Arvoja on pohdittu -kirjoitus on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli sunnuntaina 6.1.2019. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut perinteisesti 21:stä joulukuuta ja kestänyt 13:een tammikuuta. Asiaan liittyy monille tuttu runollinen ilmaisu: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Tässä nostetaan esille aikaan liittyvänä tapahtumana myös jääkiekon nuorten MM-kilpailut ja saavutettu maailmanmestaruus.
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: ”Härkäviikot ja reikäleivät alkavat.” Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) – virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään.”
”I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande.”
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) – laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
