Armolahjoja on useita, useampia kuin tavallisesti osataan ajatellakaan. ”Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama”(1 Kor. 12:4). Niitä tulisi käyttää yhteiseksi hyväksi ja seurakunnan rakentumiseksi. Ja se, joka on saanut näkyviä karismoja, ei saa asettua muiden yläpuolelle. Armolahjoja ja Pyhää Henkeä voi, kuten muitakin lahjoja, pyytää itselleen Jumalalta Jeesuksen Kristuksen nimessä (Luuk. 11:13).
Jotkut karismaatikot unohtavat helposti apostoli Paavalin opetuksen, jonka mukaan hän kysyy ja vastaa: ”Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? … ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.” (Gal. 3:3,14) Haluaisin muistuttaa, että Pyhä Henki esim. tuli kaikkien sadanpäämies Korneliuksen ja hänen sukulaistensa ja lähimpien ystäviensä päälle, samalla kun he kuulivat apostoli Pietarin puheen. (Ap. teot. 10:44)
Ihmiset helposti juoksevat niiden julistajien perässä, jotka parantavat sairaita, profetoivat ja puhuvat kielillä. Muuten jokaisen uskovaisen pitäisi rehellisyyden nimessä myöntää, ettei edellä mainittuja asioita tapahdu seurakunnassa yhtä paljon kuin alkuseurakunnan aikana. Mutta on monia muitakin armolahjoja esim. laupeuden harjoittaminen, opettaminen, kehottaminen, antaminen, avustaminen (1 Kor. 12:28), viisauden ja tiedon sanat (1 Kor. 12:8) ja seurakunnan virka ja johtaminen. (Room. 12:7─8)
Eräs teologi, Eero Junkkaala, on kirjassaan ”Armolahjat” vuodelta 1979 löytänyt (muistaakseni) 25 eri armolahjaa Raamatusta. Hyvä teoksia tähän aihepiiriin liittyen ovat myös V.C. Pfitznerin ”Pyhä Henki ja armolahjat”, SLEY-kirjat, 1980, Lauri Mustajoen kirjanen ”Eksytys vai siunaus” Keskustelua armolahjoista, SLEY-kirjat, 1982 ja Simo Kivirannan artikkeli ”Pyhä Henki, kirkko ja karismaattiset ilmiöt” Kotimatkalla-kalenterissa, SLEY-kirjat, 1979.
Paavali puhuu myös naimattomuuden (1 Kor. 7:7) ja henkien arvostelun eli väärän opetuksen ja opin erottamisen oikeasta, armolahjoista. Apostoli Pietari esim. ottaa esille Jumalan sanojen puhumisen ja palvelun armolahjat (1 Piet. 4:10,11). Seurakuntaan liittyvät evankelistan ja paimenen tehtävät (Ef. 4:11). Ihmeellistä ja hienoa, että iankaikkinen elämäkin on armolahja, joka on jokaisella kristityllä, joka turvaa ja luottaa Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä (Room. 6:23).
Armolahjoja tulee käyttää uskon ja rakkauden hengessä! Kaikista suurinta on Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa ja sen ilmeneminen ihmisten välisissä suhteissa (Ks. 1 Kor. 13:8,13). Kaikkein tärkeimpiä ovat aidosta rakkaudesta nousevat teot (1 Kor. 13:1─3). Vaikka ihmeitä tapahtuu, se ei vielä todista, että ne ovat syntyneet Pyhän Hengen vaikutuksesta. Sanoohan Jeesus: ”Sillä vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin”. ( Matt. 24:24, ks. myös Matt. 7:22─23, 5 Moos. 13:1─4)
Siispä arvioi ja koettele kaikki se, mitä näet ja kuulet Raamatun Sanalla ja pidä se, mikä on hyvää! (1 Tess. 5:21) ÄLKÖÖN KUKAAN MYÖSKÄÄN ARVOSTAKO JA RAKASTAKO (ARMO)LAHJOJA ENEMMÄN KUIN LAHJOJEN ANTAJAA JUMALAA ITSEÄÄN JA HÄNEN ARMOAAN KRISTUKSESSA!
Antamisen, avustamisen, kaikenlaisen palvelun ja laupeuden harjoittamisen tärkeydestä: ”Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä? Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” (1 Joh. 3:17,18)
Osittain ihmeet ovat myös vaihtaneet muotoa. Esim. nykyajan kieli-ihmeenä on pidetty evankeliumin julistamista maailman eri kielillä. Tai nykyään lääketiede pystyy parantamaan enemmän sairauksia kuin ennen. Hengen hedelmät tietysti kuuluvat Pyhän Hengen vaikutukseen: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.” (Gal. 5:22)
STLKN pappi Markku Särelä puolestaan Kristinopissaan vuodelta 1990 on sitä mieltä, ettei kaikkia armolahjoja esiinny kaikkina aikoina. Toisaalta Särelä myönsi Jumalan voivan hyvyydessänsä tehdä ihmeitä vielä nykyaikana, mutta niitä ei saa vaatia häneltä.
