Hyvät esikoislestadiolaiset saarnaajat Suomessa ja Ruotsissa. Kirjoitan teille nyt avoimen ja julkisen kirjeen siitä syystä, että yksityisiin kirjeisiin ei vastata, enkä tiedä, kuinka Ruotsin Lapin vanhimmille saisi sanomia perille. Tämä siitä huolimatta, että olen yksi teidän paimentehtävänne alle annettu lammas. Syy tähän vaikenemiseen on meille kaikille perin selvä; kysymykseni ja huomautukseni kun ovat olleet opillisia ja vaatineet tuekseen Jumalan sanaa.
Te olette opettaneet ja edelleen opetatte meille esikoislestadiolaisille, että te kaikki olette opissa täydellisen yksimielisiä, teillä on yhteinen ymmärrys ja te lyötte saman naulan kantaan. Tällaiset opetukset te esitätte aina helvetin ja taivaan rajalinjoja vetäessänne. Te vaaditte, autuuden menettämisen uhalla, että koko kuulijakunnan on alistuttava teidän päätöksiinne ja uskottava teidän saarnanne erehtymättömäksi Jumalan sanaksi. Tämän lisäksi tuomitsette teitä vastaan nousevat Jumalaa vastaan nouseviksi. Te tiedätte, että te ette ole yksimielisiä ja kuitenkin sanotte olevanne. Sitä kutsutaan valehteluksi ja valehtelu on synti.
Nyt te olette päättäneet yhteisömme enemmistöltä piilossa, mitään meiltä kysymättä erottautua isiemme kirkosta. Te sanotte, että joka ei seuraa tätä päätöstä, jää vaille Jumalan siunausta. Se kirkko, josta te nyt olette ohjaamassa meitä ulos, on se sama, johon Laestadius kuului. Se on se kirkko, jonka jäsenet ovat kääntäneet Pyhän Raamatun äidinkielellemme, rakentaneet maamme täyteen Herran huoneita, sivistäneet kansamme, rakentaneet yhteiskuntamme, puolustaneet isänmaamme. He ovat kastaneet lapsensa Jeesukseen Kristukseen ja seurakunnan yhteyteen, jakaneet toinen toisillensa Herramme ruumiin ja veren, syntiensä anteeksi antamiseksi. He ovat jokainen sunnuntai julistaneet Jumalan sanoja Herran huoneissa ja viimein haudanneet kuolleensa yhteisiin kirkkomaihin odottamaan ylösnousemuksen aamua. Satoja vuosia on näin toimittu. Vaikka kansa nyt on luopumassa ja kirkko maallistumassa, edelleen näin toimitaan.
Tähän kirkkoon syntyi aikoinaan suuri heräys yhden kirkon paimenen, Lars Levi Laestadiuksen, tinkimättömän työn seurauksena, Jumalan armosta ja Hänen voimassaan. Laestadius ja hänen työkumppaninsa näkivät tämän kirkkomme olevan maallistunut ja suurelta osin hengetön. Mutta eivät he siitä eronneet, vaan juuri siitä syystä he pysyivät siinä. He pysyivät kirkkonsa yhteydessä kuolemaansa asti, ja niin tähän päivään asti ovat siinä pysyneet kaikki edesmenneet oikeat Herran palvelijat. He ovat kirkossa taistelleet perkeleen töitä vastaan. He ovat puolustaneet Jumalan sanan ja herätelleet nukkuvia unesta ja Jumala on siunannut sen työn. He eivät kuvittelleet saavansa tähän kuoleman maahan vain pyhien yhteisöä, siitä syystä, että tunsivat oman suuren syntisyytensä.
Mitä teki Luther, jonka seurakunta oli katolinen kirkko? Hänkö perusti oman luostarinsa tai lahkonsa ja siellä luimisteli piilossa muutamien kannattajiensa kanssa? Hänkö kiemurteli kirkkonsa johdon edessä ja yritti vähin äänin livahtaa piiloon? Ei! Hän seisoi julkisesti ja pelkäämättä koko maailmaa vastaan Jumalan sana turvanaan, valmiina antamaan henkensä sen puolesta. Hän uhrasi elämänsä ja käytti kaiken aikansa ja tarmonsa levittääkseen evankeliumia Jumalan Karitsasta, joka ottaa pois maailman synnin. Hän kirjoitti sanomansa koko maailmalle, niin että meidänkin kirjahyllyissämme on näitä kallisarvoisia selityksiä. Ja niin monin tavoin koko kansamme saa edelleen nauttia hedelmiä uskonpuhdistuksesta.
Niin. Mitä te nyt teette? Te pyyhitte tällä kaikella lattioita! Te, salamyhkäisesti ja ilman perusteluita, yritätte luikahtaa pois vastuustanne ja sulkea itsenne ja ne, jotka olette opettaneet suramaan itseänne, omaan suosioonne. Te olette keksineet, että seurakuntamme kaste ja ehtoollinen eivät enää kelpaa, vaikka ne ovat Lutherin ajoista tänne asti kelvanneet. Te opetatte, että 113 vuotta vanha yhteisömme on Jeesuksen perustama seurakunta ja ainoa pelastustie. Te opetatte teidän kokouksienne olevan erehtymättömiä. Te yritätte piilottaa saarnojanne viemällä niitä salasanojen taakse ja kieltämällä levityksen ja kiellätte arvostelemasta niitä. Te opetatte, että muu maailma joutuu helvettiin, paitsi teille uskolliset. Te varoitatte meitä menemästä kirkkoon ja muiden ihmisten seuraan. Te varoitatte lukemasta Lutheria ja Raamattua. Sanalla sanoen, te toimitte päinvastoin kuin tulisi. Kaiken tämän päälle te kehtaatte sanoa meille, että teillä on täydellinen apostolien ja Kristuksen oppi. Te kehtaatte sanoa, että oppinne on sama kuin Lutherin ja Laestadiuksen.
”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.” (Joh. 10:11-13)
Jos te luulette, että Jumala maksaa teille palkan tästä vehkeilystä, minä puolestani luulen, että te olette pahasti väärässä.
Jumalan armahdusta itselle ja teille rukoillen.
Joni Toivonen
Tunteet täällä vaihtuu, haihtuu. Jäljellä on raskas ja alakuloinen mieli. Vaikka en voikaan olla enää esikoinen, pidän sitä, mikä siinä liikkeessä on hyvää, todella hyvänä. En kestänyt Lapin neuvoja pysyä kaukana kirkostani. Onneksi esikoisissa on melkoinen joukko, ehkä enemmistö niitä, jotka eivät halua olla toisten vietävissä. Siunausta ja voimaa teille!
Aamen Matti!
Vaikka olen siellä missä olen, en voi demonispoida sitä suurta osaa elämästäni, joka kului siinä yhteydessä. En voi tehdä sitä monen muunkaan seurakunnan kohdalla, koska monet tunnustavat Apostolisen tunnustuksen ja siinä olisi ihan hyvä pohja rakentaa aitoa yhteyttä.