Arvovalinta – kasvojen säilyttäminen tai murha.

Maa allamme sylkee laavaa, järisee, kaivannaistoiminnan (mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt) vuoksi sortuu ja pohjavesi kuivuu. Taivas yllämme peittyy saastuttamamme ilmaston johdosta saasteisiin ja lämpenee aiheuttaen mm. ikiroudan sulamisen sekä kuivuutta yhtäältä että tulvia toisaalta. Ihminen niiden välissä – toisin kuin kasvi- ja eläinkunta – luonnonlakeja kunnioittamatta tuhoaa itsensä ohella kaiken muunkin. Osa hakee ratkaisua ydinvoimasta huolimatta ratkaisemattomasta jätteen loppusijoituspaikasta. Ratkaisu lykätään tuleville polville, minnepä muualle kuin maan alle.

Luonnon suuri mestari on aika. Se on sopusoinnussa luonnonlakien kanssa. Yhtäältä ajan ja toisaalta aineen häviämättömyyden lain (ainetta ei synny eikä häviä olomuodonkaan muuttuessa) mukaan vuosimiljoonien aikana maan alle varastoituneet luonnonvarat ovat globaalisti hyödynnettävissä vain edellytyksellä, että ihminen niiden käyttäjänä saavuttaa tiedollisesti ja henkisesti tason, jolla vastuullisesti palvellaan kokonaisuutta, ihmiskuntaa, vastakohtana yksittäisten valtioiden tai ylikansallisten yritysten harjoittamalle riistolle. Sillä on nimikin, moraali.

Havaitsemmeko kansallisellakaan tasolla sellaista kehitystä, jossa käyttäytymisemme osoittaisi vastuullisuutta? Nord Stream-2 kaasuputken rakentamisen ehtona mainittiin aikoinaan Ukrainan kautta kulkevan öljyn jatkuminen. Nyt putken valmistuttua puhutaan Ukrainan oman maakaasun turvaamisesta. Ukrainan tarve korvattaisiinkin, milläpä muulla, kuin Nord Stream 2:n kautta tulevalla maakaasulla. EU:n kaavailemalla sosiaalirahastolla tuetaan pienituloisten EU-kansalaisten liikenne- ja asuntojen lämmityskustannusten ohella myös Ukrainaa. Öljy-yhtiön voitot jakautuvat omistajien (Gazprom´in 51 %, E.ON. Ruhrgas´in 15,5 %, BAS´in 15,5 %, N.V. Nederlandse Gasunien 9 % ja GdF Suez´lle 9%) kesken.

Jalkojemme alla olevan kaivannaistoiminnan ilmastolle aiheuttamat haitat eivät vähene maakaasun lisääntyvällä käytöllä. Neljän valtion omistaman öljy-yhtiön tulot toki kasvavat. Vähintään 100 000 vuodeksi peruskallioon kätketty ydinjätekään ei lisää turvallisuutta. Päinvastoin. Sen sijaan, että olemme menneitten polvien rikosten uhreja olemmekin tulevien polvien silmissä rikoksentekijöitä. Maa ja universumi tähtineen ovat samaa materiaa niin kuin niiden välinen tyhjyydeltä vaikuttava ilmakehäkin joskin ohuempana, harvempana. Ihmisen tahto – vain omatunto rajana – on vapaa luonnonlakien siinä missä Jumalan tahdon noudattamisestakin. Sillä on nimikin, synti.

Jos globaalit toimijat etsivät turhaan ratkaisijaa niin miltä tilanne näyttää EU:n, yksittäisen valtion tai sen kansalaisen tasolla? Niin mielikuvapoliitikko Jyrki Katainen aikoinaan kuin nykyinen pääministerikin puhuu mielellään arvoista, arvovalinnasta. Sanoessaan, että ”köyhyyden vähentämisessä on kyse arvovalinnasta”(IS 23.1.2019) pääministeri on oikeassa. Sen sijaan lääkärikunnan edustajien esille nostama terveydenhoitoon kerättyjen verorahojen suuntaaminen koronarokotettujen tai siitä kieltäytyneitten välillä ei näytä täyttävän arvovalinnan kriteerejä. Saattaahan jo rokotetun joskin myös muuta kiireellistä hoitoa tarvitsevan, mutta pitkässä jonossa menehtyneen kuoleman aina selittää luonnolliseksikin. Siinä ei koira perään hauku.

Menettely muistuttaa erehdyttävästi J. Littlell´in (kirjassaan Hyväntahtoiset) kuvaamaa teloitusryhmässä palvelevan sotilaan sisäistä taistelua, jossa joku on pidättänyt, toinen kuulustellut, kolmas tuominnut ja neljäs kuljettanut vangin teloituspaikalle hänen vasta viidentenä ampuessa uhrin. Ketjun viimeisenä hän on siis lähinnä murhaa. Pelastautuminen on mahdollista vain vaihtamalla paikkaa jonkun toisen ketjussa olevan kanssa. Lopputulos on aina sama.

Prioriteetin määrittely myös terveydenhuollossa on poliittinen päätös. Uhrien valitseminen ja täytäntöönpano jätetään sen sijaan ketjussa viimeisenä olevalle. Yhteiskunnallisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen niin globaaleissa kuin yksilöllisissäkin tapauksissa vaatii aina vain yhtä, moraalia. Sen puuttumisella on nimikin, synti. Siitä ei vapaudu edes kätkeytymällä ns. oikeus- eli keinotekoisen henkilön selän taakse. Silläkin on nimi, huono omatunto.