Esimerkkinä tästä kerrottiin Lutherin kirje kuolemansairaalle Friedrich Mykoniukselle vuonna 1540. Siinä hän kirjoitti ystävälleen: ”Käsken sinua Jumalan nimessä elämään, koska olet minulle hyvin tarpeen kirkon parantamiseksi.” Kun se kirje luettiin, Mykonius tervehtyi ja eli vielä kuusi vuotta.
Tunnetaan toinenkin tapaus. Filipp Melanchthon kertoi, että ”Lutherin rukous pelasti hänet kuolemalta, kun hän oli kuolemansairaana vuonna 1540.” Lutherin mukaan ”Philipp oli noussut kuolleista kuin Lasarus.” (Karismaattisuuden haaste, toim. prof. Antti Laato, 2007, Åbo, teol. maist. Robert Ojalan artikkeli, s. 140.)
Hyvä, monipuolinen ja raitis blogi armolahjoista. Armolahjat ovat käytössä myös luterilaisissa kirkoissa.
Mika
Kiitos että nostat esille tämän kysymyksen armolahjoista. Pohjustat muyös keskustelua monipuolisella asian tarkastelulla. Kiitos tästä.
Haluan tuoda mukaan yhden näkökulman meidän isommasta sisarkirkostamme katolisista. Heidän keskuudessaan karismaattisella liikkeellä on ollut merkittävä asema jo yli puoli vuosisataa. Liike on merkittävästi auttanut kirkon lähetystyötä eri puolilla maailmaa. Kaikki paavit ovat heti viran vastaanottamisen jälkeen ilmaisseet tukensa kirkon karismaattiselle liikkeelle. Näin kirkon karismaatikot tietävät saaneensa kirkon tuen jokaisen uuden johtavan viranhaltijan tullessa kirkon yhteistä työtä ohjaamaan. Vastalahjaksi tästä on myös saatu karismaattisen liikkeen erittäin hyvä yhteistyö kirkon paikallisen toiminnan kanssa. Kaikki liikkeen harjoittamat toiminta on hyvin jäsennetty kunkin hiippakunnan alueella. Liikkeen voimavarat ovat näin toimineet paikallisten seurakuntien tukena ja rohkaisuna voimakkaampaan evankeliointiin ja uusien ihmisten voittamiseen kirkon yhteyteen.
Kirjoitan tämän, jotta mahdollisimman moni rohkaistuisi vastaanottamaan Jumalan Hengen lahjoja yhteisen kristikunnan hengelliseksi rakennukseksi.
Apostoli Paavali sanoo Roomalaiskirjeessä 1:11-12 :
Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, voidakseni antaa teille jonkun
hengellisen
l a h j a n,
että te vahvistuisitte, se on, että me yhdessä ollessamme virkistyisimme
y h t e i s e s t ä
uskostamme,
teidän ja minun.
Hyvä blogikirjoitus, kiitos!
Kiitos Jumalalle!
Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Matt. 6:10
Kristitty tietää, että jokainen Jeesuksen nimeen rukoiltu rukous kuullaan. Jokaiseen vastataan. Väärätkin rukoukset kuullaan oikein. Ja juuri siksi monet asiat jäävät saamatta. Rukous ei ole magiaa, jossa ihminen ohjaa voimaa. Rukous ei ole kaupankäyntiä, jossa rukouksen palkintona on kristityn vaatima vastaus. Rukous ei ole siunaus-automaatti, vaan se tarkoittaa Jeesuksen laskemista hätään ja kaikkeen elämään. Kristityn pyyntörukous päättyy sanoihin: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Se sisältää sydämen suostumuksen: ”Älköön kuitenkaan tapahtuko, niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä tahdot.”
Juha Vähäsarja, Joka päivä varjelet tieni, s. 132, Symbolum Oy, 2018.
Lutherin sana rukouksen kuulemisesta ja siihen vastaamisesta.
Jumala ei anna sen määrän mukaan tai sillä tavalla tai ajalla, kuin me rukouksessa hänelle määräämme; hän tahtoo olla vapaa eikä sidottu.
Martti Luther, Hengellinen Aarreaitta, s. 219, Arkki-kirja ja Aurinko Kustannus, 2016.
1.
Kiitos sulle, Jumalani,
armostasi kaikesta,
jota elinaikanani
olen saanut tuntea.
Kiitos sulle kirkkahista,
keväisistä päivistä.
Kiitos myöskin raskahista
syksyn synkän hetkistä.
2.
Kiitos, että rukoukset
monet, monet kuulit sä.
Kiitos, että pyynnöt toiset
eivät saaneet täyttyä.
Kiitos, kun mä hädässäni
avun saan sun kauttasi.
