Ammattilainen/amatööri

Olen kuullut jossain vitsin, joka koski tuntemattoman sotilaan hautaa. Jossain maassa ei sellaista ollut ja oli vähällä tulla ongelma, kun joku ulkomaalainen halusi käydä siellä osoittamassa kunnioitusta. Hänet vietiin haudalle, jossa oli nimi Wagner. Vieras huudahtaa: Hän oli säveltäjä! Johon isäntä: Mutta sotilaana täysin tuntematon.  Olen osallistunut muutamien kirkkojen rakentamiseen/remontointiin naapurimaassa ja myös rukoushuoneiden rakentamiseen omassa maassamme. Kun työtä on tehty useasti talkoilla siis ilman palkkaa, niin työtä ovat tehneet myös amatöörit. Olen havainnut kaksi asiaa. Ammattilainen tekee nopeasti ja osaa virittää laadun sellaiseksi, että jälkeä tulee paljon, mutta sen kehtaa kuminkin myydä vastaanottajalle. Kokemus ja maine voivat antaa huolettomuutta ja itsevarmuutta.

Olen nähnyt siis miten amatöörit ovat työtään tehneet. Ei niin suurta itsevarmuutta ja huolena on useasti se, että voisin tehdä tyydyttävää jälkeä ja siihen kuluu aikaa. Joskus olen huomannut, että amatöörin tekemä, vaikkapa takan muuraus, lähentelee täydellisyyttä. Ehkä pienehkö epävarmuus laittaa tekemään pikkutarkkaa työtä. Kuka siis vetää rajan ammattilainen/amatöörilinjalle? Useasti ammattilaiset ja ehkä hyvä niin, koska ainakin mielipiteen mukaan vain ammattilainen voi asiaa arvioida.

Voiko näitä ajatuksia soveltaa hengelliselle alalle? Ehkä voi, ehkä ei? Tehdäänkö vertailua. Kun ammattilainen saarnaa kymmenen minuuttia, menisi amatööriltä siihen ainakin tunti, että sama määrä asiaa tulisi julki saatettua.  No, kuka nyt sitten tuntia uhraisi, jos vähemmälläkin pääsee. Olemme eläneet aikaan, jolloin valelääkäreitä, valehoitajia ym valehenkilöitä on esiintynyt. Valelääkäriä syytettiin kuolemantuottamuksista, mutta onko niin, ettei oikean lääkärin potilaita ole koskaan kuollut tai tullut hoitovirhettä?Jos verrataan, niin verrataan kunnolla. Ymmärrän toki, että ilman asianmukaista tietoa ei pidä reseptejä ruveta kirjoittamaan.

Jeesus piti teologista tiedekuntaa muutaman vuoden, mutta olisiko ylipappi Kaifas antanut todistuksen, jos sellaista olisivat opetuslapset pyytäneet saadakseen toimia Lähettäjänsä asialla? Päin vastoin! Suuri neuvosto kielsi käyttämästä Jeesuksen nimeä työssä! Mitä apostolit sanoivat: Enemmän tulee kuulla Jumalaa kuin ihmisiä! Ei olisi Kristinusko levinnyt, jos apostolit olisivat tyytyneet kantamaan kolehtia, jakamaan ovella virsikirjoja ja kättelemään synagoogaan tulijoita. Koko ajan pitää muistaa, että silloin oli toimiva papisto ja tarkkarajaiset puolueet, jotka hallitsivat yhteisymärryksessä hengellistä ja maallista elämää.  Jeesus oli häiriö! Jossakin oli tänään päivän sanassa kohta Ilmestyskirjasta, jossa Jeesus sanoo: Minä seison ovella ja kolkutan, jos joku avaa..  Onko joku kuullut kolkutuksen seurakunnan ovella? Minä olen kuullut profetioita suuresta herätyksestä paljonkin. Itsekkin uskon siihen. Ei Isä pidä Poikansa uhria niin mitättömänä, että antaisi maailman mennä menojaan kadotukseen. Hän on antanut herättäjiä, on jaettu terveyttä ja elämyksiä. Nälkäisiä ruokitaan jatkuvasti, mutta ovatko nämä tuoneet herätystä? Nämähän kuuluvat Jumalan työlistalle nykyihmisen arvion mukaan. Kaikki kuuluu meille niinkuin perintö miljonäärin lapselle, vai kuuluuko?

Päätän tämän blokin ns laihialaisvitsiin: Isäntä meni vaatekauppaan pukua ostamaan. Katseltiin, hypisteltiin ja tingittiin. Lopulta vaatturi hermostui ja kysyi: Ottaisitko ilmaiseksi. Isäntä miettii tovin ja vastaa: Jos kaksilla housuilla tulee niin sitten otan!