Tässä ruokapöydässä ei itse tarvinnut mennä ruokaa valmistamaan ennen syömistä, kun kaikki oli valmiina Hetan kodalla Enontekiössä joulunpyhinä 2017. Juhlapöydän erikoisherkku oli poronliha.
Sunnuntai 28.01.2018
3. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Septuagesima
Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait
Ansaitsematon armo
Evankeliumi: Luuk. 17:7-10
Tarjotaan työtä maaseudulla. Palkka viisi euroa tunnilta.
Tarjotaan sijoituskohteita maaseudulla. Korko noin 1,3 – 1,4 prosenttia.
Kiinnostaako?
Tässä vuosi pari siteen Luonnonvarakeskus eli LUKE teki tutkimuksen, missä päädyttiin noihin lukemiin Suomen maataloustuottajien tuloista. Keskipalkka oli viisi euroa tunnilta, kun korkoa sijoitetulle pääomalle oli laskettu tuo 1,3-1,4 prosenttia. Tällaisin palkoin meidän suomalaisten ruoka on viljelty armaan kotomaamme pelloilla ja eläintiloissa.
Tekstissämme puhutaan pellolla työskentelevistä jotka tulivat kotiin ja jatkoivat työpäiväänsä kotitöissä, ruuan valmistuksessa ja tarjoamisessa.
Emme tiedä minkälaista tuo vertauksen ruoka oli. Sen sijaan tiedämme suomalaisen ruuan tason.
Suomalaiseen lihaan on jokaista kiloa kohti käytetty noin kuusi kertaa vähemmän antibiootteja kuin keski- ja etelä-eurooppalaiseen lihaan. Tällä on merkitystä lihan laatuun.
Jo monta vuotta sitten tehdyn vertailun mukaan Suomen viljelyksillä käytettiin 0,8 kg torjunta-aineita hehtaaria kohti yhden vuoden aikana. Hollannissa samana vuonna oli käytetty 18,4 kg hehtaaria kohti. Sopii kysyä mitä tuo vaikuttaa tuotetun ruuan laadulle.
Suomalainen ruoka on puhdasta. Sitä kelpaa tarjoilla.
Tekstimme ruuan tarjonnan yhteydessä alkukielen kreikan kielessä käytetään sanaa diakonei moi, διακόνει μοι, ”palvele minua” palvella -sanasta (esimerkiksi pöydässä). Tästä sanasta on peräisin meidän kirkkomme palveluksessa olevan diakonin virkanimike.
* * *
Kun olen työskennellyt Sotainvalidien veljespappina, niin olen useaan otteeseen saanut kuulla kuinka miehet menivät rintamalle täyttämään velvollisuutensa. Eivät he halunneet sotaa, mutta kun tehtävä sitä vaati, niin he tekivät sen mikä oli heidän velvollisuutensa. Heidän mielenlaatunsa on kunniakansalaisillemme sopivaa. He tekivät sen mitä heidän piti tehdä.
Myös tekstissämme työtä tekevä teki sen mitä piti, sen mikä oli hänen velvollisuutensa.
* * *
Armosta me olemme autuaita. Jumala vanhurskauttaa meidät ilman omaa ansiotamme tai omia tekojamme. Saamme kaiken lahjaksi Jeesuksen Kristuksen tähden. Hän on täyttänyt kaiken, mitä pelastukseemme tarvitsemme. Omalta puoleltamme me olemme ansiottomia mihinkään hyvään Jumalan hyvyyteen, mutta Jeesuksen tähden kaikki onkin jo valmiina. Tässä on kristityn ilo ja riemu. Herra on kaiken tehnyt. Sovintotyömme on jo täytetty niin, että saamme panna täyden luottamuksemme Jumalan hyvyyteen ja laupeuteen. Herramme turvallisille käsivarsille saamme heittäytyä koko olemuksellamme täysin varmoina, että hänen rakkautensa pitää huolta meistä kokonaisina ihmisinä juuri sellaisina kuin olemme.
Tekstissämme palvelijat sanoivat: ”Me olemme arvottomia palvelijoita.” Tässä siis itsessään puutteelliset, vajavaiset ja omin voimin mihinkään hyvään kelpaamattomat ovat tehneet suuria tekoja: sen mitä heiltä vaadittiin. Mutta Jumalan edessä ei lasketakaan omia ansioita, vaan Hänen suuren rakkautensa ja hyvyytensä loppumatonta ja määräämätöntä laupeuden lahjaa ja suosionsa rajatonta suloisuutta.
Pelastuksen ja tekojen logiikka on sellainen, että omat teot eivät tuo meille pelastusta, pelastus on Jumalan lahja, mutta lahjaksi annetun pelastuksen varaan uskossa luottamuksensa paneminen saa aikaan tekoja, joilla voimme palvella toinen toistamme ja koko yhteiskuntaamme sen kaikissa menoissa. Teot ovat uskon hedelmiä.
