Armo on kirkon opin toiseksi keskeisin asia. Eikä muuten välttämättä huono tuote markkinoida. Ehdotankin siksi aivan ilmaiseksi kirkolle yksinkertaista asiaa, jolla armo-tuotteen saisi taas esille.
Esittäkää armahdusta Hirvisaarelle. Mies otti valokuvan natsitervehdyksestä. Ei ole ketään tappanut, ja on tätä valokuvausta jo anteeksi pyytänyt. Virallisen huomautuksenkin hän on jo saanut. Eikö tämä jo riitä, pitääkö vielä ryhmästäkin erottaa?
Armoa saattaa toisinaan olla jonkin verran tarjolla. Rikollisille. Mutta kun Audin pomoportaan kaveri sanoo jotain tyhmää naisista, niin eipä näy armoa, vaan virka viedään.
Vai olenko ainoa, josta näyttää siltä että armoa ei välillä ole tarjolla yhtään?
”Armo on kirkon opin toiseksi keskeisin asia.”
Jaha. Mikäs se keskeisin asia on? Ja mistä lähteestä olet poiminut tämän kirkon asioiden keskeisyysjärjestyksen?
Armo kristillisessä mielessä ja tekemisistään ja mielipiteistään vastuun kantaminen ja oikeiden johtopäätösten tekeminen kuuluvat yhteen.Kyse on mielenmuutoksesta, asioiden näkemisestä uudessa valossa ja siitä seuraavasta tarpeesta toimia toisella, paremmalla, tavalla.
Sanotaan ”Jumala armahtaa, mutta ihminen ei.”
Raamatun armo on ”ansaitsematon rakkaus minun (meidän) osaksemme”. Se koskee kaikkia ihmisiä, sillä Raamatun mukaan kaikki ihmiset ovat pois poikennet eli syntisiä ja tarvitsevat armahduksen, mikä tulee Jeesuksen kautta, joka sovitti syntimme ristillä.
Tämä on se Raamatun keskeisin ykkösasia. Siis armahdus katuvalle.
Mutta vaikka saammekin Jumalalta armahduksen, niin silti teoista on maallisia seuraamuksia/rangaistuksia, jotka täytyy käydä läpi.
Mutta en osaa soveltaa näitä asioita Hirvisaaren tapaukseen. Siinä on omat lailliset/laillisuus ja poliittiset koukeronsa.
Jorin ” Vai olenko ainoa, josta näyttää siltä että armoa ei välillä ole tarjolla yhtään? ”
Et ole ainoa. Jos perussuomalaiset antaisivat armoa Hirvisaarelle, niin heitä ei siitä armahdettaisi. Tilanne muuttuisi mielenkiintoiseksi, jos kirkon puolelta armonpyyntö tulisi. Mutta kuka olisi se taho, jossa se muuttuisi kirkon ääneksi ilman, että pyynnön esittäjä ei joutuisi armottomien käsiin?
Olen usein huomannut sen ilmiön, että asioista tulee tärkeämpiä kuin ihmisistä ja julkinen mielipide ei pysty näkemään ihmisen elämää kokemuksien kautta oppimiseksi. Tässä tilanteessa on armoa saada käydä Jumalan puoleen saaden armoa.
http://www.youtube.com/watch?v=GE0q_KAEawI
Jorilta hyvä kysymys, mitä on armo ja kuinka Jumalan armon kokenut/saanut kohtelee lähimmäisiään??
Kun nöyrtyy (nöyrille Jumala antaa armon) niin ymmärtää ettei itse ole pystynyt/ymmärtänyt elää Jumalan tahdossa eli oli voimaton ja ”sokea”.
Tämän kun ymmärtää eli että itse olisi voinut tehdä toisissa olosuhteissa vaikka kuinka hirveitä tekoja valheen/synnin orjana niin tulee armollinen mieli lähimmäisiä kohtaan eli ei VOI tuomita ketään koska jos itse on saanut armon täydellisenä lahjana niin ymmärtää että tuomitessaan toisia astuu pois tämän lahja armon alta JA Jumala tuomitsee itseni ilman armoa eli minun omien tekojen mukaan.
Ihmisten välisissä suhteissa armo useimmiten tarkoittaa; anna mulle mitä minä tahdon, sitten sääkin saat mitä toivot, auts. Kyynistä, kyllä, silti liian aivan liian usein totta. Armahdetaan, jotta sitten saadaan oma hyvyys jalustalle? Olen tätä ihmisen täydellistä langennutta luontoa usein sielussani ”kauhistellut”, omaakin langenneisuuttani. Ilman armoa en selviydy perille Isän kotiin, sen tiedän.
Armo, josta Kristus antoi toimivan esimerkin on täysin ansaitsematonta, ja niin pitkälle vietyä, ettei siitä voi maksaa mitään. Sen voi vain vastaanottaa. Sen tähden ne, jotka haluaisivat edes hiukan maksaa siitä, vedoten omaan hyvyyteensä, he ohittavat armon kertakaikkisuuden ja täytetyn ristintyön koko pointin. Armo on ilmaista!
Eijalle kiitos aamun biisistä. Ei armo tarkoita automaattisesti, eikä ehkä edes useimmiten, sitä, että kykenee puistelemaan vähän pölyjä olkapäiltä ja palaamaan baanalle entiseen malliin. Joskus armo on sitä, että ihminen ohjataan pois väärältä tieltä. Jos Hirvisaaren arvot ovat eri kuin hänen puolueensa, on sekä puolueelle, että hänelle itselleen hyväksi, että hänet ohjataan uudelle polulle.
Edesmennyt Erkki Leminen kirjoittaa;Kun ”syntiinlankeamuksen katkerat hedelmät ovat yhä syötävänämme, ei tarpeellisempaa sanomaa maailmalle olekkaan, kuin on lunastus, eikä sen lämpöisempää ja parantavampaa viestiä kuin anteeksiantamus. ”Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas Hän siirtää meistä rikkomuksemme”.
Tätä on armo.
Kuinka moni uskoo, että kysymyksessä oli vahinko ja ajattelemattomuus, eikä tarkasti harkittu poliittinen peli?
Armo on kirkon opin tärkein asia, ei vasta toiseksi tärkein. Mutta armo ei merkitse eikä saa merkitä maallisen oikeusjärjestyksen kumoamista tai sivuuttamista. Se palauttaa synnintekijän takaisin Jumalan yhteyteen ja poistaa synnin taivaaseen pääsyn estävän vaikutuksen siltä joka turvautuu Kristukseen. Maallinen rangaistus on silti kärsittävä lain mukaisesti ja myöntäen sen oikeutus.