Somessa on viime viikot keskusteltu alunperin Me Naiset -lehdessä olleesta haastattelusta. Amadeus Oilinki -niminen 22-vuotias nuori mies kertoo olleensa homoseksuaali ja että nyttemmin hän on hetero ja naimisissa. Muutos tapahtui ihmeenomaisesti ja Jeesuksen avulla.
Amadeuksen tapausta on ruodittu kiinnostavasti Eheytys-fi-sivustolla:
Miksi eheytystarinat muuttuvat matkalla
Myös Radio Dei haastatteli Amadeus Oilinkia. Haastattelun verkkoversio löytyy täältä:
Ollinki kohuhaastattelun jälkeen
Haastattelusta ja sen herättämästä keskustelusta on kirjoittanut mm. Ilta-Sanomat:
Alkuperäinen (6.9.) Me Naisten ”kohuhaastattelu” on täällä:
Amadeuksen oma blogi on luettavissa täällä:
P.S. Jos aiheesta halutaan käydä tämän blogin alla keskustelua, on syytä muistaa asiallisuus.
Sari,
Kirjoitit juuri eräässä toisessa kommenttiketjussa, että sinulla on aiemmin ollut tuntemuksia toisia naisia kohtaan. En tiennyt sitä, mutta olen epäillyt sitä jo pidempään.
Useat kirjoituksesi samaa sukupuolta olevien avioliittoa vastaan, analyysisi erilaisista ystävyyteen perustuvista rakkaustyypeistä sekä suhtautumisesi eheytymiseen heijastavat mielestäni pyrkimystäsi asettaa omaa taustaasi ja tilannettasi harmoniaan uskonnollisen vakaumuksesi kanssa.
En luonnollisestikaan halua lähteä penkomaan henkilökohtaisia asioistasi tässä julkisesti eikä minulla siihen olisi edes pätevyyttä. Haluan kuitenkin sanoa, että ne homoseksuaalit, joille uskonnollinen vakaumus ei aseta pakkopaitaa, ajattelevat seksuaalisuudestaan hieman toisella tavalla kuin sinä.
En ole kanssasi samaa mieltä juurikaan mistään, mitä ajattelet homoseksuaalisuudesta, mutta toivotan silti sinulle elämääsi kaikkea hyvää.
Tämä on mielestäni heteromieheltä rohkea ja suoraselkäinen kannanotto. Mikäli kukaan ei ole aikaisemmin kiittänyt sinua seksuaalivähemmistöjen puolustamisesta, teen sen tässä ja nyt. Kaunis kiitos.
Olisiko se hirsi lukijan silmässä? Minä luin jutun sillä tavoin, että Amadeus kertoi omista kokemuksistaan.
Mitä me tiedämme Amadeuksen omien kertomusten perusteella? Hän sanoo eläneensä ”tyypillistä homon elämää”, johon kuului hillitöntä seksiä, alkoholia ja ”takapuoli hellänä” kulkemista. Paitsi että nuorimies puhuu omista kokemuksistaan, hän puhuu ”tyypillisestä homoelämästä”, vaikka bloginsa berusteella hänellä ei ollutkaan homokavereita eikä hän tuntenut ainoatakaan homopariskuntaa. Hän antaa ymmärtää, että elämä luisui alamäkeä ja hän menetti oppisopimuspaikankin. Tosin ko. kampaamo lopetti toimintansa. Minä uskon Amadeuksen kertomusta, mutta samalla totean, että hänen omien kirjoitustensa ristiriitaisuuden vuoksi lehtijutun faktat on valikoitu tarkoituksellisesti korostamaan hänen elämänhallinnan puutettaan ja sitä että se johtuisi juuri homoudesta. En ihmettele, että homot kokevat yleistämisen leimaavana.
