Armolahjoja on useita, useampia kuin tavallisesti osataan ajatellakaan. ”Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama”(1 Kor. 12:4). Niitä tulisi käyttää yhteiseksi hyväksi ja seurakunnan rakentumiseksi. Ja se, joka on saanut näkyviä karismoja, ei saa asettua muiden yläpuolelle. Armolahjoja ja Pyhää Henkeä voi, kuten muitakin lahjoja, pyytää itselleen Jumalalta Jeesuksen Kristuksen nimessä (Luuk. 11:13).
Jotkut karismaatikot unohtavat helposti apostoli Paavalin opetuksen, jonka mukaan hän kysyy ja vastaa: ”Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? … ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.” (Gal. 3:3,14) Haluaisin muistuttaa, että Pyhä Henki esim. tuli kaikkien sadanpäämies Korneliuksen ja hänen sukulaistensa ja lähimpien ystäviensä päälle, samalla kun he kuulivat apostoli Pietarin puheen. (Ap. teot. 10:44)
Ihmiset helposti juoksevat niiden julistajien perässä, jotka parantavat sairaita, profetoivat ja puhuvat kielillä. Muuten jokaisen uskovaisen pitäisi rehellisyyden nimessä myöntää, ettei edellä mainittuja asioita tapahdu seurakunnassa yhtä paljon kuin alkuseurakunnan aikana. Mutta on monia muitakin armolahjoja esim. laupeuden harjoittaminen, opettaminen, kehottaminen, antaminen, avustaminen (1 Kor. 12:28), viisauden ja tiedon sanat (1 Kor. 12:8) ja seurakunnan virka ja johtaminen. (Room. 12:7─8)
Eräs teologi, Eero Junkkaala, on kirjassaan ”Armolahjat” vuodelta 1979 löytänyt (muistaakseni) 25 eri armolahjaa Raamatusta. Hyvä teoksia tähän aihepiiriin liittyen ovat myös V.C. Pfitznerin ”Pyhä Henki ja armolahjat”, SLEY-kirjat, 1980, Lauri Mustajoen kirjanen ”Eksytys vai siunaus” Keskustelua armolahjoista, SLEY-kirjat, 1982 ja Simo Kivirannan artikkeli ”Pyhä Henki, kirkko ja karismaattiset ilmiöt” Kotimatkalla-kalenterissa, SLEY-kirjat, 1979.
Paavali puhuu myös naimattomuuden (1 Kor. 7:7) ja henkien arvostelun eli väärän opetuksen ja opin erottamisen oikeasta, armolahjoista. Apostoli Pietari esim. ottaa esille Jumalan sanojen puhumisen ja palvelun armolahjat (1 Piet. 4:10,11). Seurakuntaan liittyvät evankelistan ja paimenen tehtävät (Ef. 4:11). Ihmeellistä ja hienoa, että iankaikkinen elämäkin on armolahja, joka on jokaisella kristityllä, joka turvaa ja luottaa Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä (Room. 6:23).
Armolahjoja tulee käyttää uskon ja rakkauden hengessä! Kaikista suurinta on Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa ja sen ilmeneminen ihmisten välisissä suhteissa (Ks. 1 Kor. 13:8,13). Kaikkein tärkeimpiä ovat aidosta rakkaudesta nousevat teot (1 Kor. 13:1─3). Vaikka ihmeitä tapahtuu, se ei vielä todista, että ne ovat syntyneet Pyhän Hengen vaikutuksesta. Sanoohan Jeesus: ”Sillä vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin”. ( Matt. 24:24, ks. myös Matt. 7:22─23, 5 Moos. 13:1─4)
Siispä arvioi ja koettele kaikki se, mitä näet ja kuulet Raamatun Sanalla ja pidä se, mikä on hyvää! (1 Tess. 5:21) ÄLKÖÖN KUKAAN MYÖSKÄÄN ARVOSTAKO JA RAKASTAKO (ARMO)LAHJOJA ENEMMÄN KUIN LAHJOJEN ANTAJAA JUMALAA ITSEÄÄN JA HÄNEN ARMOAAN KRISTUKSESSA!
