Arvoisa blogieni lukija!
Jos Jumala suo ja elämme, avaan tämän otsikon alle mahdollisuuden palautekeskusteluun ateismia käsittelevien blogikirjoitusteni suhteen. Keskustelu on tarkoitus ajoittaa ensi maanantaiksi 19.6.2017 klo 9:00-18:00 väliselle ajalle.
Keskustelun säännöt:
- Esitä kommenttisi blogieni sisältöön liittyen. Älä mene keskusteluun blogieni kommentointikäytännöstä, tai loukkaaviin henkilökohtaisuuksiin.
- Pidä kommenttisi napakkana. Hyväksyttävä merkkien lukumäärä on alle 3000 kpl.
- Kirjoita omin sanoin. Älä kopioi ja liitä suurta määrää toisten tekstiä.
- Saat arvostella, kiittää tai antaa korjaavaa palautetta. Perustele kuitenkin aina näkemyksesi.
- Noudata tämän sivustopohjan yleisesti antamia ohjeita.
Halusin informoida tästä palautemahdollisuudesta näin hyvissä ajoin etukäteen. Nyt sinulla, hyvä lukijani, on koko viikonvaihe aikaa kerrata lukemaasi ja jäsentää mahdollinen kommenttisi valmiiksi.
Hyvää lähestyvää viikonvaihdetta!
Lappeenrannassa ulkona paistaa nyt kauniisti aurinko. Se herättää kiitosmielen:
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle. Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.
(Psalmi 19:1-4)
Kiitos blogeista, jotka ovat olleet juuri sellaisia, joita olemme tarvinneet, että jaksaisimme tässä ”hyvinvointivaltiossa”, jonka poliittiset päätökset ovat mielestäni liian monta kertaa herättäneet Hectorin laulusta tutuksi tulleen lauseen ”kuinka tämän maan tuntisi omaksi maakseen…”
Ryösö edustaa kirjoituksillaan uskovaisillle niin kovin ylimielistä ja pakonomaista oikeassa olemisen tarvetta ja asennetta asioissa, joihin itse uskoo uskovansa, mutta joiden todenperäisyydelle ei kuitenkaan löydy vähäisintäkään tieteellisesti pätevää näyttöä ja joista kukaan elossa oleva ihminen ei tiedä mitään. Vain kuoleman rajan ylittäminen kertoo jokaiselle kerran kumpien – jumalharhoissa vaiko ateismin harhoissa eläneiden – harhat ovat olleet totta. Sitä odotellessa lieneekin turvallisinta tallustella puolueettomalla maaperällä, jumalattomana ja uskonnottomana, niin kauan kuin Telluksella tallustelee – eipä tule ainakaan kumarretuksi väärää jumalaa. Kiistämätön matemaattinen tosiasiahan on joka tapauksessa se, että maailman kansoilla on tuhansia uskontoja ja niillä vielä useampia jumalia, joten kumarratpa minkä sorttista jumalaa tahansa, niin erittäin suurella todennäköisyydellä kumarrat väärää jumalaa ja samalla pyllistät oikealle jumalalle, jos jossain sellainen sattuisi olemaan.
Eihän siinä sinänsä mitään häpeämistä ole, että jokainen jumaluskovainen uskoo omaan ja omanlaiseensa jumalaan. Itsehän ihminen on alunperinkin itselleen jumalansa luonut. Jumalia taitaa kuitenkin olla yhtä montaa sorttia, kuin on jumalanpalvelijoitakin.
Monet uskovat Donald Trumpiinkin, pitäen häntä lähes jumalana ja jotkut jopa siihen, ettei A. Hitlerillä ollut mitään tekemistä miljoonien juutalaisten tuhoamisen kanssa. Miksipä ei sitten jumaliin? Jotkut jopa kuulevat tai luulevat kuulevansa uskonsa voimaannuttamina sisäisiä, käskyjä jakavia ääniä. Siihen löytyy tosin lääketieteellinenkin diagnoosi – skitsofrenia.
Olen varsin hyvin perillä siitä tosiasiasta, että maailma ei tule valmiiksi eikä “kaiken käsikirjaa” kirjoiteta minun, eikä kenties vielä satojen tulevienkaan sukupolvien aikana, mutta sitä mukaa kun tutkimuslaitteistot ja mittausmenetelmät kehittyvät, myös tieto lisääntyyy, sivistys sivistyy, kehitys kehittyy ja kaikenlaiset uskomukset ja taikuus vaipuvat tarpeettomina ja aikansa eläneinä vähitellen historian hämäriin.
Näin on aina ollut kautta ihmiskunnan historian ja näin tulee aina olemaan niin kauan kuin Tellus tähteään kiertää.
Ja mihinkä se Kimmo wallentin sitten uskoo? Suomen suurimpiin sijoittajajärjestöihin kuuluvaan SPR-järjestöönkö, jonka pitkän tähtäimen sijoitetun pääoman tuottotavoite on 6 prosenttia?
Kiitos Tuulalle rohkaisevista kommenteista. Kiitokset myös kaikille ateismia käsittelevien blogieni lukijoille. Olette avanneet nämä blogit jo yli 2000 kertaa. Se on suuri määrä, jonka suhteen uskallan varovaisesti ajatella, että olen kyennyt käsittelemään kyseistä teemaa kohtuullisen kiinnostavalla tavalla.
