Tulkaa kaikki –liike lähtee seurakuntavaaleihin avioliitto edellä. Haluamme, että myös samaa sukupuolta olevat parit saavat vihkimisen kirkossamme, ja haluamme, että kaikki seurakunnat avaavat tilansa vihkimisille. Iloksemme tuli juuri tieto, että Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan neuvosto päätti avata seurakunnan kaikki tilat kaikkien käyttöön, siis myös tuomiokirkon ja muut kirkot samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. (https://yle.fi/uutiset/3-10493889) Nyt jo puolet Helsingin seurakunnista on tehnyt vastaavan päätöksen.
Tavoitteemme seurakuntavaaleissa ovat siis sekä kokonaiskirkollisia että paikallisia. Ja juuri sellaiset ovat nyt käsillä olevat seurakuntavaalit: sekä kokonaiskirkolliset että paikalliset. Vaalit ovat kokonaiskirkolliset siinä mielessä, että ne ovat valitsijamiesvaalit kirkolliskokoukseen, kuten hämeenlinnalainen ehdokkaamme Kirsi Ojansuu-Kaunisto vaalivideolla osuvasti sanoo. (https://www.facebook.com/pg/tahdonkirkossa/videos/?ref=page_internal) Ne ovat paikalliset siinä mielessä, että niissä valitaan edustajat päättämään seurakuntien toimintalinjoista.
Tulkaa kaikki –liikkeellä on myös muita tavoitteita seurakuntavaaleissa. Haluamme, että kaikenlainen sukupuolisyrjintä loppuu seurakunnistamme. Haluamme edistää jäsendemokratiaa ja avointa päätöksentekoa. Haluamme etsiä yhdessä keinoja jakaa omastamme. Haluamme pitää kirkon kaikille yhteisenä. (https://tulkaakaikki.net/vaalit-2018/tulkaa-kaikki-liikkeen-seurakuntavaaliohjelma-2018/)
Liikkeellä on 34 Tulkaa kaikki –listaa eri seurakunnissa. Eniten niitä on pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa, mutta ensimmäistä kertaa myös esimerkiksi Imatralla, Raahessa ja Lopella. Muissa seurakunnissa uudistusmieliset ovat asettuneet ehdolle erilaisille uudistusmielisille, puolueiden tai yleisille listoille. Tulkaa kaikki –liikkeen sivuilla esittäytyy nyt ennätysmäärä ehdokkaita: tällä hetkellä jo yli 500. (https://tulkaakaikki.net/selaa-uudistusmielisia-ehdokkaita/)
Pidämme tärkeänä, että äänestäjät – muutkin kuin seurakuntien sisäpiiriin kuuluvat – tietävät, ketä äänestävät. Tulkaa kaikki –listat ajavat avoimesti tavoitteitaan. Myös monet muut uudistusmieliset listat, esimerkiksi #tahdonkirkossa-listat Pohjanmaalla ja monet puolueiden listat esittävät avoimesti tavoitteensa. Samoin eräät konservatiiviset listat ovat asiallisen avoimia tavoitteistaan.
Valitettavasti seurakunnissa on edelleen myös melko suuri joukko listoja, joiden tavoitteista äänestäjä ei saa selkoa. Eräillä listoilla ei olekaan mitään yhteisiä tavoitteita, ja niille ovat voineet asettua hyvin erilaisia näkemyksiä edustavat seurakuntalaiset. Joillekin listoille pääsyn edellytyksenä on kuitenkin lehtitietojen mukaan ollut esimerkiksi kielteinen kanta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen, mutta listan vahva kanta avioliittoasiaan ei mitenkään käy ilmi listan julkaistuista tavoitteista. Tämä ei ole reilua. Kanta saa olla, mutta se on rohjettava sanoa ääneen.
Vaalikoneen myötä äänestäjillä on joka tapauksessa entistä paremmat mahdollisuudet saada selkoa ehdokkaiden näkemyksistä. Vaikka kaikki ehdokkaat eivät olekaan syöttäneet tietojaan äänestäjien luettavaksi, vaalikone on yksi kirkollisen avoimuuden parhaita edistäjiä.
Noin 70 prosenttia suomalaisista haluaa edelleen kuulua kirkkoon. He ovat seurakuntalaisia. Tämä on suurenmoinen asia. Yhteinen tehtävämme on avata seurakuntien ovia kaikille jäsenille – ja jäsenyyden jo jättäneillekin. Herääminen äänioikeuden käyttämiseen on yksi tapa tulla seurakunnan toimintaan mukaan. Kutsutaan siis ihmisiä äänestämään!
Vesa Hirvonen
TT, dosentti, Tulkaa kaikki –liikkeen koordinaattori
PS
Keskiviikkona 7.11. klo 18-19 kokoontuu eri puolilla maata kirkkojen eteen kynttilävartioita tasa-arvoisen kirkollisen vihkimisen puolesta. (https://www.facebook.com/events/2157428601137249/)
Kirkon kaikkea toimintaa joudutaan supistamaan, Toiminnan kannalta välttämättömistä kiinteistöistä luopumaan. Työsuhteita purkamaan. Ja te menette vaaleihin tuommoinen marginaalinen asia edellä.