Antamisen, avustamisen, kaikenlaisen palvelun ja laupeuden harjoittamisen tärkeydestä: ”Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä? Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” (1 Joh. 3:17,18)
Osittain ihmeet ovat myös vaihtaneet muotoa. Esim. nykyajan kieli-ihmeenä on pidetty evankeliumin julistamista maailman eri kielillä. Tai nykyään lääketiede pystyy parantamaan enemmän sairauksia kuin ennen. Hengen hedelmät tietysti kuuluvat Pyhän Hengen vaikutukseen: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.” (Gal. 5:22)
STLKN pappi Markku Särelä puolestaan Kristinopissaan vuodelta 1990 on sitä mieltä, ettei kaikkia armolahjoja esiinny kaikkina aikoina. Toisaalta Särelä myönsi Jumalan voivan hyvyydessänsä tehdä ihmeitä vielä nykyaikana, mutta niitä ei saa vaatia häneltä.
Esimerkkinä tästä kerrottiin Lutherin kirje kuolemansairaalle Friedrich Mykoniukselle vuonna 1540. Siinä hän kirjoitti ystävälleen: ”Käsken sinua Jumalan nimessä elämään, koska olet minulle hyvin tarpeen kirkon parantamiseksi.” Kun se kirje luettiin, Mykonius tervehtyi ja eli vielä kuusi vuotta.
Tunnetaan toinenkin tapaus. Filipp Melanchthon kertoi, että ”Lutherin rukous pelasti hänet kuolemalta, kun hän oli kuolemansairaana vuonna 1540.” Lutherin mukaan ”Philipp oli noussut kuolleista kuin Lasarus.” (Karismaattisuuden haaste, toim. prof. Antti Laato, 2007, Åbo, teol. maist. Robert Ojalan artikkeli, s. 140.)
Mika,
”Meillä on vaara etsiä liian kaukaa tilaisuuksia hyväntekemiseen ja välittämiseen”
Tähän ole aina kiinnittänyt huomiota.
Uskon, että jokainen uskova kulkee ylös Jerusalemiin, vaeltaa tässä maailmassa.
Kuitenkaan meidän tehtävämme ei ole parantaa maailmaa, vaan kulkea maailmassa tietämme Jeesusta seuraten. Matkalla on rosvojen ryöstämiä, pahoinpitelemiä ihmisiä. Joskus runtelu, synnin haavat ovat kaikille nähtävissä, toisilla ne on näkymättömissä, mutta yhtä tuhoisia. Jokainen Jeesuksen seuraaja on tilanteissa, joissa hän kohtaa niitä jotka surmapaikalle hoippuvat. Joskus tuo kohtaaminen on vesilasin ojentaminen nääntyväle, Tuo nääntyvä voi olla omassa perheessä, aviomies, aviovaimo.
Kohteliaisuus on ihmisluonteelle samaa kuin lämpö vahalle. Arthur Schopenhauer
Schopenhauerin uskonnollisuus ja hengellisyys oli mitä oli, mutta tässä sitaatissa on kyllä tiettyä viisautta mukana.
Koska oikea ei ole väärää. Oikeinpäin voi puhua kuka tahansa viiteryhmästä riippumatta.
Mitä hengelliseen tutkiskeluun tulee, niin se soveltuu kaikkeen, eli siitä on hyötyä aikaan ja ikuisuuteen.
On paljon teologis-akateemista osaamista, mikä ajaa hengellisyyden hyödyttömyyttä.
Tuntea Kristus on tuntea Hänen pelastustekonsa.
Philipp Melanchthon
Kun haluat osoittaa olevasi hyvä urheilija, piilee vaikeus siinä, että todistaaksesi sen sinun on ensin hävittävä.
Richard Armour
Voimme onnitella voittajaa ojentamalla kätemme – mutta tosi kilpailuritarillisuus on vaikeampaa ja syvempää. Se edellyttää aitoa myötäiloa, kykyä oman häviön hetkellä paneutua voittajan osaan. Tämä ei koske ainoastaan urheilua, vaan myös elämää. Moniko meistä voi oikeastaan näin iloita antamatta oman pettymyksen tai kademielen häiritä?
Sanat matkaoppaana 2, WSOY, 1976.
Jos et kestä tappioita sinä et voita. Lasse Viren
Mauno Saari, Juoksemisen salaisuudet, s. 215, Otava, 1979.
Tavallisessa elämässäkin tulee tappioita ja ”kaatumisia”, joista noustaan pystyyn. Lassekin kaatui olympialaisissa, mutta juoksi silti voittoon.
