Armollisuutta tarvitaan mutta se ei poista määrän tavoittamista.
Näin kyse on pohjiaan myöten katsottavasta asiasta mahdollisissa väärinkäytänteissä kuin muunlaisesta toiminnasta Ihmisen inkrediteettiä vastaan Hänen tai useamman Ihmisen toiminnassa. Selvistä asioistahan tulisi kirkkaampaa keskustelemalla.
Työnohjaalta tai työelämäohjaajalta armon tarjoaminen loppusissaan toisiaan kohden on kesken jäänyttä diskussiota.
Kenenkään ei tarvitse pyytää anteeksi, kukaan ei joudu katumaan, eikä kenellekään synny syyllisyyttä. Onhan tämä hyvin kirkkomme piirissä tunnustettua.
Asian vaiva on vain siinä ettei menettely synnytä rakkaudellisuutta takaisin mikä ehkä ennen vaivoja on ollut hallitsevaa työyhteisössä.
Näin olisin varovainen uskomaan Armon tarjoavan yksinomaan hyvää ratkaisua.
Tekisi mieleni heittää eräs ajatus: Jos nyt teoriassa seuraavissa hallitusneuvotteluissa valttaisiin hallituksen edustajaksi kirkkoministeriksi vaikka Katolinen tai Vapaakirkkojen edustaja. Miten sitten ihmiset reakoisivat jos hän toisi ajatukset kristillisestä uskosta samoin kuten Päivi Räsänen. Eihän varmaankaan ole sanottu että kirkkojen asioista vastaava ministerin pitäisi olla juuri luterilainen, mistäs sitten erottaisiin.
Suomessa ei ole valtionkirkkoa eikä Suomessa ole kirkkoministeriä, jonka tehtävänä olisi hoitaa kirkkojen asioita. Valtioneuvoston sisällä kirkollisista asioista vastaavan ministerin tehtäviin ei kuulu uskontokuntien opin kommentointi tai raamatunmukaisuuden valvominen. Rooli on täysin sekulaari eikä siihen kuulu minkään kirkkokunnan sisäisiin asioihin puuttuminen.
Näin juuri. Ei kenenkään muun ministerin aikana ole tällaista ollut. Eli on selvääkin selvempää, että siihen sekulaariin tehtävien hoitoon sopii paremmin mikä tahansa muu kuin joku tosi omaan uskonnolliseen kuppikuntaansa kuuluva/sitoutunut.
Katsoin piispa Irja Askolan haastattelun hs.fi-sivulta. Täytyy sen perusteella ihmetellä, mistä K24 on tuonkin otsikkonsa hakenut..?
Jos otsikolla viitataan siihen, että piispa Askola kritisoi sitä, että Päivi Räsäsen yhteydessä käytetään termiä ”kirkkoministeri”, niin sitten ymmärrän. Sellaistahan meillä Suomessa ei ole, kuten täällä on jo moneen otteeseen todettukin.
Piispa Askolan vastaus toimittajien raflaavaan kysymykseen alkoi piispalle sopivalla tavalla: ”minulla ja Päivi Räsäsellä on paljon yhteistä, olemmehan saman kirkon jäseniä”. Sen jälkeen piispa Askola totesi, että perustavaa laatua olevia erimielisyyksiäkin on, mutta niistäkin on päästy keskustelemaan.
Piispa Askola osasi myös selkeästi ilmaista sen, että kirkolla ei ole mitään tekemistä valtioneuvoston keskinäisen työnjaon kanssa. Eikä hän ottanut kantaa kenenkään ministerin / ministeriön sopivuuteen kirkollisten asioiden hoitajaksi.
Juuri tämä on oleellista tässä jutussa. Korostetaan aluksi sitä, mikä on yhteistä: kirkon jäsenyys on ennen kaikkea yhdistävä – ei erottava – tekijä. Sitten on asioita, jotka meitä saman kirkon (perheen) sisällä erottaa, mutta niistä on päästy keskustelemaan.
Siis hyvä esimerkki toimintatavasta meille muille: kerro ensin se hyvä, joka sinua ja ”vastapuoltasi” yhdistää. Sano se niin selvästi, että se tuntuu uskottavalta vielä senkin jälkeen, kun kerrot, mistä olet eri mieltä.
Tästä syntyy rakentava dialogi.
Joo Jouni, ihan samoja ajatuksia minulla.