Asia joka ei henkilökohtaisesti kosketa , kuin hyvin harvoja kirkon jäseniä.
Pekka , asia koskettaa periaatteellisella tasolla suurinta osaa kirkon jäseniä. Auttaahan kirkko köyhiäkin vaikka marginaalinen kova köyhyys ei henkilökohtaisesti kosketa läheskään kaikkia kirkon jäseniä….
Sehän tässä Seppo juuri on kummallista, että periaatteelliset kysymykset on tärkeämpiä, kuin käytännön kysymykset. Kirkko on jakautunut kahtia. Kumpikaan puoli ei anna tuumaakaan periksi. Ei edes aitoa keskusteluyhteyttä ole. Sitten pitäisi ryhtyä ratkaisemaan perustavaa laatua olevia käytännön kysymyksiä yhdessä. Kyllä on vielä kovat paineet niillä, jotka asioistamme joutuvat päättämään.
Pekka, en ymmärrä. Ovathan samaa sukupuolta olevien avioliittojen kannattajat yhtä päteviä kuin muutkin hoitamaan kirkon käytännön kysymyksiä? Jos eivät, miksi?
Toisin päin sanottuna: kuulostaa oudolta, että kirkon asioita olisivat päteviä hoitamaan vain ne, jotka eivät hyväksy spn-aviolittojen kirkollista vihkimistä.
Vai onko ongelma kirkon sisäpolitiikkaa, eli mielestäsi Tulkaa kaikki -liikettä ei ylipäätään pitäisi päästää mukaan päätöksentekoon?
Nyt en ymmärä Pekka. Eikä kirkon suhde köyhiin ole nimenomaan myös periaatteellinen, köyhyys-ohjelmaa toteuttavat juurikin käytännössä kirkon nekin jäsenet jotka siis eivät itse ole köyhiä.
No tämmöiseksi sekasotkuksi yhteistyö on nyt mennyt. Kirkossa on nyt semmoinen ajattelu, että jos joku ajattelee toisin avioliitosta, niin häneen ei voi missään asioissa luottaa. NYT tämmöisellä asetelmalla mennään hoitamaan kirkon asioita, niin eihän se helppoa ole.
Mikä, Risto sai sinut käsittämään asian noin, että mielestäni jotkut olisivat huonompia päättämään, kuin jotkut toiset? Eikö sitä yhdessä asioista päätetä. Jos yhteistyö ei toimi periaatteellisella tasolla, niin miten se toimii käytännön tasolla?
Pekka, kysyin kun en ensin kunnolla ymmärtänyt. Ajattelin, että kaikki ehdolla olevat ryhmästä riippumatta hakevat paikkaa toimiakseen kirkon eduksi. Kommenteistasi sai mielestäni toisenlaisen kuvan.
Varmasti asioiden hoito on vaikeaa, jos ei luottamusta ja keskusteluyhteyttä ole. Kuulostaa kyllä uskomattomalta, että tilanne todella olisi noin paha.
Vaaleissa pitää olla selkeästi lausuttuja vaihtoehtoja. Muuten vaalit eivät kiinnosta. Esiin nostetut ajankohtaiset keskustelunaiheet taitavat olla tehokas tapa saada seurakuntalaiset osallistumaan. Valtuustot ja neuvostot käsittelevät toki enimmäkseen muita kysymyksiä kuin avioliittoon liittyviä. Tulkaa kaikki -liikkeen teema voi kuitenkin antaa äänestäjille melko oikean kuvan ehdokkaiden tavasta suhtautua muihinkin kirkon ongelmiin.
Tulkaa kaikki -liikkeen edustajille huomioksi vaaleihin liittyvät hyvät käytöstavat .
Espoon Iso Omenassa on peräti kaksi seurakuntavaalien ennakkoäänestyspaikkaa ja kummankin äänestyspisteen läheisyydestä löytyi tänään jakotelineistä Tulkaa kaikki – liikkeen esitteitä
Äänestyspaikalla ei saa olla vaaliesitteitä, se on selvää. Äänestyspaikan läheisyydestä ei liene mitään sääntöä. Ostoskeskuksessa on ehkä hankala tarkasti määritellä äänestyspaikan rajat, nutta tuskin se mahdotontakaan on.
Onkohan Tukaa kaikki -liike ainoa, joka on vaivautunut tuottamaan esitteitä. ’Hyvät käytöstavat’ taisivat aikoinaan edellyttää kirkollisissa vaaleissa, että valitsijayhdistykset kaikin tavoin kätkivät tavoitteensa ja arvonsa.
Sama huonetila, viitisen metriä äänestyskopista lienee kaikkien mielestä tässä kontekstissa välitön läheisyys.
”Sama huonetila, viitisen metriä äänestyskopista…” Onko kysymyksessä erillinen, vain äänestämiseen tarkoitettu tila vai esimerkiksi aula tai käytävä, jossa on muita toimintoja ja kulkuyhteyksiä eri suuntiin?
Keskustan vaaliohjelmaan voi tutustua täällä
https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Vaalit/Seurakuntavaalit/Keskustan-seurakuntavaaliohjelma
Usko ja yhteys
https://www.uskojayhteys.fi/