Ansiottomia mihinkään hyvään Jumalan hyvyyteen? mitä ihmettä sellainen lause voi tarkoittaa?Tottakai ansaitsemme Jumalan kaiken hyvyyden.Puuttellisina olemme syntyneet puutteelisina elämme .Syyttömiä olemme puutteellisuuteemme. Puutteellisuutemmeon syytös että meiltä vaaditaan puhdasta synnitöntä elämää vaikka meillä ei ole siihen edellytyksiä. Parhaamme yritämme mutta se ei riitä.
Kehityksemme on vielä kesken ,Jumalan hyvyys voi viedä sen loppuun hyvyydellään.
Olkaamme kärsivällisiä .Tulevat sukupolvet muutaman tuhanne vuoden kuluttua ovat ehkä niin henkistyneitä että heillä on suorakontakti jumalalliseen kaikkialla olevaan läsnäoloon.
Markku
Ansion perusta on vahvemmalla pohjalla kuin omat ansiomme. Suuren ilon ja riemun aihe on siinä, että Jumalan rakkauden saamiseksi ei edellytetä pienintäkään omaa meriittiä, ei henkisyyden asteita, ei jaloja tekoja, ei pienintäkään oljen korren kohottamista, ei vähäisintäkään jaksamista tai suorituskykyä eikä muutakaan omaa kelpoisuuttamme. Kaikki annetaan lahjaksi sulasta laupeudesta ja antajan armosta.
Tämän meille lahjaksi ojennetun hyvyyden takia me saamme kaikkine piirteinemme ilman pienintäkään pingoittelua rohkeasti astua eteenpäin ja luottavaisin mielin tarttua kaikkiin niihin haasteisiin mitä eteemme tulee. Uskon turvallisuuden ja Jumalan lohduttavan rauhan takia meidän ei tarvitse tuijottaa omaan napaamme vaan avoimin mielin kiinnittää katseemme edessämme oleviin tehtäviin.
Hyvät teot ovat uskon tekoja. Ne eivät synnytä uskoa eivätkä ylläpidä sitä, vaan seuraavat uskon tuottamina hedelminä.
Sunnuntain aihetta ja tekstejä voi tutkistella osoitteesta
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180128
Markku Hirn lausuu oivaltavasti:
””Ansiottomia mihinkään hyvään Jumalan hyvyyteen? mitä ihmettä sellainen lause voi tarkoittaa?Tottakai ansaitsemme Jumalan kaiken hyvyyden.Puuttellisina olemme syntyneet puutteelisina elämme .Syyttömiä olemme puutteellisuuteemme.”
Koko Raamattu todistaa juuri ihmisen puutteellisuutta, siis ei ihminen itsessään voi palvella Jumalaa.
Mikä on evankeliumin vastaus tähän?
Evankeliumissa on voima poistamaan puutteelisuuden, siis Jumala antaa ihmiselle Pyhän Hengen voiman.
Kuinka tämän voiman saa, nöyrtymällä tunnustamaan tuon puutteellisuuden eli tekemään parannuksen ja uskomaan evankeliumin.
Siis selkeästi kuten Pietari sanoo:
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.(Ap.t.2)
Ari
Viittaat Pietarin helluntaisaarnaan. Siinä apostoli sanoo, että saamme Pyhän Hengen voiman kristillisen kasteen välityksellä. Hänhän sanoo, että meidän syntimme annetaan anteeksi tuossa kasteessa, jonka olemme saaneet eli siis tuo viittaamasi parannus toteutuu kasteen antaman puhdistuksen kautta. Tämän kasteen välityksellä tapahtuvan tapauksen toimeenpanija ja takuumies on itse Jumala Pyhä Henki.
Kun sanotaan että jumala antaa anteeksi armosta ja rakkaudestaan, niin silloin luodaan tilanne jossa me olisimme jumalasta erillään oleva subjekti joka on jumalan työn kohteena.
Mutta voiko olla mitään kolkkaa koko universumissa jota jumalan läsnäolo ei marinoisi. Voiko jumala jättää tyhjän tilan johonkin.
Se ,että me meidän ajattelu ja kokemusmaailmassamme voimme kuvitella jumalasta erillään elämistä ,ei välttämättä vastaa todellisuutta.Jumalan läsnäolo ei ole riippuvaista siitä mitä me ajattelemme tai kuvittelemme.
On toinen asia herätä jumalan läsnäolon tietoisuuteen, siis siihen itsestään selvyyteen ,että hän on aina ollut minussakin, tehden työtään joka muovaa minua, tiesin sen tai en.
Markku
Jumala on persoona. Meidän suhteemme häneen on persoonien välinen suhde.
