahdollista. Samalla pitää muistaa, että me emme voi torjua evoluutioteoriaa tai alkuräjähdystä vain vertaamalla niitä Raamatun tekstiin ja ratkaisemalla niiden totuudellisuuden Raamattuun vertaamalla. Tuolla metodilla menisivät roskakoriin myös muinaishistoriankin tutkimustulokset!
Evankelikaalisessa raamatuntutkimuksessa on monin eri tavoin nostettu esiin Raamatun alkukertomusten ja muidenkin tekstien mytografinen luonne. Asioita kuvataan ihan oikeasti erilaisesta näkökulmasta ja erilaisista tavoitteista käsin kuin mihin moni meistä on tottunut. Jumala on tahtonut ilmoittaa meille itsensä maailman Luojana sellaisena maailmanaikana kun käytettiin tuollaista esitystapaa. Siihen meidän on tyydyttävä.
Marko. Kuten jo aikaiemmin kyselin, miten tiede kykenee kuvaamaan kaiken alkua, kun luomisen sanat ovat itse asioita ilman minkäänlaista rationaalista semantiikkaa? Sana, jota asia edustaa ovat sama todellisuus. On toki tunnettua, että mm. Raamatun alkulukujen 1 Moos 1-11 mytografinen luonne lienee laajasti hyväksytty. Kertomukset ovat tosia, mutta eivät historiallisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Ovatko ne siis vain israelilainen versio Lähi-idän mytologiasta?
Merkillistä tässä on vain se, että 1Moos5 ja 11-26 antavat varsin yksityiskohtaiset vuosiluvut maailman luomisesta Aabrahamiin saakka. Miksi tälläiseen ratkaisuun on päädytty? Kuitenkin sillä on myös tälle ajalle ajaton merkitys, että luominen on tapahtunut ex nihilo. Tiede selittää tämän tapahtuneen purkauksena aikaa ja paikaa vailla olevasta kvanttityhjiöstä ilman edeltävää syytä. Kosminen luonto itsessään on myös evoluution varsinainen syy.
Tieteen kuvalehdessä 2.12.19 oli artikkeli – Fyysikot etsivät yhä ei mitään? Kuten tuossa artikkelissa todetaan ”Higgsin bosonin havaitsemisen jälkeen päästiin aivan uudesta tilanteesta pähkäilemään, mahtaako avaruudessa olla osa, jossa ei ole mitään muuta. ”Ei minkään” määritelmän pitää tietenkin olla ”kaiken puuttuminen”, joten ”ei mitään” on ymmärrettävissä vain, jos tiedetään, mitä on ”kaikki” – Mahtaisiko tuo ”kaikki” olla Pyhä Kolminaisuus, joka on tutkijoiden tutkimattomissa, kuten meille kaikille. Tosin näkymätön tulee näkyviin varsinkin ristin alla tavalla tai toisella. Sen ovat kristityt kokeneet aikojen saatossa, kuten tiedät.
Liityen vielä tuohon artikkeliin – Fyysikot etsivät yhä ei mitään- luin tarkemmin, mitä tuo kvanttityhjiö tarkoittaa, joka on tieteen käsityksen mukaan kaiken alku. Se, että kvanttityhjiö olisi paikkaa ja aikaa vailla ei ole sen oikea kuvaus. Kvanttityhjiötä sanotaan myös nollapiste-energiaksi. Vaikka olisi ollut olemassa piste, josta kaikki sai alkunsa, niin kvanttimekaniikan mukaan siinä on aina vähän energiaa, eikä sen lähemmksi päästä ”ei mitään.” Näinollen kavanttityöhjiölläkin on sekä paikka, että aika. Luotu avaruudellinen todellisuus, jolla on syynsä. Tähän kvanttityhjiöön asti kosmologia pääsee kaiken alusta, mutta se on pelkästään aika-avaruuden sisäinen tapahtuma, jota on edeltänyt ajan ulkopuolinen luominen ei-olevasta olemattomuudesta, jota sanoin on vaikea tavoittaa.
Raamatun mukaan ennen luomakuntaa on ollut olemassa vain kolmiyhteisen Jumalan luomaton ja ikuinen todellisuus. Siitä kai olemme täällä pitkälti samaa mieltä.