Kiitos, että synneistäni
vapahtavi Poikasi.
3.
Kiitos sulle jokaisesta
elämäni hetkestä.
Kiitos päivän paistehesta
niin kuin pimeydestä.
Kiitos sulle taisteluista,
rististäkin, Jumalain.
Kiitos, että aina muistat,
autat mua tuskissain.
4.
Kiitos sulle kukkasista,
jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista,
jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle
elon antaa iäisen.
Kaikesta, oi Herra, sulle
annan ikikiitoksen!
Virsikirja 341
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. 1. Kor. 15:19.
Paras, ihanin on jäljellä! Saamme nähdä kuninkaan kasvoista kasvoihin ja sitten olla ”alati Herran luona”. Vai pitäisikö meidän uskoa häntä, kun hän puhuu nykyhetken arvoista, ja olla uskomatta häntä, kun hän puhuu tulevasta kirkkaudesta? Jumala siitä varjelkoon! Kunpa kaikki kristityt muistaisivat myöskin tämän kohdan! Ja nyt: kunpa vain istuisimme valmiina ja valvovina ja meillä olisi öljyä lampuissa, kun kaikuu huuto: katso, ylkä tulee!
Carl Olof Rosenius (1816-1868), ARMOA ARMOSTA, s. 136-137, SLEY, 1966.
Mika, kaksi myöhempää kommenttiasi/lainausta asettavat vielä hyvällä tavalla armolahjat tärkeysjärjestykseen ; Tärkein on iankaikkinen elämä (ajassa näkymätön). Perässä kakkosena tulevat näkyvät lahjat.
Jumalalle on kaikki mahdollista. Matt. 19:26, Mark. 10:27. Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo. Mark. 9:23.
Aamen, aamen! Toivottavasti voisimme vielä ennen kaiken loppua nähdä sitä, kuinka Jumala pukee omiaan erityisellä voimalla? Hän on säätänyt kaiken sekä alussa, että tulevaisuudessa. Hän tulee lopulta näyttämään kuinka kaikki lopulta päättyy.
Hänelle on kaikki mahdollista kuten toteat Raamatun lainauksien kanssa. Itseni koen voimattomaksi tämän ajan hyökkäyksen äärellä.
Tarvitaanko armolahjoja, vai piilopaikkoja? Olen jatkuvassa kamppailussa omien mahdollisuuksieni kanssa. Jumala hoitaa asiansa ilman minun panostani?
Kari, sinä teet tärkeää työtä. Sielläkin Jumala varmasti käyttää sinua työssään.
Kiitos rohkaisusta!
Saatuani kuulla syövästäni ja todettuani, että taivaseen pääsy voisi olla hyvin lähellä, syntyi sydämmeen suuri ilo ja sen vaikutti Jumala minussa. Tajusin sen vasta myöhemmin kun masennus ja epätoivo alkoi painaa mieltä alas. Se opetti minulle sen ettei se taivas-ikäväkään ole mikään läpihuutojuttu, joka uskovalla ilman muuta on. Se on Jumalan Hengen vaikuttamaa meissä , eikä lähde meistä itsestämme. Taivas-ikävästä on helppo puhua silloin, kun oma kuolema ei vielä ole silmien edessä.
Sen myös sain tuossa muutaman kuukauden prosessissa huomata, että aloin katsellaa elämää taivaasta käsin. Silloin merkitykselliseksi tuli se kuinka moni kanssani on kerran perillä. Ei enää heidän maalliset mahdolliset puutteensa. Tästä näkökulmasta katsoen armolahjatkin saavat aivan uuden merkityksen. Ne ovat niitä Jumalan työkaluja, joiden avulla voin olla remontoimassa Jumalan seurakuntaa siihen valmiuteen, että mahdollisimman moni voisi päästä perille.
Mitä runsaammin rohkenen pyytää ja armolahjoja käyttää, niin sitä enemmän voin toisia rohkaista taivasmatkalla. Nyt kyllä näyttää siltä ettei syöpä ainakaan minun taivaaseen pääsyäni ole enää jouduttamassa. Lääketide on ihmellistä. Se on kehittynyt valtavin askelin eteenpäin. Ennen agressiivinen syöpä oli pahinta mitä saattoi saada. Nyt asia ei aina ole enää ollenkaan noin. Nyt agresiivsuus voi olla jopa etu. Sillä ajoissa havaittu agresiivinen syöpä voidaan parantaa kokonaan.
Vastoinkäymiset saavat jotkut murtumaan ja jotkut toiset murtamaan ennätyksiä.
Adversity causes some men to break; others to break records.
William A. Ward (1921-1994)
Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille. Matt. 10:42
Meillä on vaara etsiä liian kaukaa tilaisuuksia hyväntekemiseen ja välittämiseen. Kun tavoittelemme ruusuja, tallaamme jalkoihimme päivänkakkarat.
Tuntematon, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.