Somessa on viime viikot keskusteltu alunperin Me Naiset -lehdessä olleesta haastattelusta. Amadeus Oilinki -niminen 22-vuotias nuori mies kertoo olleensa homoseksuaali ja että nyttemmin hän on hetero ja naimisissa. Muutos tapahtui ihmeenomaisesti ja Jeesuksen avulla.
Amadeuksen tapausta on ruodittu kiinnostavasti Eheytys-fi-sivustolla:
Miksi eheytystarinat muuttuvat matkalla
Myös Radio Dei haastatteli Amadeus Oilinkia. Haastattelun verkkoversio löytyy täältä:
Ollinki kohuhaastattelun jälkeen
Haastattelusta ja sen herättämästä keskustelusta on kirjoittanut mm. Ilta-Sanomat:
Alkuperäinen (6.9.) Me Naisten ”kohuhaastattelu” on täällä:
Amadeuksen oma blogi on luettavissa täällä:
P.S. Jos aiheesta halutaan käydä tämän blogin alla keskustelua, on syytä muistaa asiallisuus.
Tämä Amadeuksen tarinassa häiritsee minuakin. Myös se, että kaikki muuttui uskoontulon myötä ihanaksi yhdessä yössä. Ennen oli ”sterotypinen voissa paistettu homo” ja – yksi sormien napsautus – elämä on pelkkää päivänpaistetta vailla huolenhäivää. Ei todellinen elämä ole sellaista, ei uskovankaan.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos Amadeus todella on muuttunut ja hänellä alkaa mennä hyvin, mutta hieman tarkoitushakuiselta kirjoitukset tuntuvat. Lisäksi minäkään en usko, että kaikki homoseksuaalit elävät sellaista elämää kuin hän eli. Ja bilettämistä, viinaa ja irtosuhteita harrastavat heterotkin.
Tuli mieleen eräs työtoverini (nainen), kun kertoi nuoruudestaan. Hän lähti koulun jälkeen ulkomaille ja omien sanojensa mukaan ”todella meni”. Biletti, vaihtoi miestä ja viina virtasi. Hän kyllästyi totaalisesti siihen elämään, palasi Suomeen ja tapasi nykyisen miehensä.
Tarja,
minä en ymmärrä, miksi tätä asiaa pitää täällä vatvoa edestakaisin. Ylipäätänsä en pidä hyvänä, että kenenkään henkilön elämää aletaan ruotia lehtien palstoilla epäilevään sävyyn sen jälkeen kun hän on itse kertonut elämän tarinansa julkisesti.
Minä ajattelen niin, että Jumala käyttää monenlaisia elementtejä suodakseen ihmiselle hyvän elämän.
Yksi niistä elementeistä on rukous, toinen Jumalan Sana ja yksi voi olla vaikkapa joissa kuissa allergisia reaktioita aiheuttava ”eheytyminen”, mitä sillä kulloinkin sitten tarkoitatteneekaan.
Uskon, että esim. Amadeus itse tietää oliko hän onnellinen tms. entisessä elämän tyylissään. Jos/kun hän nyt sanoo olevansa onnellinen, niin ainakin minä iloitsen hänen puolestaan, täsysin riippumatta siitä, miten hän on nykyisen tilansa löytänyt.
Mutta uskon myös siihen, että Jeesus on ollut mukana, kuten hän itsekin sanoo.
Lopuksi kysyn, miksi sana ”eheytyminen” on kuin punainen vaate niin monille?
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mutta synti on rikkonut tuon kuvan meissä. Jeesus tuli maailmaan sovittaen syntimme.
Uskon, että me kaikki olemme tässä mielessä eheytymisen tarpeessa, ainakin minä olen.
Täällä on kommentoijien kertomuksia siitä, kuinka jotkut ovat löytäneet kumppanikseen samaa sukupuolta olevan henkilön ja ovat onnellisia. Miksi on niin vaikeaa hyväksyä sitä, että kun joku, Kuten Amadeus, löytää eri sukupuolta olevan kummpanin ja on silloinkin onnellinen?
Mielestäni parasta oli tuossa Me naiset lehden jutussa, että Amadeus on kokenut homouden pahana asiana. Tästä pahuudesta hän on päässyt.
Jokainen varmaan ymmärtää, että kaikki homot eivät biletä tai elä kuten hän.
Kirjoituksessa ei keskitytä muuten kuin tähän homouden probelematiikkaan.
Homoseksuaalinen elämäntapa on tietysti riski sinänsä – johon sisältyy paljon terveysriskejä.
Höpöhöpö.