Jouni, kuten aiemmin totesin, toimitus näyttää repineen otsikon tarpeesta luoda sopiva vastakkainasettelu ja saada säpinää tänne foorumille. Hyvin onnistui, kuten olettaa sopi ja kuten ketjusta on havaittavissa. Olihan siinä uutisessa linkki ohjelmaan, mutta kuten nyt on ilmennyt, ylivoimainen enemmistö Askolaa kärjekkäästikin arvostelleista ei kuunnellut haastattelua ennen kommentointiaan. Ylevää. Faktat ja eettinen harkinta olisivat pilanneet tämänkin ’hyvän’ jutun, mutta nyt tuli varmaan paljon klikkauksia viikonlopulle.
Kuten aiemmin jo ilmaisin, niin olen kommentoinut täysin tämän uutisen ja muiden kommenttien perusteella, sillä koneeni ei suostunut avaamaan sitä linkkiä, johon täällä viitataan. Jos tämä mustaa valkoisella oleva uutinen kertoo toista kuin jokin puhelinkki, niin se on harmillinen juttu ja siitä ei voi vastuuttaa kommentoijia.
Jouni Turtiaisen kuvaus hyvin haastattelua, jonka myös minä olen katsonut kokonaisuudessaan Helsinginsanomien verkkosivulta.
Jos joku on kommentoinut Askolan sanomisia epäasialliseen sävyyn ilman, että on edes kuullut haastattelua, ei sitä tarvitse täällä anteeksi pyydellä. Jokainen vastaa itse itselleen siitä, mitä kirjoittelee täällä toisista ihmisistä.
Minä ainakin pyrin tekemään kaikkeni, että olisin saanut ihmiset katsomaan tuon haastattelun ennen kuin innostuvat piispa Askolaa arvostelemaan. Minulle jäi silti hieman se tunne, että kovin moni ei haastattelua katsoa, koska oli valinnut mielipiteensä Askolasta jo etukäteen.
Salme, nyt kun vastasit tähän, niin utelen vielä tämmöistä asiaa: Olet käsittääkseni pitänyt sopimattomana sitä, että Räsäsen KL-päivillä pitämää puheesta tehtiin mielestäsi vääriä tulkintoja mediassa ja ihmiset sitten näiden tulkintojen pohjalta ryntäsivät tekemään johtopäätöksiä. Onko vastaava toiminta sopimatonta Askolan haastattelun kohdalla? Ymmärsin niin, että pidit tällaista toimintaa Räsäsen kohdalla ajojahtina ja siihen osallistumista vastuuttomana. Askolan kohdalla ymmärrän sinun sanovan niin, että vastuu on ihan kokonaan medialla ja että jos vaikkapa sinä olet käyttänyt sananvapauttasi ja oikeuttasi kertoa mielipiteesi eikä siinä kohtaa tarvitse miettiä mitään vastuita eikä velvollisuuksia.
Ja todetaan nyt vielä, että tuo Salmen mainitsema ”puhelinkki” on reilut 15 minuuttia pitkä video, jolla politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkari sekä toimittaja Heli Suominen haastattelevat Irja Askolaa.
On tietysti selvää, että K24 toimitus ei voi tähän uutiseen siteerata sanasta sanaan koko Askolan haastattelua. Jos on etukäteen päättänyt, että Askola on väärässä ja vihollinen, niin kyllä noista uutiseen siteeratuista lauseista saa vallan hyvin aihetta kivittämiseen.
Jos joku tuon videon nähtyään on siitä sitä mieltä, että Askola hyökkää siinä ministeri Räsäsen kimppuun, olen todella hämmentynyt. Edelleen kehotan malttia kommentointiin. Kannattaa tutustua asioihin ja vetää pari kertaa henkeä ennen kuin kaivaa sotakirveen kaapista.
Olen Jounin kanssa täysin samaa mieltä, että Askolan esiintyminen videolla oli hyvin rakentava.
Jusu ja Jani, siis te todella hoiditte hienosti homman! Olisin odottanut, että joku hiippakunnan pappi esimerkiksi olisi ottanut kantaa. Tai joku muu teologi. Ei. No nyt tuli Jouni, joka koki sen haastattelun kuten mekin.
Eli siis minä jouduin teologiseen kannanottoon. No, sujuuhan sekin näköjään, kun ei konsuja pelkää, eikä suttakaan. Mutta parasta tässä on Jusun ja Janin aktiivisuus sun muut, ja tyypit sanoo, etteivät he itse kuulu edes kirkkoon.
