Voiko pappi ottaa poliittisesti kantaa? Tätä asiaa olen pohtinut tänään lukiessani ”Räsäsen sammakko” –pääkirjoitusta.
Simolan tyylilaji on tuttua. Hän ravistelee terävällä kritiikillä milloin mitäkin ajankohtaisia asioita. Usein kritiikki osuu konservatiiveihin ja hyvin usein kritiikki on sellaista, jonka toivoisin menevän perille. Harmillisen usein kritiikki on kuitenkin tarjoiltu muodossa, jossa huomio kiinnittyy enemmän sanojaan kuin sanomaan.
Mutta arvoisat Helsingin srky:n yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet, jos tätä luette, sallitteko te sen että seurakuntayhtymän virkaa hoitava johtavassa asemassa oleva pappi käyttää teidän seurakuntalaistenne verorahoja poliittiseen julistukseen?
”Parasta olisi, jos koko puolue lakkaisi olemasta”, kirjoittaa Simola. Minkä muiden puolueiden kuin KD:n osalta sallisitte vastaavan kannanoton?
Sallisitteko, että Kokoomuksen, Keskustan, Demareiden, Perussuomalaisten, Vihreiden tai RKP:n päättäjistä pappi julistaisi, että heidän mielipiteensä ovat ”tunkkaisia”, ”aivopieruja”, käsityksensä ”tympeitä” ja että Arhinmäki, Urpilainen, Soini tai Sipilä ilmaisee ”ärsyttävällä tavalla tunkkaisia näkemyksiään”. Ja että pastori kertoo kaikelle kansalle kuinka maailma paranisi, jos koko puolue lakkaisi olemasta?
Poliittisen ryhmän lisäksi ja sijasta kritiikki osuu paljolti tiettyyn herätysliikkeeseen. Arvostaisitteko sitä, että jo valmiiksi takajaloillaan olevalle, vastarintaidentiteettiä ja ”valtaeliitin vainoa” retoriikassaan käyttävän puolueen tai muun poliittisen ryhmittymän retoriikkaa ruokittaisiin tällä tavoin? Ajettaisiin entistä enemmän marginaaliin? Pilkka ja vaino on erittäin hyvä käyttövoima.
Minä en kerta kaikkiaan landelaisilla aivoillani tajua, mikä tuossa Räsäsen puheessa oli niin poikkeuksellista? Ymmärrän kyllä puheen poleemisen kontekstin, mutta sanoohan Katekismuksen 4.käskyn selitys suunnilleen samaa: ”Hyvä esivalta on Jumalan parhaita lahjoja. Uskollisuus Jumalalle on kuitenkin tärkeämpää kuin ihmisten totteleminen.”
Omassa kirkkoherran viranhoidossani olen yleensä aina vaalien alla kehottanut työntekijöitäni siihen, ettei virka- tai työtehtävissä oteta kantaa tai asetuta kenenkään ehdokkaan tai ryhmittymän puolelle tai vastaan. Viranomaisen kun on Hallintolain 2:6§ perusteella käytettävä toimivaltaansa ainoastaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Seurakuntien rahat täytyy Kirkkolain 15:1§ mukaisesti käyttää seurakuntien tehtävien toteuttamiseen. Arvoisat ykn:n jäsenet, pidättekö poliittisen puolueen leimaamista ”seurakuntien tehtävän toteuttamisena”?
Tuomas Hynynen (sit.)
Seppo Simolan eilinen pääkirjoitus oli mauttomuudessaaan omaa luokkaansa. Täydellinen rimanalitus. Hyvin lähellä vihapuhetta.
On otettava huomioon, että Päivi Räsänen on myös ministeri ja valtioneuvoston jäsen. Onko Seppo Simolalta kadonnut tyystin kaikki arvostelukyky hänen haukkuessaan ministerin puhetta ”aivopieruksi”?
Erimieltä saa olla, mutta Simolan pääkirjoitus oli Helsingin srky:n rahoilla kustannettu julkinen oksennus, joka ”asiattomana kommenttina” poistettaisiin useimmilta nettipalstoilta.
poistin yhden asiattoman kommentin keskusteluketjusta.