Kimmon kommentti jää valitettavasti lähinnä vain poleemiseksi vastaväitteeksi. Hän ei kykene keskustelemaan ohjeeksi annettujen hyvien tapojen hengessä, mutta annan tällaisen kommentin jäädä osoitukseksi kristinuskoa kritisoivan retoriikan tasosta. – Kimmo ei ole tässä pelityylissään yksin (kuten jo blogeissani aiemmin kirjoitin). Tällaisessa keskustelussa ei huomioida toisen ihmisen arvoa, eikä kristinuskon ainutlaatuista vastaavuutta ihmiskunnan todellisuuteen (historiallisten, psykologisten, moraalisten kuin luonnontieteellistenkin realiteettien suhteen).
Yhteenvetona: Tämän palautetta varten varaamani blogin kommentit ja keskustelu eivät ole olleet kovin laajaa. Varsin moni oli kuitenkin käynyt kurkkaamassa tätäkin blogia, peräti 525 klikkausta. – Teen tästä sen johtopäätöksen, että monia kiinnostaisi seurata, miten blogeihin kommentoidaan ja vastataan ateistien taholta. – En voi kuin pahoitella, että joillakin muilla foorumeilla esitetyistä suurista sanoista huolimatta ateismin puolesta esitetyt argumentit loistivat nyt poissaolollaan.
Huomasin joiltakin toisilta nettisivuilta (ennen näitä blogeja jo paljon aiemmin), etten joidenkin ateistien mielestä pohdi kyseistä teemaa tarpeeksi syvällisesti. – Nyt paneuduin aiheeseen peräti seitsemän blogin verran. – Joissakin muissa täällä Kotimaa24:ssa kirjoitetuissa blogeissa taas esitettiin blogejani kohtaan taas melko heikosti perusteltua kritiikkiä ja paheksuttiin sitä, ettei jokaisessa ateismia käsittelevässä blogissani ollut kommentointimahdollisuutta. Kun nyt tarjosin siihen mahdollisuuden, tulos on tällainen. – Ateisteille ei oikein tunnu kelpaavan mikään! – Ehkä tässä on nyt hiukan kyse siitä, että kriitikkona on aina helpompaa leimata ja heitellä löysiä ’kulman takana’ iskulauseita! Kun pitäisi sitten kirjoittaa aidosti perusteltuja vasta-argumentteja keskittyen hieman laajempaan artikkelisarjaan, sen jättää mieluummin jonkun muun tehtäväksi…
Ehkä ateismi ei olekaan koskaan pohjimmiltaan mikään perusteltu maailmankatsomus. Ehkä se on vain kokoelma irrallisia heittoja, joilla Jumalaa paossa oleva ihminen pettää itseään!
Toivon, että nämä blogit ovat tarjonneet joitakin ahaa-elämyksiä em. hatarien ateististen väittämien suhteen. Olisipa hienoa, jos tämä vähäinen keskustelu kertoisikin siitä, ettei samanlaista keskusteluntarvetta enää ole, koska epäilevän Tuomaan ei tarvitsekaan enää epäillä. – Ateistinen uskontokritiikki osoittautuikin kuin savijaloilla seisovaksi jättiläiseksi. – Vain muutama pieni isku lujilta näyttäviin jalkoihin ja koko suuri ja pelottava mörkö kaatuikin maahan!
Olen iloinen, jos nämä blogini ovat voineet tarjota perusteita identifioitua ateistin sijaaan kristityksi.
Näissä blogeissani olen halunnut tukea ennen kaikkea etsivää ja epäilevää kristittyä. Joskus nimittäin törmää siihen, että vaaditaan uskoa, joka on kuin sokea hyppy järjettömyyteen.
Kristityn ei tarvitse edustaa sellaista hengellisyyttä, jossa vaaditaan uskonsuoritusta, jossa identifioidutaan kristityksi ilman minkäänlaista evidenssiä. Raamattu sanoo, että Jumala on toki antanut meille evidenssiä itsestään.
”Menneitten sukupolvien aikoina hän on sallinut kaikkien pakanain vaeltaa omia teitänsä; ja kuitenkaan hän ei ole ollut antamatta todistusta itsestään, sillä hän on tehnyt teille hyvää, antaen teille taivaasta sateita ja hedelmällisiä aikoja ja raviten teidän sydämenne ruualla ja ilolla.” (Apt.14:16-17)
”Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,” (Room.1:20)
Pyhän Raamatun sanoma on siitä huikea, ettei se aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan rationaalisen päättelykykymme perusteella. – Jumalan syvin olemus ei näet ole järjellisesti kalkuloitavissa. Jumalan syvin olemus on näet kätketty armon ja anteeksiantamuksen salaisuuteen, jonka vain Pyhä Raaamattu ilmoittaa Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Ilosanoman dynamiitti on siinä, että juuri lapsenkaltaiset tavoittavat sen parhaiten: Jumalan kauneimmat ajatukset ovat paljon meidän ajatuksiamme ylempänä.
”Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” (Jes.55:6-9)
Ihminen on lopulta Luojan kaunein ajatus (so. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaaan); – Näin siitäkin huolimatta, etteivät ihmisen teot ilmennä useinkaan Jumalan alkujaan tarkoittamaa kauneutta! – Jumala lähetti kuitenkin oman Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähän maailmaan. Hän syntyi aikaan ja paikkaan eli meidän historiaamme. Näin Jumala antoi aivan erityisellä tavalla todistuksen itsestään; ei vain Luojana, vaan myös lupaustensa Lunastajana. Tämä on Jumalan suurin teko. Se on maailman luomistakin suurempi evidenssi paitsi Jumalan olemassaolosta myös Hänen rakkaudestaan meitä kohtaan:
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh.3:16)
Keskusteluaika on päättynyt. Haluan päättää nämä blogini tähän historialliseen totuuteen!