No, me maallikot osallistutaan.
Jusu, ja Jani, en ole sanonut täällä mitään sellaista, mitä minä tulisi pyydellä anteeksi. Kommentoin asiallisesti, vaikka käytänkin välillä värikästä kieltä.
Enemmänkin minua ihmetyttää se valtava antipatian aalto, mikä on hyökynyt ministeri Räsäsen päälle kommenteista. Itseasiassahan tämän uutisen päähenkilö on piispa Askola, mutta joidenkin kommentoijien mielestä hän vaikuttaa olevan täysin erehtymätön kaikissa toimissaan.
Mutta toisaalta, onhan tämän uutisen alla monet saaneet tuulettaa tuntojaan monin erilaisin tavoin. Teemu Kakkuri peräänkuulutti kirkkoon erilaisia nappeja, joiden kautta voisi kertoa tuntojaan, ettei tarvitsisi erota kirkosta. Tämä K24 taitaa toimia korvikeena tuollaiselle purkukanavalle. Hyvä niin.
Ps. Esim. minä en ole etu-, enkä takakäteen päättänyt piispa Askolan edesottamuksista yhtään mitään. Minulle hän on ollut piispa piispojen joukossa, joten Jusun luulottelut siitä, mitä toiset kommentoijat hänestä ajattelevat on täysin hänen omia ajatuksiaan. Yleensä olisi parempi keskittyä kertomaan vain omia ajatuksiaan ja antaa toisten tuoda julki omat mielipiteensä, niin vältyttäisiin ikävältä toisten leimaamiselta ja väärän todistuksen antamisilta koskien kanssakommentoijia.
Mutta täällä on kyllä tottunut siihen, että joutuu kivityksen kohteeksi. En anna sen häiritä itseäni vaan kerron edelleenkin itsenäisesti omat mielipiteeni painostuksesta huolimatta.
Salme, selvyyden vuoksi: tarkoituksenani ei ole käydä keskustelua siitä, pitäisikö jonkun pyytää anteeksi. Sen sijaan kyselin, että noudatetaanko periaatetta, jonka olet nostanut esille yhtäläisesti Askolaan ja Räsäseen. Mutta ei siitä sen enempää.
On totta, että esitän kommenttejasi kohtaan toisinaan terävääkin kritiikkiä. Pyydän, että kerrot ihan nimellä mainiten, jos koet jonkin sinulle osoittamani kommentin kivittämisenä niin voin sitten miettiä asiaa osaltani ja voimme kenties keskustella siitä.
Minä en näe Askolaa erehtymättömänä ja ihan mielelläni kävisin kriittistä keskustelua hänen teologisista näkemyksistään. Enpä usko, että olisin pahemmin välittänyt osallistua tähän keskusteluun, ellen olisi katsonut, että Askola sai osakseen asiatonta kommentointa kirjoittajilta, jotka eivät olleet edes kuunnelleet hänen haastatteluaan.
Salme,
En minä sinusta puhunut. Ja ethän sinä ole koskaan väärässä tai tee virheitä. Minä totesin vain, että jotkut täällä kommentoivat piispa Askolan sanomisia melko jyrkkään sävyyn ilman, että olivat edes kuunnelleet Askolan haastattelua.
Yritin kyllä tuoda esille, että ne asiat, josta Askolaa arvosteltiin eivät haastattelun perusteella pitäneet paikkaansa, mutta eipä minua juuri kuunneltu ja sama lallatus jatkui kunnes Jouni Turtiainen vahvisti sen, mistä olin kirjoittanut lukemattomia viestejä ennen häntä.
Ok, Jani ja Jusu. Jatkamme siis eteenpäin yhdenvertaisuuden hengessä vaikka meillä on käsiteltävistä asioista välillä erilaiset näkemykset. Siitähän se keskustelu syntyy.
Salme Kaikusalo
14.03.2014 15:24
”Askolan lausunnot ovat kyllä pohjanoteeraus kirkon piispalta. Nyt menee regimentit pahan kerran sekaisin. Pitäisikö piispa Askolan pyrkiä itse eduskuntaan ja sitä kautta kirkollisista asioista päättäväksi ministeriksi?”
Oletko vielä tuota mieltä?
