Keskusteltaessa tasa-arvoisesta avioliittolaista kaikki tuntuvat omasta mielestään puolustavan avioliittoa. Miten on mahdollista, että avioliiton puolustaminen johtaa päinvastaisiin näkemyksiin. Ongelma ei ratkea vaikka avioliitto varustettaisiin atribuutilla kristillinen. Mikä on se kristillinen avioliittokäsitys, mitä kukin puolustaa.
Lukiessani tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien argumentaatiota minulle tulee seuraava tunne. Jumala on luonut ihmisen vastaamaan ihmisen ideaa, joka on heteroseksuaali hedelmällinen mies tai nainen. Ihmisen tehtävä on toteuttaa avioliiton ideaa, joka on miehen ja naisen elinikäinen liitto. Kirkon opetuksen tehtävä on opettaa tätä luomisessa annettua (ikuista) ideaa vaikka yhteiskunta muuttaisikin käsityksiään.
Tässä ajattelussa syntiinlankeemus selittää sitä, että elävässä elämässä tämä ei aina toimi. Voidaan ajatella suoraan niin, että homous ja lesbous ovat syntiä. Tai sitten ne nähdään sairautena tai vajavuutena, jotka ovat synnin seurausta. Kysymys on avioliiton idean puolustamisesta. Tämän ymmärretään automaattisesti tarkoittavan myös avioliittojen puolustamista.
Toisaalta voidaan lähteä siitä, että Jumala antoi ihmiselle tehtävän elää sosiaalisena olentona toisten ihmisten kanssa. Tähän kuuluu se, että ihmiset sitoutuvat pitämään huolta toisistaan. Tähän sitoutumiseen kuuluu tavoitteena uskollisuus ja elinikäisyys. Sitoutumisen rajoja säätelee kulloinenkin kulttuuri: jossakin voi olla useita vaimoja tai useita miehiä; meidän kulttuurimme on kauan tunnustanut yhden miehen ja yhden naisen liiton avioliitoksi. Nyt yhä laajemmin ajatelleen, että avioliitto voi olla myös kahden miehen tai kahden naisen sitoutunut suhde.
Tässä ajattelussa ei ole ikuista ihmisyyden tai avioliiton ideaa, jonka toteuttaminen tai johon pyrkiminen olisi ihmisen velvollisuus. Mutta tässä on velvollisuus — Jumalan käsky, jos niin halutaan sanoa — pitää huolta toisesta, olla toiselle uskollinen, antaa hellyyttä ja saada hellyyttä, pitää toisia ihmisiä lähimmäisinä. Syntiinlankeemus näkyy näiden velvollisuuksien rikkomisina.
Kysymys ei ole siitä, kumpi on uskollinen Jumalan yleiselle ilmoitukselle, Raamatulle tai Jeesuksen opetukselle. Kysymys on niistä filosofisista edellytyksistä, joilla Raamattua luetaan ja maailmaa katsotaan.
Olisit sanonut mieluummin rehellisesti ja omin sanoin. Turunen puhuu paljon, mutta ei sano yhtään mitään.
Kirjoitat, että homot eivät voi solmia avioliittoa (sukupuolineutraali laki) koska homot eivät voi solmia avioliittoa (sukupuolineutraali laki). Melkoinen kehäpäätelmä.
Kirjoitat, että homot eivät voi solmia avioliittoa, koska avioliitolla on ”olemus”. Miten tämä ”olemus” perustelee mitään?
Väität ettei pallosta voi tehdä kuutiota. Et kuitenkaan ymmärrä sitä, että avioliittolakia on jo muutettu 14 maassa eli nuo pallot ja kuutiot ovat kivaa sanahelinää, mutta eivät mitenkään relevanttia tähän.
Loput Turusen jutuista menevät uskonnolliseksi jargoniksi, johon en ota kantaa. Puhun yhteiskunnallisesta instituutiosta enkä vastaa parisuhteistani jonkun toisen ihmisen Jumalalle.
Arvostaisin Aulikki, jos yrittäisit kertoa ihan omin sanoin omia ajatuksiasi. Nuo Turusen lainaukset eivät perustele asiaa millään tavalla.
Sukupuolineutraalin avioliittolain sijasta voitaisiin säätää sukupuolineutraali parisuhdelaki. Sama asia, mutta lain keskeinen termi olisi vähemmän kiistanalainen.
