Kenen teksti, kuka arvaa?
”KALLIS HUNAJAN PISARA KRISTUS-KALLIOSTA
Neuvon sana omalle ja sinun sydämellesi.
Sinä tunnustat kristillisyyttä ja olet osallinen armon välikappaleista. Sinä teet oikein; ne ovat jaloja etuoikeuksia. Mutta ellei tunnustuksesi perustuksena ole Kristuksen veri, niin se kuihtuu ja osoittautuu vain maalatuksi näyttelyksi matkallasi helvettiin.
Jos sinä tunnustuksesi ohella säilytät syyllisyytesi ja itsevanhurskautesi, niin nämä kyykäärmeet jäytävät siitä kaiken elinvoiman.—
—Muista, että suurimmat synnit voivat olla kätkettyinä suurimman velvollisuuksien täyttämisen ja suurimpien tunnonvaivojen alle. Huolehdi siitä, että synnin sieluusi tekemä haava tulee Kristuksen verellä täydellisesti parannetuksi, eikä vain velvollisuuksien täyttämisellä, nöyrtymisellä, runsaskätisyydellä y.m.s. ihokudoksella päällisin puolin peitetyksi. Mitä tahansa panetkin Kristuksen veren lisäksi, se myrkyttää haavan. Sinä huomaat, ettei synti ole koskaan täydellistä kuoliniskua saanut, ellet ole nähnyt Kristusta sinun edestäsi verta vuotavana ristillä. Sitä ei tapa mikään muu kuin Kristuksen vanhurskauden katseleminen.
Luonto (s.o. ihmisen oma kyky ja ponnistukset) ei voi tarjota voidetta, joka soveltuisi sielun lääkitsemiseen. Parantuminen, jonka saa aikaan velvollisuuksien täyttäminen eikä Kristus, on kaikkein toivottomin tauti. Repaleinen luontoparka, korkeimpinekin saavutuksineen, ei voi milloinkaan kutoa pukua, joka olisi riittävän hieno (ilman tahrapilkkua) sielun alastomuutta peittämään. Siihen ei kelpaa mikään muu kuin Kristuksen täydellinen vanhurskaus.”
Ruotsinnoksessa on tämä hieno ajatus:
” Se på Christum, och gör så mycket du will. Stå med hela din tyngd på Christi rättfärdighet, och akta dig at du ej har den ena foten på din egen och den andra på Christi rättfärdighet. ”
Ja tuo siis Hunajan pisaroista, ei vastauksena Hannun arvoitukseen. Olen mä siihenkin vastauksen kuullut, mutta en muista…
Hunajanpisaroita, kuka niitä tarvitsee?
Kysymys on sellaisesta, joka kilvoittelee, taivaltaa kohti isänmaataan ja on väsynyt, voimaton.
Kenellekään muulle on vaikeaa sanoa, stå med hela din tyngd på Chrsiti rättfärdighet. Nythän on kysymys voimattomasta tai epäilevästä, joka tuntee epävarmuutensa – tai on jopa siitä hädissään.
Mukavaa sanailua. Hunajanpisaroiden kirjoittaja Wilcox oli 1600-luvulla elänyt englantilainen puritaani, joka sai vaikutteita keskiajan mystiikasta. Puritaanikirjallisuuden yleisestä tiukasta linjasta poiketen Wilcoxin teksti on sävyltään lohdullista.
Renqvist oli kirjamies. Heikki Kukkonen ruotsinsi nimensä Henrik Renqvistiksi ja ryhtyi papin työn lisäksi kirjakustantajaksi. Jälkeläiset taas jatkoivat kustannustoimintaa ja suomensivat nimensä Reenpääksi, ja loppu onkin kirjafirma Otavan historiaa.
Ja se Cox. Onhan vielä Harvey Cox, amerikkalainen arvostettu teologi, jonka mielestä kirkko on enemmän ihmisten ja toiminnan kuin opin yhteisö.