Vakavampi ongelma koskee ”eheytys” -sanan käyttöä. Amadeus kertoo ihmeparanemisesta liki yhdessä yössä. Hän muuttui heteroksi ilman terapiaa ja eheytysjärjestöjen apua, samalla tavalla kuin hän kertoo seurakuntatoverinsa jalan paranemisesta. Silti sekä lehtijutussa että blogissa puhutaan eheytystoiminnasta ja viitataan eheyttämiseen liittyen, että muutos on sen avulla mahdollinen.
Amadeus ei ole ollut eheytysryhmissä eikä -keskusteluissa, hän itse sanoo niin moneen kertaan. Ihmeparanemiseen sinänsä en ota kantaa, otan kertomukset syövästä paranemisista ja kuolleista heräämisistä ihmisten henkilökohtaisina kokemuksina, mutta ei samaa voi luvata muille vainajille ja syöpäsairaille, puhumattakaan, että kyse olisi jostakin ”terapiasta”tai muusta ”hoidosta”.
Minulla ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, mikäli Amadeus tai kuka tahansa muu ihminen kertoo lehdessä omista kokemuksistaan. Se myöskään tuskin nostaisi kohua.
Valitettavasti en usko, että kaikissa näissä Amadeuksen tai Annin tarinoissa ollaan liikkeellä täysin vilpittömin mielin. Osassa niistä teon selkeä motiivi on levittää leimaavaa ja valheellista propagandaa homoseksuaaleista. Tällaista toimintaa pidän sairaan ihmismielen tuotoksena.
Amadeus kertoo olevansa stereotyyppinen homo eli juovansa itsensä humalaan harva se ilta ja lentelevänsä kukasta kukkaan satunnaisen seksiseuran perässä. Amadeus voi näin toimia, mutta väite että tämä edustaisi tyypillistä homojen elämää on panettelua ja täyttä roskaa.
Seuraavaksi tarinassa naivisti kerrotaan, että uskoon tuleminen poisti Amadeuksen homouden ja sitä myötä hänen paheellinen elämäntapansa korjaantui. Homous ikään kuin kuvataan syyksi Amadeuksen ongelmille. Edelleen pelkkää propagandaa ja roskaa.
Mikäli tällaisen tarinan motiivina on esittää homoseksuaalisuus mahdollisimman huonossa valossa ja kertoa kuinka eheytyminen ja uskoon tuleminen on hyvä tapa korjata elämänsä, pidän tällaisen tarinan levittämistä sairaana ja iljettävänä panetteluna. Ettäs kehtaavat.
”Valitettavasti en usko, että kaikissa näissä Amadeuksen tai Annin tarinoissa ollaan liikkeellä täysin vilpittömin mielin. Osassa niistä teon selkeä motiivi on levittää leimaavaa ja valheellista propagandaa homoseksuaaleista. Tällaista toimintaa pidän sairaan ihmismielen tuotoksena.”
Tämä on varsin tyypillinen asenne silloin kun ei millään haluta/pystytä uskomaan, että ihmiset ovat kertomuksineen liikkeellä vilpittömin mielin vaan halutaan väen väkisin selittää, että ketun häntähän niillä on kainalossa.
Miten jonkun elämän muutos levittäisi ”leimaavaa ja valheellista propagandaa homoseksuaaleista”? Uutinenhan on postiivinen ei leimaava sen enempää kuin valheellinenkaan.
En usko, että esim. Me naiset-lehti yrittäisi markkinoida eheytymista tms. Etenkään kun Amadeus itse sanoo, ettei ollut edes kuulut mistään eheytymisistä ennen elämän muutostaan.
Sana ”eheytyminen” vaikuttaa aiheuttavan voimakkaita allergisia reaktioita.
Yhtä hyvin voidaan käyttää ilmaisua ”elämän muutos”.
Amadeuksen, kuten monen muunkin, kohdalla avainsana on kuitenkin Jeesus.
Jeesus on luvanut antaa meille yltäkylläisen elämän.
Jumalalle kaikki on mahdollista.