Termi avioliitto on muuten suomen kielelle ominainen kummajainen. Ajatus parisuhteesta liittona esiintyy kyllä Raamatussakin (Mal. 2:14), joten se ei liene vieras muita kieliä puhuville ihmisille, mutta suomen kielessä se on päätynyt parisuhdetta tarkoittaviin termeihin (avioliitto, avoliitto, heteroliitto, homoliitto jne). Tuo 1970-luvun innovaatio avoliitto lienee vaikuttanut myös termin avioliitto asemaan nyt käytävässä keskustelussa.
Sinä olet Jusu tuota mieltä, minä olen eri mieltä. Tämä oikeus ja vapaus meillä onneksi Suomen maassa edelleen on. Minä allekirjoitan jokaisen Pasi Turusen sanan noissa kommenteissa, sinä et. Tämäkin oikeus meillä on. Kiitos mielipiteiden vaihdosta sinulle Jusu!
Uudemmissa suomennoksissa (1933 ja 1992) tuo liittoa tarkoittava sana (hebreaksi berit) ei tule esiin, Tässä vuoden 1776 käännöksen versio:
Tarkoitat varmaankin sitä, miten sinä sen ymmärrät. Sinä et edusta koko Suomen ymmärrystä.
Olen täsmälleen samaa mieltä eikä minulla ole mitään ongelmaa sen kanssa, että olet kanssani eri mieltä. Olisin vain halunnut kuulla perustelusi sille, miksi sinun mielestäsi kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilö ei saisi solmia avioliittoa keskenään.
Nyt nuo perustelusi jäävät tasolle homot eivät voi mennä naimisiin koska homot eivät voi mennä naimisiin.
En minä siihen muuten puuttuisi, mutta se kuullostaa helposti ilkeämieliseltä ja suvaitsemattomalta syrjinnältä, jos ainoastaan haluaa kieltää toisilta ihmisiltä jotain, mutta ei perustele lainkaan, miksi haluaa rajoittaa toisten oikeuksia.
Kun nyt näyttää vahvasti siltä, että jumala on hylännyt tasa-arvoisen avioliittolain ja homoseksuaalisuuden vastustajat, (homous ei häviä maailmasta vaikka kuinka rukoilisi) niin neuvoisin heitä turvautumaan lääkärin apuun. Nykyisin on saatavissa lääkkeitä, jotka auttavat hyvin harhaisuuteen ja ahdistukseen.
Nyt näyttää pohjalaisisäntä mielellään laittavan sanoja muidenkin suuhun. Jos nyt puhuttaisiin kuitenkin vain omasta ymmärryksestä eikä kaikkien suomalaisten mielipiteestä.
Se on oma mielihalu haluta mennä naimisiin. Se on myös oma mielihalu haluta kieltää toisilta oikeus mennä naimisiin. Mielestäni itsekkäämpi on se mielihalu, joka haluaa muilta kieltää sen, minkä itselleen sallii.
Tuomo,
kirjoitat: …yhteiskunnan rakentuminen muulle kuin perinteiselle avioliittokäsitykselle ei ole yhdessä yössä pyyhkäistävissä vaan vaatii paljon enemmän.
Totta, muutos on kestänyt puoli vuosisataa ja on vielä kesken. Ne, jotka vierastavat muutosta, eivät ole yhtenäinen ryhmä. Osalla kysymys on siitä, että tuttu ja turvallinen järkkyy ja on vaikea ymmärtää, miksi sen pitäisi muuttua. Osalle taas kysymys on ikuisesta ideasta, jota pitää puolustaa riippumatta siitä, miten yhteiskunta ja ihmisten käsitykset muuttuvat. Korjaa, jos olen väärässä, mutta minusta sinä edustat enempi tuota ensimmäistä lähestymistapaa…
Muistan kun olin armeijassa -82 niin siellä oli homo pari eikä se aiheuttanut mitään sen kummallisempaa reaktiota vaikka samassa tuvassa oltiinkin, mutta nykyisin kun tätä asiaa ajetaan näin näkyvästi ja välillä marssitaan sanoisinko ”julkeasti” (siis asuista kyse) niin tulee epäilyttävä olo koko hommoo kohtaan (savolaista viäntöä), ihmisiä vastaan ei mulla ole mitään ja saahan omaa asiaa ajaa kuten parhaaksi näkee, sanoin vaan oman mielipiteeni.