Koko tuo Thomas Wilcoxin kirja on tosissaan tähdennystä Kristuksesta ja hänessä pysymisestään, ihan lopussa vasta tulee maininta seurakunnasta. Laitanpa senkin tähän:
”Sinä, joka olet nähnyt, että Kristus on kaikki kaikessa ja ettet itse ole yhtään mitään, ja joka olet kuollut kaikelle muulle vanhurskaudelle, sinä olet kristitty, suuresti rakastettu, ja olet löytänyt armon Jumalan edessä, olet suosittu taivaassa. Ja kaikesta Kristuksen rakkaudesta itseäsi kohtaan osoita tämä ainoa suosio hänelle, että rakastat hänen köyhiä pyhiänsä ja seurakuntiansa (halvimpia, heikoimpia, siitäkin huolimatta, että he käsityksissään voivat olla erilaisia). Ne ovat kaiverretut hänen sydämeensä niinkuin Israelin lasten nimet Aaronin rintakilpeen (2 Moos. 23:21). Anna heidän niin olla sinunkin sydämeesi kaiverrettuina.
Toivottakaa Jerusalemille rauhaa; menestykööt ne, jotka sinua rakastavat!”
”Elämä on minulle Kristus ja kuolema on voitto”, totesi Paavali. Tämä on uskon ydin; se ei ole ensisijaisesti oppi, vaan elämää. Sen opin sisältö on Raamatussa, jonka ydin on Kristus. Tämä on Wilcoxin Hunajan pisaroiden ydinajatus.
Kun etsimme kaikessa ensin Jumalan vanhurskautta ja Hänen Valtakuntaansa asettuvat elämämme arvot oikeaan järjestykseen.
Jeesus. ” Syntiä ei sellaisenaan ole ”.
Reino, onko toisen tappaminen sinusta väärin ja syntiä?
Markuksen evankeliumi:
10:19 Jeesus: Käskyt sinä tiedät: ’Älä tapa’, ’Älä tee huorin’, ’Älä varasta’, ’Älä sano väärää todistusta’, ’Älä toiselta anasta’, ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.”
Luukkaan evankeliumi:
18:20 Jeesus: Käskyt sinä tiedät: ’Älä tee huorin’, ’Älä tapa’, ’Älä varasta’, ’Älä sano väärää todistusta’, ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.”
Hyvä blogi, kiitos Mika!
Kiitos Jumalalle.
Mika
Prätoriuksen teksti on erinomaista.
Kiitos sinulle sen esille nostamisesta!
Se on täytetty. Joh. 19:30
Kuule, sinä raskautettu sielu, kaikki on jo täytetty. Niin sinun Jeesuksesi on sanonut. Sovituksen suurena päivänä se oli hänen viime tervehdyksensä rauhattomalle suvulle, suvulle, joka oli sitä rauhattomampi, kun se ei edes rauhantarvettansa tuntenut. Mutta jos hän nyt on kaikki täyttänyt, mitä autuuteesi kuuluu, vieläpä, jos hän on ansainnut sinulle itse autuuden, sanohan, mikä on jäänyt tehtäväksesi? Ei muu kuin luottaa hänen sanaansa, uskoa hänen täyttäneen kaikki (Joh. 17:4) ja ottaa vastaan hänen ansaitsemansa autuus. (Joh. 1:12, 2. Kor. 6:1, 1. Tim. 1:15)
Johannes Bäck, Armoa armosta, s. 79-80, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.
Joka minua syö, elää minun kauttani. Joh. 6:57
Kun saamme ravintomme Kristuksesta, hänen voimansa tulee meidän voimaksemme. Kun saat ravintosi viljasta, viljan voima tulee sinuun ja sinun voimaksesi. Nauti ravintosi Kristuksesta ja mene sitten elämään; silloin Kristus elää sinussa auttaen köyhiä, puhuen totta, taistellen taistelut ja voittaen kruunun.
Phillips Brooks, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.