Antinomismi

Martti Lutherin entinen oppilas Johann Agricola halusi luopua Jumalan laista, koska hyvillä töillä oli hänen mielestä niin pieni osa kristityn elämässä, ettei seurakuntalaisia saisi kehottaa tekemään niitä, eikä uskoville pitäisi lainkaan saarnata lakia. Hänen mielestä tuomitseva laki kuului oikeussaliin, ei kirkkoon. 

b2ap3_thumbnail_Antinomismi.jpg

Miten suhtaudumme tähän harhaoppiin, antinomismiin?

Mikä merkitys Jumalan lailla on meille?

Miten Jumalan lain kieltäminen näkyy (tai ei näy) kirkossamme?

Onko kristillinen kirkko tuomari vai lääkäri; olisiko parempi vaieta ja olla puhumatta siitä mitä Jumalan laki vaatii ja sen sijaan puhua pelkästään siitä mitä Jumala antaa?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. ”Emme saa koskaan vahingoittaa ketään, emmekä saa tuhota toisen omaisuutta.” Tämä on hyvä sääntö, mutta onko se jumalallista alkuperää? Antinomismin vastustaminen ei saa mielestäni johtaa siihen, että raamatullisen lain piiriin lisätään joitain omia sovinnaisia tapoja.

  2. ”Emme saa koskaan vahingoittaa ketään, emmekä saa tuhota toisen omaisuutta.”

    Onko Pentti ihan vakavissaan epätietoinen siitä, onko tuo jumalallista alkuperää???
    Johan nyt Kultainen sääntö ja Rakkauden kaksoiskäksykin suorastaan huutavat, että kyllä on!!!

  3. ”Emme rakasta lähimmäistä, jos vahingoitamme häntä.” Tämä riippuu tietysti siitä, mitä tarkoitamme sanalla ’vahingoittaa’. Raamatussa vertaillaan toisinaan maallista hyvää – aineellista omaisuutta tai ruumiin terveyttä – iäiseen hyvään. Maallisesta huolehtiminen saattaa tuottaa sielulle iäisen vahingon.

  4. Martti Pentti, kiitos kommenteista. Lähimmäisen rakastaminen on haasteellista, koska etsimme luonnostaan ensiksi omaa etua silloinkin meidän pitäisi ajatella lähimmäisen parasta. Vaellammeko lihamme ja Hengen mukaan?

    Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.” Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä. Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme. (Gal 5:13-26)

  5. Jorma, kiitos hyvistä kommenteista. Käärme Paratiisissa oli ensimmäinen sanajuristeri.

    Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” Niin vaimo vastasi käärmeelle: ”Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ’Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'” Niin käärme sanoi vaimolle: ”Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” (1. Moos. 3:1-5)

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.