Iloitkaa iloitsevien kanssa. Room. 12:15
3. Jumalan Poika 3. The Son of God. 4. Vanhurskaus 4. Justification
Niin ikään opetetaan, että Jumala, Poika, on tullut ihmiseksi puhtaasta neitsyestä Mariasta syntyneenä,
It is also taught among us that God the Son became man, born of the virgin Mary,
ja että nämä molemmat luonnot, jumalallinen ja inhimillinen, erottamattomasti samassa persoonassa yhtyneinä, ovat yksi Kristus,
and that the two natures, divine and human, are so inseparably united in one person that there is one Chirst,
todellinen Jumala ja ihminen, joka totisesti syntyi, kärsi, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin ollakseen uhrina ei ainoastaan perisynnin, vaan kaikkien muidenkin syntien tähden ja lepyttääkseen Jumalan vihan;
true God and true man, who was truly born, suffered, was crucified, died, and was buried in order to be a sacrifice not only for original sin but also for all other sins and to propitiate God`s wrath.
niin ikään, että tämä sama Kristus astui alas helvettiin, totisesti nousi kuolleista kolmantena päivänä, astui ylös taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella iankaikkisesti alaisenaan vallitakseen koko luomakuntaa,
The same Christ also descended into hell, truly rose from the dead on the third day, ascended into heaven, and sits on the right hand of God, that he may eternally rule and have dominion over all creatures,
Pyhällä Hengellään pyhittääkseen, puhdistaakseen, vahvistaakseen ja lohduttaakseen kaikkia niitä, jotka häneen uskovat,
that through the Holy Spirit he may sanctify, purify, strengthen, and comfort all who believe in him,
ja jakaakseen myös heille niin elämää kuin kaikkia hyviä lahjojakin ja suojellakseen ja varjellakseen heitä perkeleeltä ja synniltä;
that he may bestow on them life and every grace and blessing, and that he may protect and defend them against the devil and against sin.
niin ikään, että sama Herra Kristus on lopulta kaikkien nähden tuleva tuomitsemaan elävät ja kuolleet jne., Apostolisen uskontunnustuksen mukaisesti.
The same Lord Christ will return openly to judge the living and the dead, as stated in the Apostles` Creed.
Edelleen opetetaan, ettemme omalla ansiollamme, tekemisellämme ja hyvittämisellämme voi Jumalan edessä saavuttaa syntien anteeksiantamusta ja vanhurskautta,
It is also taught among us that we cannot obtain forgiveness of sin and righteousness before God by our own merits, works, or satisfactions,
vaan että me saamme syntien anteeksiantamuksen ja tulemme vanhurskaiksi Jumalan edessä armosta, Kristuksen tähden, uskon kautta,
but that we receive forgiveness of sin and become righteous before God by grace, for Christ`s sake, through faith,
uskoessamme, että Kristus on kärsinyt meidän edestämme, ja että meille annetaan synnit anteeksi ja vanhurskaus ja iankaikkinen elämä lahjoitetaan hänen tähtensä.
when we believe that Christ suffered for us and that for his sake our sin is forgiven and righteousness and eternal life are given to us.
Tämän uskon Jumala näet tahtoo edessään pitää vanhurskautena ja siksi lukea, niin kuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 3. ja 4. luvuissa sanoo. Room. 3:21 ss; 4:5.
For God will regard and reckon this faith as righteousness, as Paul says in Romans 3:21─26 and 4:5.
Lähteet. Sources. Luterilaisen kirkon Tunnustuskirjat, s. 26, vuoden 1948 painos, Helsinki, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.
The Book of Concord, pages 29─30, Sixteenth printing 1987, Philadelphia, Fortress Press, Printed in the United States of America.
Jos on ahdistunut syntiensä vuoksi, siihen ei auta lääkehoito vaan armohoito.
Eräs hengellinen opettaja (K. V. Tamminen saarnakirjassaan Pyhällä paikalla) käyttää tunnettua Lutherin selitystä taivaaseen pääsevistä: “Luther sanoo, että kun tulet taivaaseen, näet siellä kolme ihmettä: Ensiksi näet siellä monta, joita et luullut siellä olevan; toiseksi kaipaat monta, joita luulit siellä olevan ja kolmas, suurin ihme on, että itsesi näet taivaassa.”
Kaipaat sanan voisi ehkä korvata sanalla näet, että siellä ei ole monia niitä, joita luulit siellä olevan. Eräs hyvä ystävä muuten myös epäili tämän Luther-sitaatin aitoutta.