Arkipyhistä eteenpäin

Kuten odottaa sopi, arkipyhät ovat taas lahtipenkillä. Tällä kertaa keskustajohtoisen hallituksen työlistalla.

Arkipyhäthän pullahtivat agendalle kaksi vuotta sitten silloisessa yhteiskuntasopimuspöydässä eli tupo-pöydässä. Elinkeinoelämän EK ehdotti kahden arkipyhän siirtämistä lauantaille ja muut kuittasivat, niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin. Sitten tehtiin nollaselvitys, jossa kirkkohallitus vastusti kaikkea. Sen jälkeen asia jäi muhimaan ja odottamaan seuraavaa ja sopivampaa ajankohtaa.

Nyt Sipilän ja kahden muu ässän hallitus on ottanut arkipyhät listalleen osana kilpailukykyhyppyä. Taas joku ehdotti ja muut peesasivat.

Kahden vuoden takainen EK:n ajama hanke ei koskenut helatorstain ja loppiaisen poistamista, vaan niiden pyhäpäivänä viettämisen vakioimista lähimmälle lauantaille. Se oli siis aika konservatiivinen hanke. Kirkon keskushallinnon viesti oli, ettei siirtäminen ole kirkon agendalla eikä tule ja vain kirkko itse voi niitä siirtää. Eivät muut. Kansalaisten vapaa-ajan tarvetta uskontokuntaan katsomatta myös voimakkaasti korostettiin kirkon johtohenkilöiden lausunnoissa.

Nyt puhutaan arkipyhien muuttamisesta työpäiviksi. Vaatimus on siis odotetusti kovempi kuin kaksi vuotta sitten. Lisäpotkua tilanteeseen antaa hallituksen esitys eduskunnalle kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta

Mitä kirkon keskushallinto nyt ajattelee? Kirkkoneuvos Jukka Keskitalon oivallisen Facebook-blogin kahdesta eri päivityksestä – toinen arkipyhistä 28.8. ja toinen Maaseudun tulevaisuudelle annetusta haastattelusta 31.8. – saa aika selkeän kuvan.

Lähtökohta näyttää olevan lojaalisuudesta ja solidaarisuudesta nykyistä hallitusta kohtaan kumpuava ymmärrys, että taloustalkoot ovat nyt välttämättömät ja että niihin kohtuuden rajoissa on kaikkien osallistuttava. Poikkipuoliset ajatukset lausutaan nyt hyvin varovasti ja varsin kohteliaita huolen ilmauksia lausuen. Kirkossa ilmeisesti ymmärretään, että kahteen arkipyhään nyt todennäköisesti kajotaan. Korostamalla sitä, että kirkko ei halua siirtää arkipyhien paikkaa ja sitä, että muut kuin kirkko päättävät arkipyhien työaikavaikutuksista, annetaan hallitukselle selvä viesti: kirkolle on tärkeämpää, että kirkolliset juhlat ovat kirkon itse päättämillä paikoilla kuin, että ne ovat kirkkokansalle tai muillekaan työstä vapaita tai korotetulla työpalkalla hyvitettyjä päiviä. Tämä on hyvä, selkeä ja oikea kanta!

Kauppojen aukiolon vapauttaminen on johdonmukainen jatko jo pitkään jatkuneelle kehitykselle, joka on saanut yleisen hyväksynnän. Kaupan alalla tapahtuva työaikojen vapauttaminen vaatii myös monien muiden palvelujen olemista saatavilla (esim. päivähoito). Toisaalta työelämän muutos johtaa voimakkain askelin siihen, että työn tekeminen sijoittuu ns. 24/7 – toimintaympäristöön eli työtä tehdään kun sitä on tehtävä ja vapaa-aikaa pidetään kun sitä voidaan pitää. Tällaisessa maailmassa arkipyhävapaa-säännökset ovat kadonnutta mennyttä maailmaa, vaikka mennyttä maailmaa niin mielellämme kaihoaisimme.

Ja kuin pisteenä i-kirjaimen päälle yhteiskunnallinen kehitys ja multikulttuurisuuden – eri uskontojen ja uskonnottomuudenkin – lisääntyminen johtaa vääjäämättä siihen, että uskontojen juhlapyhät voivat koskea vain niiden jäseniä. Ja työelämän suuri ja välttämätön haaste on, että työelämä joustaa sillä tavoin, että uskonnonvapaus aidosti ja eri uskontoja harjoittavia kunnioittavalla tavalla voi myös käytännössä toteutua.