Niinpä. Minusta lehti myy tuolla jutullaan. Kerronpa ihan päinvastaisen tosi tarinan. Ystäväni tytär oli vaikeasti masentunut ja yritti jopa itsemurhaa. Oli ollu hetero ja äiti 30 v asti. Parannuttuaan masennuksesta löysikin suhteen ”Liisaan”. Nyt on voinu siitä asti tosi hyvin ja valmistuu uuteen ammattiin. Olen tavannut myös ”Liisan” ja hän on aivan ihastuttava ihminen, kuten ystäväni tytärkin.
Meitä ei hetkauttanut mitenkään tämä muutos kuin että olemme todella iloisia siitä, miten asiat muuttuivat hyviksi. Samoin tämä 50 vee ystäväni (nainen), hän aluksi kertoi pelostaan, että kun taitaa olla rakastunut naiseen. Olin eka kelle hän kertoi. Minä kyllä rohkaisin häntä kuuntelemaan sisintään. Nyt ovatten olleet 4 vuotta yhdessä. Molemmilla takana heteroutta, aviota ja lapsia; tosi rakkaita. Oli hienoa tavata heidät eka kertaa yhdessä tänä kesänä. Osa ystävistämme suhtautuivat tylysti heihin. Minusta on taivaallista, että ihmiset löytävät ja saavat kokea rakkautta. Yllätettynäkin.
@Salme
Mutta mitäs me sitten tehdään, Salme, jos haastateltava itse antaa ristiriitaista tietoa?
Katsos kun sinä et vissiin ennen kommenttiasi ennättänyt lukea sen paremmin K24 toimituksen linkkaamaa blogia kuin Amadeuksen omaakaan blogia. Nimittäin Amadeus Oilinki kertoo itse tutustuneensa mm. Annin tarinaan ja kertoo silloin (kun ei ollut vielä uskossa) suhtautuneensa ”eheytykseen” epäilevästi. Ja vaikka hän itse korostaa muuttuneensa kertalaakista pelkästään rukoilun voimalla, hän kuitenkin blogissaan alusta asti itse mainostaa mm. Aslania ja eheytyskirjallisuutta.
Tarja,
ei kai meidän tarvitse mitään tehdä (Kysyit ”Mutta mitäs me sitten tehdään”)
Jos nuo tiedot ovat auttaneet häntä saavuttamaan nykyisen elämänsä, johon hän on itse tytyväinen, niin mitäpä siihen on tekemistä tai sanomista.
Kyseessä on hänen elämänsä.
Samoin kuin kaikkien muiden kohdalla heidän elämänsä.
@Salme
Eikös tässä juuri ole toitotettu, että jos joku ihmeparantuu jostakin, niin mikäpä siinä. Mutta se ongelmahan on nyt tässä kohtaa se, että ihmeparaneminen liitetään (sekä Amadeus että lehti liittävät) eheyttämisenä tunnettuun toimintaan. Amadeus suree ettei hänelle ollut kerrottu tästä eheytyshommasta 14-vuotiaana. Mutta eihän hän minkään eheyttämisen seurauksena muuttunut heteroksi, vaan kuin salamana taivaalta rukoilun seurauksena tuleen ihmeen.
En minä ihmeparantumiskokemusta arvostele mitenkään. Mutta sitä minä arvostelen, että hän antaa ymmärtää, että holtiton elämäntapa liittyy jotenkin yleisesti homouteen ja että eheyttämistoiminnalla olisi tämän asian kanssa mitään tekemistä. Hän myös (lehdessä) jättää kertomatta tai kertoo ristiriitaisesti oman homoaikansa tapahtumista. Ja kun me tiedämme, että eheyttämistoimintaan kuuluu ikään kuin sen ”teorian” puitteissa korostaa juuri rikkinäisyyttä, niin kyllä minäkin kysyn, miksi hänen tarinastaan tehdään tällä tavalla eheytysesimerkkiä, vaikkei se ole sellainen ensinkään.