Vuodenvaihteessa katsellaan sekä taaksepäin että eteenpäin. Kun yksi kalenterivuosi on päättymässä, halutaan tarkastella, miten se on mennyt ja halutaan ehkä tehdä tiliäkin kuluneesta vuodesta. Miten se meni – niinku omasta mielestä?
Vuosi 2017 oli Suomi100-juhlavuosi ja tämä päättyvä vuosi on ollut Sovinto100-muistovuosi. Kukin meistä tietää, mitä vuosi toi juuri meille tullessaan. Toiko se iloja vai suruja – vai kenties molempia? Yleensä elämä menee niin, että vuoteen mahtuu niin valoja kuin varjojakin. Toisille toista on enemmän ja toisille toista.
Kirkoissa vuodenvaihde on vielä jouluaikaa. Kirkon perinteessä jouluaikana on ensin neljä joulupäivää ja sitten on ensimmäinen sunnuntai joulusta, jolloin muistellaan Jeesuksen ja hänen perheensä temppeliin menemistä sekä Simeonia ja Hannaa. On Pyhän perheen sunnuntai sekä Simeonin ja Hannan sunnuntai.
Uudenvuodenpäivä on kirkon perinteessä Jeesuksen nimen antamisen päivä. Siten jokainen uusi vuosi alkaa Jeesuksen nimessä. Jokainen uusi vuosi siis kuuluttaa: Herra on apu, Herra pelastaa!
Ajan vaihtuminen ja laskeminen nousevat meillä länsimaisessa perinteessä joulusta, Jeesuksen syntymästä. Jumalan ihmiseksi tulo oli niin mullistava asia, että siitä aloitettiin ajanlasku. Entisinä aikoina tämä saatettiin merkitä vuosilukuun merkein jKr. eli jälkeen Kristuksen syntymän.
Ajanlaskun alku Jeesuksen syntymästä ja uusivuosi Jeesus-nimen juhlana toivat myös otsikon kirjauksen: Anno Domini, Herran vuosi tai Herran vuonna! Pian alkavan vuoden ensimmäinen päivä voidaan siis kirjoittaa: 1.1.2019 Anno Domini!
Jokainen vuosi on kristillisen uskomme mukaan Anno Domini, Herran vuosi, sillä Jumala loi sekä maailman että ajan. Jokainen elämämme hetki tulee Jumalan kädestä. Ja jokainen vuosi on Herran vuosi, sillä Jeesus Kristus tuli maailmaan ja on jokaisena päivänä Vapahtajamme. Kristuksen syntymä, sovitustyö ja ylösnousemus koskevat jokaista vuottamme ja hetkeämme. Hän ei ole vain historiassa vaan myös nykyhetkessä ja tulevassa.
Mitä mennyt vuosi olikaan ja mitä tuleva tuoneekaan voimme olla armahdettuja. Voimme elää Jumalan luomina ja lunastamina, sisarina ja veljinä täällä maailmassa se aika, joka meille annetaan. Hyvää uutta vuotta 2019! (Itä-Savo-lehden Pyhäpäiväksi-palstan kirjoitus 29.12.2018)
Toivo Loikkanen
Toivo, kiitos hyvästä kirjoituksesta! Onnellista Herran vuotta 2019!
Kiitos – ja kiitos samoin!
Hyvä kirjoitus, Topi. Kiitos tulevan vuoden eväistä!
Eikä pidä unohtaa perisuomalaisen Helsingin yliopiston julkaiseman Almanakan aloitussivua: ”.. jälkeen Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän”.
On se vahva viesti ajan – ei kulumisesta, vaan täyttymisestä.
Kiitos, Jouni!
Anno Domini nousee tilanteesta, jossa roomalainen munkki Dionysius Exiguus määritteli v. 525 pääsiäiskalenterin ja sitä varten myös Jeesuksen syntymäajan. Tätä ajanlaskun perustaa on käytetty siitä lähtien. Jos on haluttu ilmaista ajanlaskun aikaa ilman viittausta kristilliseen perinteeseen, on voitu käyttää ilmausta Common Era (CE) tai Before Common Era (BCE).