Sonja, no mikä ettei. Kyllä piispa Askolassa on ainesta myös ministeriksi. Mutta aika ei taitaisi riittää kahden noin vaativan tehtävän hoitamiseen, joten ehkä tämä piispan virka on ihan riittävä.
Mielestäni Kirkon suurin ongelma on, että kristillisdemokraatit eivät tyydy siihen, että heillä on valtaa omassa puolueessaan ja muissa järjestöissään, vaan että he yrittävät kaapata vallan koko ev lut kirkossa. Kyse on siis vallanhimosta, joka on epäeettistä ja epädemokraattista, eikä perustu kuin yhteen tulkintaan pyhästä kirjasta, joka kyllä mahdollistaa useankin tulkinnan.
”Mielestäni Kirkon suurin ongelma on, että kristillisdemokraatit eivät tyydy siihen, että heillä on valtaa omassa puolueessaan ja muissa järjestöissään, vaan että he yrittävät kaapata vallan koko ev lut kirkossa. Kyse on siis vallanhimosta” Helena Holmberg
Tällaista syytöstä emme ole aiemmin kuulleetkaan. Että KD yrittää vallankaappausta kirkossa. Helena, voistko perustella väitteesi realistisilla argumenteilla? Pelkkä vastenmielisyys puoluetta tai sen puh.johtajaa kohtaan ei ole mikään peruste heitellä noin vahvoja syytöksiä. Tällaiset väittämät liikkuvat jo niillä rajoilla, jotka eivät ole julkaisukelpoisia.
Jokainen ajatteleva ihminen näkee, että kyllä kirkon ongelmat ovat aivan muualla kuin jonkin puolueen olemassaolossa.
Tämä KD:n syyttäminen kirkon ongelmista on yritys siirtää huomio muualle/ulospäin kuin omiin kirkon sisäisiin ongelimiin. Näinhän toimitaan maissa, joissa on menossa sisäinen sekasorto, jota ei enää kyetä hallitsemaan. Silloin keksitään jokin ulkopuolinen taho, johon kiinnitetään huomio ja jota syytetään yhteisistä ongelmista. Siten vastuu siirretään itseltä pois. Mutta se on lyhytnäköistä toimintaa eikä auta tilanteen parantumista.
Helena: ’Kyse on siis vallanhimosta, joka on epäeettistä ja epädemokraattista, eikä perustu kuin yhteen tulkintaan pyhästä kirjasta, joka kyllä mahdollistaa useankin tulkinnan.’
Kommenttisi on mielestäni aika kummallinen.
Politiikassa on aina kysymys vallasta ja vallan vastuullisesta käytöstä. Poliittinen valta sisältää sekä demokraattisen että eettisen ulottuvuuden. Tämä koskee kaikkia puolueita. En näe, että KD olisi toiminut jotenkin huonommin kuin muut puolueet- ehkä paremminkin.
KD:n jäsenillä ei varmuudella ole vain yhtä tulkintaa pyhästä kirjasta, kuten väität. KD:n jäsenistössä ja heidän kannattajissaan on sekä Ev.lut. kirkon jäseniä, että myös vapaiden suuntien edustajia.
Että kyllä niinkuin taas kerran joutuu toteamaan valitettavasti, että miten syvältä on. Siis itsensä kristityiksi ilmoittavien kommentit. Ja myös kirkon oma passiivisuus.
Mä luulen, että ilman piispa Irja Askolaa, kirkosta olisi eronnut paljon suurempi joukko kuin mitä ns. viidesläiset edustavat.
Että Jumalalle kiitos Irja Askolasta!
Salme, viittaan niihin kommenttiketjun viesteihin, joissa haastattelua kuuntelematta esitettiin asiattomia ja paikkansapitämättömiä mielipiteitä.
Salme Kaikusalo 14.03.2014 15:24 “Askolan lausunnot ovat kyllä pohjanoteeraus kirkon piispalta. Nyt menee regimentit pahan kerran sekaisin. Pitäisikö piispa Askolan pyrkiä itse eduskuntaan ja sitä kautta kirkollisista asioista päättäväksi ministeriksi?”
Oletko vielä tuota mieltä?
Sonja, esitit tuon kysymyksen jo aiemminkin ja vastasin siihen siellä.
Sorry Salme, en tiennyt.
