Eero Jaakkolan saarnasta 30.6. on noussut kohu. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa saarnan kokonaisuuteen, enkä etenkään sen naispappeutta käsittelevään ’loppuhuipennukseen’. Käsittelen vain sitä, mitä Jaakkola sanoo avioerosta. Siteeraan kaikki mielestäni relevantit kohdat lyhentämättöminä, tehdäkseni varmasti oikeutta saarnalle; ne on copypastattu Eero Jaakkolan facebook-sivulta.
Jaakkola: Avioero. Jeesus sanoo: joka hylkää vaimonsa saattaa hänet tekemään huorin. Jokainen joka nai hylätyn, tekee huorin. Jumala sanoo, että hän vihaa hylkäämistä. Te voitte sanoa minulle, että Eero, sinä olet itsekin eronnut. Yksi avioero on takana, toinen avioero on kesken. Minä alistun tämän sanan alle. Jeesus sanoo: joka hylkää puolisonsa, se tekee huorin. Joka nai hylätyn, se tekee huorin. Minä alistun tuon sanan alle, myönnän että Jeesus sanoo sen oikein, tuomio on minun kohdallani oikea. Ja sinä et pääse pakoon tätä sanaa. Sinä et pääse tätä pakoon sillä, että pastorikin on eronnut. Vaan sinun pitää tehdä parannus omassa elämässäsi Jeesuksen edessä.
Saarnaaja myöntää omat eronsa ja suostuu tuomion alla, hän ei tarkemmin määrittele, mitä tämä tarkoittaa. Tämä onkin vähintä, mitä hänen täytyy sanoa. Jo sen sanominen, että olen osallinen tästä synnistä, olisi enemmän; puhumattakaan siitä, että sanoisi eron olevan myös omaa syytä. Kappaleen loppu kertookin sitten siitä, että asiaa ei oteta puheeksi, jotta kuljettaisiin kuulijan rinnalla kanssasyntisenä. Asia otetaan puheeksi, jotta kuulijalta pelattaisiin saarnan pointin torjuntakortti kädestä.
—-
Jaakkola: Haureus. Kävin tuossa avioeroa läpi. Tämä Imatra, olen täällä vuodesta 2004 asti ollut, tämä on melkoinen haureellinen kattila. Täällä avioliitot rikotaan pitkin ja poikin, tehdään lapsia kuka kenenkin kanssa, hypitään kenen sängyssä hyvänsä. Tätä tekee sekä seurakunnan työntekijät, että tavan kansa. Tämä on yhtä haureellista kattilaa koko Imatra. Sanoutukaa siitä irti, tehkää parannus omassa elämässänne. Nuhdelkaa kurittomia. Tehkää tiettäväksi se, että Jumala on pyhä. Haureelliset eivät pääse taivaaseen.
Missä tässä kappaleessa on pastori Jaakkola? Onko hän osa tätä haureellista kattilaa? Saarnan alun perusteella on; passiivin ja kolmannen persoonan käyttäminen antavat toisen vaikutelman.
—-
Jaakkola: Naisille. Niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa, minä tahdon että vaimot ovat alamaisia. Minä en salli, että vaimot opettavat, vaan olkoot hiljaa, kysykööt kotona mieheltään. Sillä miestä ei petetty, vaan vaimo petettiin ja joutui rikkomukseen. Ja näin on kaikissa pyhien seurakunnissa. Minä en salli, että vaimo opettaa, vaan olkoon hän alamainen. (1Kor13.33, Ef5.22, Kol.3.18, 1Tim2.12, 1Piet3.1)
Tämä on Jumalan sana. Tämä on sana, jonka Paavali on saanut Pyhältä Hengeltä. Hän on sanonut sen usealle seurakunnalle. Se on meillä Raamatussa. Paavali vetoaa syntiinlankeemukseen eli hän menee ajassa taaksepäin noin 4000 vuotta. Hän vetoaa siihen, että nainen petettiin. Syntiinlankeemuksen seurauksena Jumala sanoi naiselle: mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua hallitseva. Mitä tuo sana tarkoittaa? Selitys löytyy seuraavasta luvusta 1 Moos. 4. kun Jumala sanoo Kainille, jonka viha on syttynyt ja hän haluaa tappaa veljensä Aabelin, Jumala sanoo hänelle: synnin halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä. Nyt tässä käytetään samoja sanoja, kun naiselle sanotaan että mieheesi on sinun halusi oleva, mutta hän on sinua hallitseva. Se tarkoittaa sitä, että naisella on halu nousta miehen rinnalle ja hänen yläpuolelleen. Ja mies tulee häntä torjumaan, työntämään takaisin omalle paikalleen. Tämä on juuri se, mitä me näemme maailmassa tapahtuvan.
