Eero Jaakkolan saarnasta 30.6. on noussut kohu. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa saarnan kokonaisuuteen, enkä etenkään sen naispappeutta käsittelevään ’loppuhuipennukseen’. Käsittelen vain sitä, mitä Jaakkola sanoo avioerosta. Siteeraan kaikki mielestäni relevantit kohdat lyhentämättöminä, tehdäkseni varmasti oikeutta saarnalle; ne on copypastattu Eero Jaakkolan facebook-sivulta.
Jaakkola: Avioero. Jeesus sanoo: joka hylkää vaimonsa saattaa hänet tekemään huorin. Jokainen joka nai hylätyn, tekee huorin. Jumala sanoo, että hän vihaa hylkäämistä. Te voitte sanoa minulle, että Eero, sinä olet itsekin eronnut. Yksi avioero on takana, toinen avioero on kesken. Minä alistun tämän sanan alle. Jeesus sanoo: joka hylkää puolisonsa, se tekee huorin. Joka nai hylätyn, se tekee huorin. Minä alistun tuon sanan alle, myönnän että Jeesus sanoo sen oikein, tuomio on minun kohdallani oikea. Ja sinä et pääse pakoon tätä sanaa. Sinä et pääse tätä pakoon sillä, että pastorikin on eronnut. Vaan sinun pitää tehdä parannus omassa elämässäsi Jeesuksen edessä.
Saarnaaja myöntää omat eronsa ja suostuu tuomion alla, hän ei tarkemmin määrittele, mitä tämä tarkoittaa. Tämä onkin vähintä, mitä hänen täytyy sanoa. Jo sen sanominen, että olen osallinen tästä synnistä, olisi enemmän; puhumattakaan siitä, että sanoisi eron olevan myös omaa syytä. Kappaleen loppu kertookin sitten siitä, että asiaa ei oteta puheeksi, jotta kuljettaisiin kuulijan rinnalla kanssasyntisenä. Asia otetaan puheeksi, jotta kuulijalta pelattaisiin saarnan pointin torjuntakortti kädestä.
—-
Jaakkola: Haureus. Kävin tuossa avioeroa läpi. Tämä Imatra, olen täällä vuodesta 2004 asti ollut, tämä on melkoinen haureellinen kattila. Täällä avioliitot rikotaan pitkin ja poikin, tehdään lapsia kuka kenenkin kanssa, hypitään kenen sängyssä hyvänsä. Tätä tekee sekä seurakunnan työntekijät, että tavan kansa. Tämä on yhtä haureellista kattilaa koko Imatra. Sanoutukaa siitä irti, tehkää parannus omassa elämässänne. Nuhdelkaa kurittomia. Tehkää tiettäväksi se, että Jumala on pyhä. Haureelliset eivät pääse taivaaseen.
Missä tässä kappaleessa on pastori Jaakkola? Onko hän osa tätä haureellista kattilaa? Saarnan alun perusteella on; passiivin ja kolmannen persoonan käyttäminen antavat toisen vaikutelman.
—-
Jaakkola: Naisille. Niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa, minä tahdon että vaimot ovat alamaisia. Minä en salli, että vaimot opettavat, vaan olkoot hiljaa, kysykööt kotona mieheltään. Sillä miestä ei petetty, vaan vaimo petettiin ja joutui rikkomukseen. Ja näin on kaikissa pyhien seurakunnissa. Minä en salli, että vaimo opettaa, vaan olkoon hän alamainen. (1Kor13.33, Ef5.22, Kol.3.18, 1Tim2.12, 1Piet3.1)
Tämä on Jumalan sana. Tämä on sana, jonka Paavali on saanut Pyhältä Hengeltä. Hän on sanonut sen usealle seurakunnalle. Se on meillä Raamatussa. Paavali vetoaa syntiinlankeemukseen eli hän menee ajassa taaksepäin noin 4000 vuotta. Hän vetoaa siihen, että nainen petettiin. Syntiinlankeemuksen seurauksena Jumala sanoi naiselle: mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua hallitseva. Mitä tuo sana tarkoittaa? Selitys löytyy seuraavasta luvusta 1 Moos. 4. kun Jumala sanoo Kainille, jonka viha on syttynyt ja hän haluaa tappaa veljensä Aabelin, Jumala sanoo hänelle: synnin halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä. Nyt tässä käytetään samoja sanoja, kun naiselle sanotaan että mieheesi on sinun halusi oleva, mutta hän on sinua hallitseva. Se tarkoittaa sitä, että naisella on halu nousta miehen rinnalle ja hänen yläpuolelleen. Ja mies tulee häntä torjumaan, työntämään takaisin omalle paikalleen. Tämä on juuri se, mitä me näemme maailmassa tapahtuvan.