Hyvä Sonja Ottavainen,
Tämä keskustelu taisi mennä jo alussa sellaisille raiteille, että on vaikea pysyä aiheessa ja olla provosoitumatta. Esimerkiksi Sinun uskosi kyseenalaistaminen tällaisella foorumilla on minustakin todella mautonta ja väärin, eikä liity itse keskusteluun mitenkään. Välistä kyllä tuntuu, että ihmiselon ja luontaisetuihin kuuluu se, että oma vakaumus kyseenalaistetaan, syvintä myöten… Mutta ehkäpä nekin, jotka koemme vastustajiksemme, ovat haavoittuvia ja kokevat tahollaan samoin. Minusta jokainen ansaitsee meiltä yrityksen ymmärtää, miten tuo toinen maailman näkee ja miksi. Vähintään yhden vakavan, vilpittömän yrityksen…? 🙂
Seppo J Järnberg,
minä en koe vastustajikseni juurikaan ketään, mutta asialinjalla olisi suotavaa pysyä. Tottakai me kaikki joudumme pohtimaan myös toisten mielipiteitä ja näkemyksiä. Sehän rikastuttaa meitä kaikkia!
Mutta rehellisesti sanoen olen vihainen Kotimaan toimitukselle tästä provosta. Että niin paljon energiaa joutui monet käyttämään aivan asiattomia ja asiaan perehtymättämien kommenteihin.
Mutta näköjään kaikki henkensä kaupalla toimivat; sekä KD että Kotimaa 24.
Miten ihmeessä tähän kommentointiin on sotkettu jo koko puolue eli KD? Mitä pahaa puolue on tehnyt, että sitä syytetään vallankaappausyrityksistä ja ties mistä? Onko mopo karannut joidenkin kommentaatorien ksäistä? Tai suhteellisuudentaju hämärtynyt?
Ottamatta kantaa Räsäsen mielipiteisiin, joista useimmiten olen eri mieltä, minua harmittaa Irja Askolan rooli piispana. Räsänen on näillä näkymin tuossa asemassa enää reilun vuoden, mutta Askolasta ei päästä eroon moneen vuoteen.
En tiedä, mihin nämä 243 viestiä sisältyy ja tämän minkä näen tekee pahaa, mutta totean tämän uutisen perusteella Irja Askolan tuovan esiin vain kirkkolaitoksen ja valtioneuvoston intressien eron. Hän siis ei ylitä toimivaltaansa pyrkien vaikuttamaan valtioneuvoston päätöksiin. Räsäsen rooli taitaa olla ongelmallinen siksi, että toimittajat eivät ymmärrä tätä eroa yksilöistä nyt puhumattakaan. Mielestäni ongelma on kirkon ja siihen ymmärtääkseni Askola pyrkii vaikuttamaankin.
Mielestäni asian hoitaminen on aivan yksinkertaista. KD on puolue, jolla on ohjelma. PR on ministeri, jolla ministerin toimenkuva. Työ pitää hoitaa. Siihen ei kuulu julistus eikä oma sisäinen mielipide vaan Suomen laki ja eteen tulevat tehtävät.
Olen itse SPR:n yhden vaatimattoman osaston puheenjohtaja. Toimin siellä Punaisen Ristin säännöillä. Järjestöni on kaikille avoin, niin muslimeille kuin avioliittoa kaipaaville seksuaalivähemmistöisille.ja fundamentalisteille. Iloisia kevätlauluja lauletaan. Ei siis virsiä, vaikka seurakunnassakin toimin.
Summa summarum. Tämä kommenttiketju on melkoista siksakkia, kun välillä kommentit ovat lentäneet ihan vääriin paikkoihin, niin että ajatusketju katkeaa kokonaan. Tuuletus on ollut läpivedon luokkaa. Eikös sitä sanota, että välillä pitää tuulettaa oikein kunnolla, siis myös muuta kuin huoneita?
Alkuperäiseen aiheeseen mennäkseni:
Kirkon ongelma ei ole Räsäsen asema kirkkoministerinä.
Kirkon pitäisi katsoa peiliin. Kirkko kieltää nykyään uskonsa. Sekin, että selväsanaiset Raamatun ohjeet ihmisislle julistetaankin savolaisittain:
”suattaapa ollakin ja suattaapaollakin ettei ookaan”- lässynlässyksi, on paitsi älyllistä epärellisyyttä, myös sitä ihteään epärehellisyyttä. Kirkas onkin samea, tai jotain.
Postmodernin aika meni jo. Ihmisiäkään ei enää tyydytä ikuinen väistely ja epämääräisyys.