Tämän kaiken perustana on se että Jumala itsessään on yksi Jumala kolmessa persoonassa, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Koko maailmankaikkeus, koko universumi, on Jumalan luoma, sekä näkyvä että näkymätön maailma yhteensä. On siis tehtävä perustavaa laatua ero Luojan ja luodun välillä.
Kaikissa sellaisissa käsityksissä missä Luoja ja luomakunta sekoitetaan tulee suureksi ongelmaksi se että Jumalasta tehdään liian pieni, kun hänet kuvitellaan vain maailmankaikkeuden kokoiseksi. Todellisena Jumalana hän on paljon enemmän maailmankaikkeutta suurempi, kuin pieni poika, joka onnesta loistavana näyttää äidilleen itse valmistamaansa pientä leivänkakkaraa, jonka hän itse on paistanut leivinuunin lämmetessä tulen loimussa. Muutaman gramman kakkara on poikaan nähden kovin pieni, mutta koko universumi eli maailmankaikkeus on Jumalan rinnalla yhtä paljon pienempi kuin yhden metrin jana on äärettömän pitkää suoraa lyhyempi.
Ihmisen koko olemassaolon ongelma ja suurin hätä on siinä ahdingossa, joka on syntiinlankeemuksen seurausta. Ihminen ei ole jäänyt neutraaliksi ikään kuin nollasuhteeseen Jumalan edessä, vaan langennut kapinaan, taisteluun, sotaan Jumalaa vastaan.
Ihmisen perussyyllisyys eli syntiinlankeemus on niin syvä että tähän kumoamiseen riittää vain ja ainoastaan Jeesuksen antama armo, jonka hän on täytetyllä sovintotyöllään Golgatan ristillä puolestamme ansainnut. Tämän sovintotyön osallisuuteen meidät on pyhässä kasteessa otettu ja Herran pyhässä ehtoollisessa saamme alati uudelleen ja uudelleen voimaa tämän yhteyden vahvistamisessa ja jokapäiväiseksi voimanlähteeksi uskoa.
Jumala toki on läsnä kaikkialla ja joka paikassa läsnä joka hetki ilman pienintäkään katkosta, mutta meidän pelastumisemme tähden on oleellista että tämä läsnäolo koituu meidän hyväksemme vapautuksen ja rakkauden täyteytenä sen armollisen laupeuden tähden, että syntimme ovat anteeksi annetut eli että meidät on pyhän kasteen kautta vapautettu synnin, saatanan ja kuoleman vallasta ja siirretty anteeksiannon ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta siirretty Jumalan lapseuteen ja iankaikkisen elämän perilliseksi.
Tässä tunnustuskirjojen kuvaus siitä mitä syntiinlankeemuksen mukanaan tuoma ihmisen kadotettu tila merkitsee ihmiselle ja miten vain pyhän kasteen kautta meidät vapautetaan tuossa lankeemuksen aiheuttamasta tuomion tilasta.
Augsburgin tunnustus 25.6.1530:
”II Perisynti
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut 8, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä. ”
Kolmiyhteisen Jumalan olemuksesta kirkkomme opettaa seuraavasti. Tässä tulee selvästi esille ettei persoonaton käsitys jumaluudesta ole kirkkomme opetuksen mukaista.
Tämäkin on Augsburgin tunnustuksesta 25.6.1530
I Jumala
Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös 1 jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava; nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä. Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.
Markku Hirn yrität ratkaista tätä(kin) asiaa omalla ymmärrykselläsi, onnisuuko se?
Evankeliumi on mahdoton ymmärtää ihmisen omalla viisaudella KOSKA:
Matt. 11:25
Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Ari, et voi tietää, mihin kaikkeen sana ’nämä’ spesiifisti viittaa. Summittainen yleistäminen on älyllisesti epärehellistä. Kuten Jeesuksen ja Paavalin monien selkeästi vain tietylle läsnäolevalle porukalle tarkoittamien sanontojen universalistaminenkin.
Seppo Heinola :”Summittainen yleistäminen on älyllisesti epärehellistä.”
Niin on. Tässä valtiossa, jossa SDP:n jäsenkirja ja ilmeisesti myös ”70-luvun opintopiirien” stasi- tai KGB –hengessä luodut ”hyvät yhteiskuntasuhteet” oikeuttavat yhteiskunnan johtopaikoille ohi muiden taustaltaan pätevämpien henkilöiden, jahdataan vapaamuurareita, joiden järjestöt olivat kiellettyjä sekä Natsi-Saksassa että Stalinin Neuvostoliitossa.
Fakta on, että Ihmisiä painostetaan julkisesti eroamaan järjestöstä ehtona julkisen sektorin virkoihin valituksi tulemiselle.
Seppo Heinola kyllä tiedän kun Jumala on sen minulle ilmoittanut.
Evankeliumi ei avaudu ilman että Jumala sen ilmoittaa ihmiselle.