Nyt Suomessa on sotien jälkeen käynyt sillä tavoin, että naiset ovat hyvin suurella joukolla nousseet pois tuosta alamaisuuden asemasta. Se on 60-luvulla saanut alkunsa. He eivät enää ole suostuneet alamaisuuteen perheessä. He ovat heittäneet pois alamaisuuden. Tämän seurauksena perheet ovat menneet nurin. Riita tulee perheeseen, naiset eivät ole omalla paikallaan, he eivät suostu alamaisen asemaan, ja siitä tulee sota miehen ja naisen välille. Nyt 40-50 vuotta myöhemmin me näemme että perheet ovat Suomessa täysin tuhoutuneet. Lapset katsovat äitiään, joka ei suostu alamaisuuteen. Lapset eivät itsekään suostu alamaisuuteen vanhemmille, vaan he nousevat kapinaan. Nyt ei meillä ole kouluissa enää mitään järjestystä. Meidän yhteiskuntamme on aivan sekaisin.
Jaakkola puhuu tässä yleisellä tasolla. Hän vetää linjan syntiinlankeemuksesta suoraan tämän päivän elämään. Perheet hajoavat, koska naiset eivät tyydy alamaisuuteen. Siitä sitten seuraavat lastenkasvatusongelmat kotona ja kurittomuus kouluissa. En tee mitään johtopäätöksiä siitä, että eroava mies yleiseillä tasolla sanoo: Riita tulee perheeseen, naiset eivät ole omalla paikallaan, he eivät suostu alamaisen asemaan, ja siitä tulee sota miehen ja naisen välille.
—-
Mutta kysyn: Kuinka aitoa oman syntisyyden myöntäminen on, jos perheen hajoaminen yleisellä tasolla on vaimon vika? Missä on miehen vastuu?
Olisi mielenkiintoista lukea oma saarnasi samasta aiheesta.
En ota kantaa saarnaan muilta osin kuin ”Nyt Suomessa on sotien jälkeen käynyt sillä tavoin, että naiset ovat hyvin suurella joukolla nousseet pois tuosta alamaisuuden asemasta ”
Elleivät naiset/vaimot/äidit olisi ottaneet sotien jälkeen monin osin ohjaksia käsiinsä, niin moni perhe olisi tuhoutunut vielä pahemmin. Monet sodasta palaavat miehet olivat sekä fyysisesti että psyykkisesti rampautuneita ja elämä jatkui monessa perheessä tarmokkaiden ja vahvojen naisten avulla. Kyse ei ollut alamaisuuden puutteesta vaan elämän jatkumisen mahdollistamisesta. Moni perhe olisi jäätynyt pakkaseen vääränlaisen alamaisuuden harjoittamisen vuoksi.
Olen elänyt tuon ajan ja tiedän, mistä puhun.
Heikki Leppä
Kiitos Heikki tervehenkisestä kirjoituksestasi. Minulle ainakin tuli niin paha olo, kun kuuntelin tuon saarnan ja ennen kaikkea kun luin sitä peesanneet kommentit. Että tämmöistä on meidän kirkossamme ihan hyvä saarnata? Ja ei todellakaan tuota ymmärrystä, että naista syytetään kaikesta. Loppupeleissä siis koko yhteiskunnan romahtamisesta. Mutta vastaavaa olen lukenut aikaisemminkin mm. feminismistä syytettävän. Ja jos kirkko on sukupuolisokea vieläkin, niin on ihan ymmärrettäävää, että naiset häipyvät tuollaisesta instituutiosta, jossa heitä ei arvosteta, kunnioiteta eikä puolusteta. Ja nykyisin lähtevät miehetkin.
Mikä on oikea järjestys, vaimonko kuuluu olla alammainen vai kuinka??
Ensinnäkin se mitä Raamatussa Sanotaan oli Jeesus täällä maan päällä kuuliainen Jumalalle, sen jälkeen tulee että mies on kuuliainen Jeesukselle ja sitten että vaimo on miehelle ja kaiketi lopuksi että lapset ovat kuuliaisia vanhemmille.
Jeesus Sanoo selkeästi :
Matt.7
23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.
24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”
Siis kun esim avioliitto ”horjuu” niin syy on juuri ettei elä Jumalan tahdossa.
Tämän edessä nöyrtyminen JO täällä maan päällä on tie pelastukseen ettei vasta viimeisellä tuomiolla joudu kuulemaan ja nöytymään kadotukseen mennessä.