Mikäli Paajanen tarkoittaa ”homoseksuaalisella elämäntavalla” sitä, että elää parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, se ei ole millään tavalla terveysriski. Ei ainakaan yhtään sen enempää kuin elää parisuhteessa eri sukupuolta olevan kanssa.
Tämän sanottuani totean vielä, että:
(1) Runsas alkoholin käyttö on terveysriski riippumatta siitä, onko homo tai hetero.
(2) Suojaamaton seksi yhdistettynä yhden illan suhteisiin on terveysriski riippumatta siitä, onko homo tai hetero.
Homoseksuaalisuus itsessään ei ole terveysriski yhtään sen enempää kuin heteroseksuaalisuuskaan.
@Salme
Sinun kanssasikin on tästä asiasta puhuttu siksi paljon, että oletan sinun erottavan ilmaisun ”eheytyminen”, joka kuvaa jotakin rukoilun ja Jumalan avulla spontaanisti tapahtuvaa muuttumista, ja ”eheyttämisenä” tunnetun toiminnan, johon liittyy Amadeuksenkin mainostamaa kirjallisuutta, merkillinen teoria ja tyypillinen henkilöhistoria, johon nuorimieskin näyttää sovittavan itsensä jälkikäteen. Eheytysideologia on psykoterapeuttista terminologiaa viljelevää pseudotiedettä, polkuteoria, jollaisten tyyppiongelma on juuri se, että henkilö alkaa nähdä menneen elämänsä teoriaan sopivana vastoin todellisuutta.
Mitä tulee Amadeus Oilingin esiintymiseen julkisuudessa, niin tässä ei nyt ole kyse mistään ”aran asian kanssa julkisuuteen tulemisevasta herkästä nuoresta”, vaan aivan selvästi julkisuushakuisesta henkilöstä, joka on itse laittanut intiimejä asioitaan lukijoidensa (joista hän selvästi nauttii) ihmeteltäväksi jo pidemmän aikaa, yli kahden vuoden ajan. Itsekin muistan, kuinka kohotin kulmakarvojani lukiessani ensi kertaa hänen ryhmäseksikertomuksiaan ja ihmetellessäni laskuria, joka osoittaa masturboimatta vietettyjen päivien lukumäärän. Lisäksi Amadeus on hanakasti itse asettunut juuri eheytysideologian mannekiiniksi, vaikka hänen henkilöhistoriaansa ko. toiminta ei liitykään.
Miten muuten, Salme, kun muistan sinunkin harmitelleen, ettei näsitä muuttumiskokemuksista saa tai voi riittävästi julkisuudessa nykyään kertoa, niin kun löytyy ihminen, joka selvästi itse sitä haluaa, niin nyt se ei jostain syystä sitten olekaan sopivaa?
Jusu:
Saat kaikin mokomin olla eri mieltä kanssani vaikka kaikesta, mutta toivoisin, että keskittyisit enemmän perustelemaan omia näkemyksiäsi ja mielipiteitäsi kuin selittämään tai vihjailemaan että tiedät miksi joku on jotain mieltä. Sitä teet enimmäkseen.
Jos tuo tummennettu kohta oli viestisi pääpointti, olisi kannattanut jättää kirjoittamatta kokonaan. Olet taas tietävinäsi toisista ihmisistä kaiken.
En tiedä mikä sai minut kertomaan elämästäni asioita, joista en ole puhunut kenellekään (toivon ettet mainitse siitä enää koskaan missään yhteydessä) mutta kerron vielä yhden asian itsestäni:
siedän muilta ihmisiltä melkein mitä tahansa muuta paitsi holhoamista. Se saa minut näkemään punaista. Ilkeilykin on helpompi hyväksyä ja kestää.
Ja koen viestisi holhoavana Ja alentuvana. Ja lopputoivotuksen pelkkänä tyhjänä ja teennäisenä kohteliaisuutena.
Se olisi helpompi uskoa, jos useimmat muista viesteistäsi eivät olisi olleet ivalliseen sävyyn kaikkitietäviä karikatyyreja siitä mitä muut ajattelevat ja miksi.
Ja mitä tulee näkemyksiini rakkaudesta ja ystävyydestä rakkaudenlajina, ne ovat minulle todella tärkeitä. Näin minä asian näen. Eikä usko ole minulle pakkopaita. Ihmisen näkemykset ja vakaumukset pohjautuvat sille miten elämän näkee. Ja se miten näkee, voi muuttua.
Ja olen erittäin tietoinen siitä, että monet ovat eri mieltä kanssani. Ei tarvitse sitäkään erikseen sanoa.