Ari
Jumala ei koskaan puhu pyhää sanaansa vastaan. Näin ollen oikea evankeliumin asenne on se että ensiksi on Jumalan sanan ja sen vastaanottaminen. Tästä seuraa, ettei ihminen milloinkaan voi sanoa, että Jumalan sana on tosi, koska MINÄ olen sen kokenut. Tällainen omien päiväuniensa pitäminen Jumalan sanan vertaisena on vuosisatojen aikana tuottaneet suuren määrän mitä mielettömimpiä harhaoppeja. Luther nimitti tuollaisia omiin haaveisiinsa Jumalan sanan veroisina pitäviä ”hurmahengiksi”. Yksi heidän keksimistään epähistoriallisista opeistaan oli lapsikasteen merkityksen kieltävä baptistinen kastekäsitys, missä ihmisen oma ymmärrys ja oma järki pannaan Raamatun sanan tilalle, mistä seuraa että ei uskota Jumalan sanan lupaukseen että kaste pelastaa, vaan tuon Jumalan sanan lupauksen hyläten aletaan vaatimaan lapselta sellaista ikää että OMA ymmärrys tulisi niin edistyneeksi että ymmärtää, mitä mitä uskonoppi tarkoittaa. Näin ihmisen omat suoritukset pannaan Jumalan lupausten edelle ja tulokset ovat sen mukaiset. Jo puoli vuosituhatta on riidelty omaan järkeen perustuvan baptistisen kastekäsityksen ja Jumalan lahjana tarjoaman pelastuksen antavan perinteisen kristillisen kasteen välillä.
Omiin kokemuksiinsa vetoamisella on paikkansa siinä kun ihminen ottaa todesta Raamatun sanan ja sanoo sille aamenensa ilman että yrittää muuttaa Jumalan ilmoitusta omien mielitekojensa mukaisiksi vetoamalla sen perusteluiksi että Jumala muka on antanut jonkun erityisen ilmoituksen kyseessä olevasta asiasta.
Evankeliumissa puhutaan orjasta.
Rotarien kampanjasta olen kuullut että maailmassamme on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa orjaa. Paljon on tehtävää, jotta tilanne tulisi paremmaksi.
Tämä ei kuitenkaan ole helppoa. Sillä työ vie aikaa. Kerran !960 -luvun puolivälissä luin kirjan jossa kerrottiin että 1950 -luvun puolivälissä yksistään arabimaissa oli yli 50 miljoonaa orjaa.
Kiitos Matias terveellisestä opetuksesta. On tosiaan ymmärrettävä, että Pelastus on tapahtunut meidän ulkopuolella Jumalan toimesta. Kysymys monesti kuuluukin; Miten minä voin saada tuon Pelastuksen omakseni?
Kun Luther löysi Raamatusta Paavalin ajatuksen, että Jumala YKSIN vaikuttaa ihmisessä uskon Kristukseen ja kaiken tuon Jumalan Pojan Uskon mukana, niin Lutherin maailma muuttui täysin ympäri ja käänsi Lutherin Vanhurskaaseen mielenlaatuun. Luther oivalsi, että hän oli Jumalan Sanan kohde ja Kasteessa hänelle on annettu kaikki Jumala lupaukset ja Lahjat fyysisesti ja Kristus on tullut hänen sisälle Hengellisesti Sanan kautta. Jeesus asuu ihmisessä, koska Jumala on sen sinne Lähettänyt julistamansa Sanan kautta. Tämä on mysteeri ja uskon salaisuus.
Kun Jumala lähetti Poikansa Evankeliumin maailmaan, niin koko maailma muuttui, Hänen kauttaan. Sovitus Jumalan puolelta oli Lähetetty maailmaan. Tuo Lahja on se, mikä muuttaa ihmisen Kristityksi. Uusi on sijaan tullut.
Autuas ihminen on Jumalan Pelastama ihminen, ja juuri siinä on suuri Lohdutus, että Jumala ei ole jättänyt tuumaakaan meidän syntisen luonnon varaan, vaan Hän on Itse tehnyt Pelastuksen meissä täydellisesti.
Maailmassa meillä on lihan tähden paljon huolta ja murhetta, mutta mikä Ilo ja Rauha meillä onkaan Kristuksessa, johon meidät on istutettu Jumalan toimesta.
Pelko on otettu pois ja Jumalan Rakkaus on tullut tilalle.
Jeesus on Siemen ja Juuri, johon meidät on oksastettu Puutarhurin toimesta. Kiitos ja Ylistys Jumalalle.
Kiitos Matias Roto ja Ismo Malinen hyvistä kirjoituksistanne.
Kiitos kaikille mielenkiinnosta ja puheenvuoroista.
Aivan erityisen paljon kiitoksia Ismolle ihanasta Lutherin ajatusten esittelystä.