Nyt Suomessa on sotien jälkeen käynyt sillä tavoin, että naiset ovat hyvin suurella joukolla nousseet pois tuosta alamaisuuden asemasta. Se on 60-luvulla saanut alkunsa. He eivät enää ole suostuneet alamaisuuteen perheessä. He ovat heittäneet pois alamaisuuden. Tämän seurauksena perheet ovat menneet nurin. Riita tulee perheeseen, naiset eivät ole omalla paikallaan, he eivät suostu alamaisen asemaan, ja siitä tulee sota miehen ja naisen välille. Nyt 40-50 vuotta myöhemmin me näemme että perheet ovat Suomessa täysin tuhoutuneet. Lapset katsovat äitiään, joka ei suostu alamaisuuteen. Lapset eivät itsekään suostu alamaisuuteen vanhemmille, vaan he nousevat kapinaan. Nyt ei meillä ole kouluissa enää mitään järjestystä. Meidän yhteiskuntamme on aivan sekaisin.
Jaakkola puhuu tässä yleisellä tasolla. Hän vetää linjan syntiinlankeemuksesta suoraan tämän päivän elämään. Perheet hajoavat, koska naiset eivät tyydy alamaisuuteen. Siitä sitten seuraavat lastenkasvatusongelmat kotona ja kurittomuus kouluissa. En tee mitään johtopäätöksiä siitä, että eroava mies yleiseillä tasolla sanoo: Riita tulee perheeseen, naiset eivät ole omalla paikallaan, he eivät suostu alamaisen asemaan, ja siitä tulee sota miehen ja naisen välille.
—-
Mutta kysyn: Kuinka aitoa oman syntisyyden myöntäminen on, jos perheen hajoaminen yleisellä tasolla on vaimon vika? Missä on miehen vastuu?
Ehkäpä tämä tilanne johdattaa myös monien ihan merkittävien kysymysten ääreen ilman, että tätä kyseitä pappia ja hänen tilannettaan tarvitsee vetää keskusteluun ollenkaan. Tässä muutamia kysymyksiä.
1) Fakta on se, että tällaisellekin opetukselle löytyy kannatusta esim. tällä foorumilla eikä kyse taida olla yhdestä tai kahdesta henkilöstä. Se ei tarkoita, että kaikki konservatiivit tai kaikki jossain järjestössä ajattelevat näin. Mutta jos tämä kaikki on äärevää (tai ääripään kristillisyyttä?) niin pitäisikö sille olla tilaa kirkossa? Koskeeko sananvapaus myös tätä? Jouni ja Salme ja muutkin, mitä mieltä olette? Onko sallittua sanoa henkilölle, joka tällaista opetusta antaa tai haluaa, että tuo on äärimmäistä, sille ei tarvitse antaa tilaa kirkossa?
2) Saarna keskeytettiin siinä vaiheessa kun pastori alkoi tivata vastausta ehtoollisavustajalta eli aivan sen lopussa. Sitä ennen pappi käsitteli monia teemoja. Keskustelen välillä pappien ja saarnaajien opetuksesta ennenvanhaan esim. vanhempieni kanssa. Lukemalla kirkon vanhoja kannanottoja voi myös tutustua siihen, millaista opetus oli ennen ja miten sitä ilmaistiin. Siinä valossa tämä nyt kuultu ei ollut monilta osin erityisen radikaalia, joiltain osin jopa päin vastoin. Monessa suhteessa opetus oli myös konservatiivikristillisen opetuksen mukaista vaikka opetuksen ilmaisutapa on toinen. Mutta merkittävin kysymys on, kumpi tekee äärevyyden, sisältö vai tapa esittää se? Minusta on aidosti huolestuttavaa, jos sama opetus ja tosiasiallinen sisältö ovat ääreviä vain silloin, kun se puetaan poliittisesti epäkorrektiin sanamuotoon tai esitetään päällekäyvästi.
Jani,
minä en ole lukenut ko. papin saarnaa enkä halunnut ruotia hänen saarnaansa sen enempää kun kävi ilmi, että hän ei ollut täysissä voimissa saarnaa pitäessään.
Hän taisi käsitellä saarnassaan kovin monia aiheita.
Uskon, että kirkon jäsenet saavat ajatella hengellisistä asioista ymmärryksensä mukaan. Se on mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapautta. Työntekijät noudattavat kirkon yhdessä sovittuja ohjeita.
Nuo avioeroon liittyvät kohdat ovat Raamatussa kerrottuja ja esim. viime pyhänä saaranatekstinä kirkoissa. Niiden esille ottaminen ei siten ole sopimatonta. Kukin sovittaa niitä itseensä. Toisia ei pidä syyllistää tai tuomita.