Halusin vain sanoa pointtinani, että kaiken tämän, muiden ja oman kokemukseni jälkeen, en näe syytä olla uskomatta muutokseen seksuaalisuuden alueella. Tai pitää itsestäänselvyytenä että homous tai lesbous on synnynnäistä ja muuttumatonta. Jollaisena itse sen esität, välittämättä muiden rehellisistä kertomuksista ja kokemuksista.
Et itsekään haluaisi että sinulle kerrotaan miksi ajattelet niinkuin ajattelet ja näet asiat niinkuin näet. Että mukamas tiedetään puolestasi. Varmaan olet kuullut sellaistakin, ja tiedät miten loukkaavaa se on.
Sinun ei myöskään pitäisi tehdä yleistyksiä siitä että jos jonkun kokemus homouden syistä on tietynlainen (etäinen isäsuhde, yliseksuaalinen ympäristö, heikko itsetunto ym.) niin ei sen tarvitse tarkoittaa että kaikkien kohdalla olisi niin. Mutta jokaista täytyy voida kuunnella omana itsenään oman tarinansa osalta.
Jokainen tietää omat asiansa ja eheytymiskokemuksensa, jos sellaisia on, parhaiten.
Tarja,
en ole samaa mieltä lausumastasi ”@Salme
Sinun kanssasikin on tästä asiasta puhuttu siksi paljon…”
Minä olen tietoisesti pyrkinyt välttämään kiistelyä juuri tällä alueella, koska katson, että ne eivät johda mihinkään. Asia on kyllä ollut toisten (sekä ylläpidon että kommentoijien) esillä pitäminä tiuhaankin esillä.
Olen sitä mieltä, että kunkin ihmisen oma kertomus omasta elämästään on todempi kuin jonkun ulkopuolisen antama todistus ko. henkilön elämästä.
En pyri myöskään tietoisesti tietämään/luulemaan ja totena väittämään mitään jonkun toisen henkilön tarkoitusperistä vastoin hänen itsensä kertomaa tyyliin ” vaan aivan selvästi julkisuushakuisesta henkilöstä, joka on itse laittanut intiimejä asioitaan lukijoidensa (joista hän selvästi nauttii) ihmeteltäväksi jo pidemmän aikaa .”
Minusta on ihan sopivaa, että Amadeus kertoo elämän tarinansa. Mutta ihmettelen sitä, miksi sitä pitää täällä vatvoa ja saattaa kysennalaiseksi sekä elämän muutosta että hänen tarkoitusperiään kertoa muutoksesta.
Minulla ei nyt ole muuta sanottavaa tähän juttuun.
Toivotan edelleen Amadeukselle sekä perheelle onnellisia hetkiä elämän tiellä!
Täällä, kuten keskusteluissa ylipäätään, esiintyy hirveän paljon toisen puolesta tietämistä.
Juuri sellaisin sanoin ilmaistuna, että ”en voi välttyä vaikutelmalta että… ” ”Mitä ilmeisimmin…” tai ”aivan selvästi”
Se ei kuulu yleensäkään hyvään keskustelukulttuuriin. Tuntemuksistaan ja epäilyistään voi ehkä kertoa, mutta argumenteista ne eivät käy.
Amadeuskaan ei varmasti halua säälittelyjä ja harmitteluja niiden taholta, jotka uskovat hänen elävän valheessa.
Sanoisin vielä ylläpidolle, että toivoisin joskus selkeämpää linjausta siinä millaisia viestejä on sopivaa kirjoittaa. Pelkkä ”asiallisuutta” -ohje ei mielestäni riitä, kun pahinta vahinkoa keskustelussa voidaan tehdä tietämällä ”kohteliaasti” ja ystävällisesti toisen puolesta mitä tämä tarkoittaa ja miten ajattelee.
Sellainen keskustelu pitäisi mielestäni kitkeä pois. Ja aika paljon ivallisuutta ja pilkkaakin täällä on sallittu.
Sari,
En tiedä oletko huomannut, mutta monet viimeaikaisista viesteistäsi on osoitettu arvostelemaan muiden ihmisten tyyliä kommentoida uutisia ja blogeja. En lähtisi taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Ihmiset kommentoivat kuten kommentoivat.
En tiedä oletko laittanut merkille, mutta sinä esität täällä suuren määrän arveluita, spekulaatioita ja näkemyksiä siitä, mistä homous sinusta johtuu. Et ehkä itse huomaa sitä, mutta alituinen spekuloiminen toisten seksuaalisuudella on alentavaa ja loukkaavaa.