Se että onko ihmisellää voimaa tähän on evankeliumin sanoma, ei ilman että kääntyy ja tekee parannuksen ja uskoo evankeliumin ja ottaa kasteen ja saa Pyhän Hengen.
Heikki Lepän saarnasta lainaamat kohdat kertovat minulle, että pappi on aivan rikki. Kokee suurta syyllisyyttä ja syyllistää sitten muut. Hänen pitäisi olla puhekiellossa eli siis sairaslomalla niin kauan, että saa oman elämänsä ja tunteensa tasapainoon. Nyt ihmiset pahimmassa tapauksessa lukevat pahasti traumatisoituneen ihmisen puhetta kirkon äänensä. Jos vielä toiset kirkon ihmiset sitä panevat jakoon, kertovat vain etteivät ymmärrä särkyneestä ihmisestä mitään.
”Mutta kysyn: Kuinka aitoa oman syntisyyden myöntäminen on, jos perheen hajoaminen yleisellä tasolla on vaimon vika? Missä on miehen vastuu?”
Ei kuulosta kovin aidolta. Kuulostaa siltä, että vikaa ei haluta nähdä eikä myöntää itsessä olevankaan.
Tuo alistamisjuttu on ihan pimee. Ei mikään suhde ole hyvä, jos se perustuu toisen alistamiseen. Mitä paavalin mainitsema ”alamainen” tarkoittaa? Tarkoittaako se oikeasti alistumista?
Meidän avioliitto ainakin perustuu toisemme rakastamiselle ja kunnioittamiselle ja siihen kuuluu molemminpuolinen kommunikointi, kuunteleminen, toisen mielipiteiden huomioon ottaminen ja kompromissien tekeminen asioissa. Kohta ollaan 30 vuotta oltu aviossa, melkoinen ryteikkö yhdessä taivallettu ja voin sanoa ainakin omasta puolestani, että rakkaus on vain syventynyt.
En voi silti rintoihini lyödä, että meillä sitä osataan, paljon on tarvittu anteeksiantamusta puolin ja toisin, eikä kukaan, en minä ainakaan voi vannoa, että homma sujuu loppuun asti yhtä hyvin. Toivoa vaan sopii, ettei kumpikaan ala tahallisesti kämmäilemään.
Mahtavaa tässä pitkässä yhteiselossa on sekin, että on sama pitkä historia, mitä muistella ja yhteinen vanhemmuus ja melko uutena asiana yhteinen isovanhemmuus. Hirveästi on asioita, mitä haaveilla ja toivoa tulevaisuudelta eli mukavata on
Ari Pasanen,
lainatussa kohdassa Jeesus puhui vääristä profeetoista, ei avioerosta. Tällainen sitaattien irroittaminen kontekstistaan on melkein yhtä huonoa Raamatun käyttöä kuin: Silloin Juudas paiskasi rahat temppeliin, meni pois ja hirttäytyi. (Mt 27:5) Mene ja tee sinä samoin. (Lk 10:37) Mitä aiot, tee se pian! (Jh 13:37)
Vuokko Ilola, mistä sait alistamisen tähän eli eikö alammaisuus ole tässä vapaaehtoista, ei Jumala Jeesusta pakottanut kuuliaisuuteen, eikä Jeesus pakota miestä alamaisuuteen eikä näin ollen miehenkään tule ALISTAA vaimoaan vaan kun mies on Jeesukselle kuuliainen niin vaimon on helppo olla alamainen miehelle ja sen vaikuttaa Jumala, mutta toisaalta ei tämä vapaaehtoisuus alamaisuuteen pois sulje sitä että onko vaimon Jumalan tahdon mukaan oltava alamainen myös ei uskovalle miehelle.
Usko eiole pakottamista vaan sydämen uskoa eli sydämen halua elää kuuliaisena Sanalle, vaikkakin kaikki ympärillä eläisivät miten sattuu.
Minulle pastori Jaakkolan saarna kuulostaa psyykkisesti tolaltaan/epätasapainossa olevan ihmisen puheelta. En tiedä onko pastori Heikki Lepältä eettisesti kovin asianmukaista käsitellä Jaakkolan saarnaa blogissaan tällä tavoin?
Heikki Leppä, myönnän että ensimmäinen jae on väärästä kohden eli sen voi jättää pois mutta kyllä koko loppu on juuri vuorisaarnan kuulemisesta ja sen mukaan elämisestä. Se kohdistuu juuri puheen/saarnan kuulijoille.
Mitä on elämän horjuminen jos siihen ei kuuluisi esim avioero??