Täälläkin on todettu, että naispappeuden vastustaminen ei ole harhaoppi.
Mutta vaikeaa niin ajattelevien on toimia kirkon viroissa, kun joutuisi hankaluuksiin yhteistyössä. Itse en näe tätä pappeuskysymystä tasa-arvoasiana. Perustelut ovat vastustajilla teologisia. Itse en vastusta naisten pappeutta.
Toivon, että kaikki mahtuisivat saman katon alle, mutta miten. En osaa vastata.
Salme, ok, ehkä olen vähän yllättynyt, ettet tunne saarnan sisältöä kun kuitenkin sanot, että sitä on väärinkäytetty leimaamaan kirkon konservatiiveja. Kuten tuossa totesin, on myös niitä, jotka ovat pitäneet saarnasta. Kai he sitten yhtäläisesti hyväksikäyttävät hädänalaista ihmistä? Ja he tuskin ainakaan pitäisivät siitä, jos toteaisimme, että vain hädänalainen ihminen voi sanoa ja ajatella noin. Joiltain osin, kuten todettua, saarna heijasteli minustakin puhujansa tilannetta ja toivon, että asiat siltä osin selviävät. Toivoisin myös, että saarnan sisällöstä olisi mahdollista käydä keskustelua siltä osin kun se noudattelee ihan tyypillisiä ja tosiaan täälläkin usein esiintyviä käsityksiä. Eiväthän ne nyt tabujakaan kai ole. Kaiken kaikkiaan toivoisin, että halukkuutta analysoida jotakin opetusta ei ymmärrettäisi hyökkäykseksi esim. konservatiikristittyjä vastaan tai silkaksi pyrkimykseksi leimata heitä.
Jani,
tulin mainitsemaasi johtopäätökseen kun lueskelin eri lähteiden uutisia ja niiden kommentteja ko. saarnasta.
Salme, oletko sitten tietoinen siitä, että moni konservatiivikristitty piti saarnasta ja paheksuu sitä, että saarna yritetään mitätöidä leimaamalla sen pitäjä hädänalaiseksi (epätasapainossa olevaksi tms.)? Mitä luulet heidän ajattelevan siitä, että heitä leimataan nyt hyväksikäyttäjiksi ja äärikristityiksi? Minä en pidä siitä, että minua leimataan hyväksikäyttäjäksi.
”Eksyn” aina joskus lukemaan Paaavalin synodin Sisarenpoikaa. Kyllä Jaakkolan saarnan sisältöä vastaava – jyrkkäkin – opetus on ainakin synodilaisten joukossa voimissaan.
Jani,
kysyit ” Mitä luulet heidän ajattelevan siitä, että heitä leimataan nyt hyväksikäyttäjiksi ja äärikristityiksi?”
En osaa luulla mitään toisten ajattelusta. Ylipäätänsä en pidä siitä, että joku menee toisen pään sisään tietämään tämän puolesta.
Mielestäni tulisi osata erottaa tämä ko. saarna ja sen pitäjä konservatiiveista eikä kytkeä heitä yksi yhteen keskenään.
Mutta toista mieltäkin saa tietysti olla.
Kesä kutsuu. Kauniita ja aurinkoisia päiviä!
Jorman tavoin eksyn lukemaan jotain mutten Sisarenpoikaa vaan Pyhää Raamattua. Kirkkomme Herra, Jeesus Kristus piti täydellisen saarnan, Vuorisaarnan (vert. Matt. 5 – 7). Avioeroa ja haureutta, Jeesus käsitteli kohdassa Matt. 5:27-32.
Heikki Leppä, opettiko Jeesus mielestäsi väärin avioerosta ja huorintekemisestä?
Salme, pyysin sinua vain asettumaan toisen asemaan ja miettimään, miltä heistä tuntuu leimaaminen, ja vastasin omasta puolestani.
Tässä on kyse ihan yksinkertaisesti vain siitä, että on koko joukko myös sellaisia konservatiiveja, jotka ovat toisin kuin sinä kuunnelleet saarnan ja pitäneet siitä. Samantyyppistä opetusta on tosiaan mm. Sisarenpoika-lehdessä, kuten Jormakin totesi, ja myös muualla. Sen asian toteaminen ja siitä keskusteleminen on ihan asiallista ja perustuu faktoihin. Ei siitä pitäisi saada mitään leimaussyytteitä niskaansa.
Jani,
vastaan nyt sen verran, että oletan konservatiiveista tuntuvan pahalta kun heidät ja mielipiteensä rinnastetaan pappiin ja hänen saarnaansa, jota pitäessään papin todetaan olleen (esim, kirkkoherran mukaan) tilassa, jossa ei pitäisi olla kirkon saarnastuolissa.
Kesä jatkuu.