Erityisen törkeä oli mielestäni viimeisin viestisi, missä epäilit homouden johtuvan siitä, että homot eivät ymmärrä ystävyyssuhteen ja rakkaussuhteen eroa. Minusta tämä heitto oli aika mauton.
En viitsinyt vastata siihen mitään ivallista, koska kuten sanoin, yritin kovasti ymmärtää, mistä ajatusmaailmasi kumpuaa. Harmi, että koit viestini holhoavaksi, mutta ehkä sitä kautta ymmärrät, miltä se tuntuu muista ihmisistä kun alituiseen spekuloit heidän seksuaalisuuttaan ja ymmärrystään rakkaudesta.
Ei. Ei. Ei.
Sitä olen yrittänyt sanoa, että eri ihmisillä voi olla taustalla erilaisia syitä ja tarinoita siitä mistä homous saattaa juuri heidän kohdallaan johtua. Sen mukaan mitä ihmiset ovat itse kertoneet. Ei se ollut mikään heitto, vaan tuotu esiin mm. Mario Bergnerin omaelämänkerrassa.
Juuri sitä yritin tuossa edellisessäkin viestissä sanoa, että sinun ei pitäisi tehdä yleistyksiä. Ja ottaa kaikesta itseesi ikäänkuin puhuttaisiin juuri sinun asioistasi.
En ole väittänyt että kaikkien kohdalla homous johtuu siitä että ”homot eivät ymmärrä ystävyyssuhteen ja rakkaussuhteen eroa”.
En halua yleistää. Sinä käännät viestit sellaisiksi.
Kuten hääkakkujupakassa. Oli kyse siitä että leipuri ei katsonut voivansa kakun tekemällä tukea homoavioliittoa vakaumuksensa vuoksi. Käänsit sen sellaiseksi, että ”ei suostuta myymään homoille kakkua.” Jotta se kuulostaisi mahdollisimman hölmöltä, vaikka siitähän ei ollut lainkaan kyse.
Asioista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta vääntely ei edistä asiallista keskustelua.
Jos haluat kommentoida, käytä mieluummin suoria lainauksia.
Mitä homouden taustoihin, tai tulkintoihin sen syistä tulee, olen siis lukenut niiden ihmisten kertomuksia, jotka itse ovat jälkeenpäin tulleet tähän tulokseen. Ja tämä käy ihan järkeen, on uskottavaa. Varsinkin nyky-yhteiskunnassa jossa seksuaalisuutta painotetaan yli kaiken muun välittämisen.
Joidenkin kohdalla siis voi hyvinkin olla näin. Lähtökohtana on edelleenkin se, että uskon ihmisen omaa kokemusta.
Kyllä minä paljon pohdinkin sitä, mutta kuten sanottua, en täysin ulkopuolisena.
Sen vuoksi minä siinä tulinkin kertoneeksi omasta kokemuksestani, kun ärystti niin kovin, että teit omasta kokemuksestasi yleispätevän totuuden. Että kenenkään kohdalla ei voi olla näin, koska se ei ole sinun kokemuksesi.
Sinulla on oma kokemuksesi, jollain toisella omansa, joka poikkeaa sinun kokemuksestasi. Mutta se ei tee siitä epäaitoa tai epätotta.
Ymmärrän että itselle henkilökohtaisella asioilla spekulointi voi olla loukkaavaa, mutta paljon törkeämpää kuin yleinen spekulointi, on mielestäni se, että teet analyysiä suoraan ja henkilökohtaisesti minusta ja muista ihmisistä itsestään. Ja selität miksi joku on sitä mieltä kuin on.
Sekin on spekulointia ja tietämistä toisten asioista.
Puhumattakaan niistä ivallisista viesteistä, joissa vastaat ikäänkuin itse konservatiivina. Jos osaisit välttää niitä, olisi ajoittainen kohteliaisuutesikin uskottavampaa.
Yritän itse asiassa aina ja mahdollisimman tarkkaan välttää sanomasta että ”homot” tai ”ateistit” aina tai ”tyypillisesti” niin tai näin. Sitä tai tätä. Monet täällä tekevät niin, puhuvat yleistäen uskovista, konservatiiveista ja kenestä hyvänsä. Ja itse jos teen, niin toivon että huomaan sen ja korjaan asian.
Yritän vain painottaa sitä että ihmisten taustat ovat erilaiset. Enkä missään tapauksessa usko, että jokaisen kohdalla tarina ja taustatekijät ovat samat.
Omasta kokemuksestasi voi kertoa ihan itse.