Kerroin keväällä hiljaisella viikolla eräälle pastorille että Simolalla oli hyvä pääkirjoitus pääsiäisen merkityksestä. Tuo kirkolliskokousedustaja ja herätysliikejohtaja vastasi: Oliko tuo vitsi vai puhutko muka tosissasi?
Tämäkin kirjoittamani kommentti on siis sanojasta eikä sanomasta. Syynsä siihen on Sepossakin ja ennenkaikkea kirjoittamissaan pääkirjoituksissa. Milloin Kotimaa uutisoi siitä, kuinka monta miljoonaa Simolan kirjoitukset ovat vähentäneet Helsingin seurakuntayhtymän verotuloja – vaikka eropiikkiä ei näykään, kun virta pois kirkosta on Kirkko ja Kaupunki-lehden levikkialueella jatkuvaa.
Siunausta Tuomas sinulle. Kari-Matille myös siunaukset.
On antoisaa lukea blogia, jossa ilmaistaan asia ytimekkään kansantajuisesti ketään kumartelematta.
Miksikähän tilastot osoittavat, että Suomen ev-lut-kirkon jäseniä on vähiten Helsingin hiippakunnassa?
Helsingin seurakuntayhtymään kuuluu 59.2 % alueen ihmisistä.
Eikös Seppo Simola ole pappisvirassa ja kuulu Helsingin hiippakuntaan?
Onko moinen kirkoitus sopivaista henkilölle joka toimii pappisvirassa, ellei ole, niin silloinhan oikea osoite avoimelle kirjelle olisi Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli.
Sisäministeri esitti uskonnollisessa puheenvuorossaan uskonnollisen kannanoton, jossa hän sisäministerinä asettui lain yläpuolelle. Sisäministerillemme Raamattu on ylin lakikirja, ei siis Suomen lait ja asetukset.
Näin tehdessään hän asetti oman uskonnollisen agendansa Suomen perustuslain ja ihmisoikeuksien yläpuolelle.
Kun sisäministerimme uskonnollisessa puheenvuorossaan
asetti perustuslakiemme ja ihmisoikeuksien yläpuolelle oman uskonnollisen agendansa, minkä johtopäätöksen ev.lut kirkon jäsenet tai ei kirkon jäsenet saavat tehdä ?
Oma veikkaukseni on, että suurin osa ev.lut.kirkon jäsenistä ja ei ev.lut.kirkon jäsenistä ovat yhteisesti sitä mieltä, että nykyisen sisäministerimme uskonnolliset julistukset eivät ole tässä kohtaa sopivia.
Toinen kysymys kuuluu: onko siis KD:n agenda sama kuin nykyisen sisäministerimme: asettavat Raamatun Suomen perustuslain ja ihmisoikeuksien yläpuolelle ?
Salme, luulisin että syynä on kaupunki-maaseutu-erot. Nykyinen Helsingin hiippakunta on hyvin suurelta osin kaupunkialuetta.
mm. tuolla kerrotaan, että kaupungeissa sitoutuminen kristinuskoon ja kirkkoon kuuluminen on vähäisempää kuin maaseudulla.
Ylipäätään olen ymmärtänyt, että oman seurakunnan ja alueen seurakuntien toiminnalla on kohtuullisen pieni vaikutus jäsenprosentin kehitykseen. Valtakunnalliset trendit, alueelliset ikäjakaumat ja tuollaiset kaupunki-maaseutu-ym-jutut ovat käsittääkseni paljon merkittävämpiä selittäjiä kirkosta eroamisessa.
Kiitos Tuomas vastauksesta!
Seurakuntalehden pitää suhtautua kaikkiin seurakunnassa vaikuttaviin suuntauksiin tasapuolisesti ja asiallisesti siitä riippumatta, mikä on toimittajan henkilökohtainen kanta. Tämä tärkeä periaate näyttä nyt unohtuneen.