Salissa istuu noin sata henkeä puoliympyrässä. Tuolit ovat kahdessa tai kolmessa kehässä, periaatteessa kaikki näkevät toisensa. Johdattelun jälkeen osallistujat rupeavat esittämään teemoja, joista tänään pitäisi keskustella. Syntyy viisi työskentelytoria. Niiden välillä osallistujat liikkuvat seuraavien tuntien ajan.
Neljän tunnin kuluttua on arvioinnin aika. Ensimmäinen arvioija sanoo, että juuri tällaista me tarvitsemme kahden viikon päästä, kun työntekijämme ja luottamushenkilömme pohtivat seurakuntamme tulevaisuutta. Seuraava nousee takarivistä ja kehuu innostavinta työskentelytapaa, missä on ollut mukana. Muutama muukin myönteinen kommentti, kukaan ei sano poikkipuolista sanaa.
Mitä siis tapahtui? Puhuimme syyskuisena päivänä Kuopion hiippakunnan kirkkoherrojen ja talousjohdon kanssa asioista, joita sillä joukolla oli mielessään. Tehtäväksi anto ei ollut sen mutkikkaampi. Ei ollut etukäteiskomiteaa miettimässä teemoja. Ei ollut osallistujalistan mukaan määrättyjä ryhmätöitä. Järjestäjien antamaa aikataulua noudatettiin luovasti. Sai osallistua tai olla osallistumatta, liikkua sinne missä on omasta mielestä kiinnostavaa puhuttavaa, juoda kahvia omaan tahtiin tai vaikka seurustella tuttujen kanssa. Ja monet hyrisivät tyytyväisyyttään.
Toteutimme Open Space -tapahtuman.
Open Space on ryhmä- ja osallistujakeskeinen työskentelytapa, joka on syntynyt sen pohtimisesta, miksi osallistujat niin usein sanovat isojen kokousten parhaaksi anniksi käytävä- ja taukokeskustelut. Nimi viittaa avoimeen tilaan, myös mielentilaan. Osallistujia yhdistää kiinnostus teemaan ja halu saada tehtyä sille jotakin. Open Spaceen kutsutaan those who are concerned, kuten työskentelyn luoja Harrison Owen asian ilmaisi. Jos organisaatiosi strategia, asuinalueesi ympäristön viihtyvyys, seurakuntasi tilojen käyttö tai mikä tahansa kiinnostaa sinua, osallistumalla voit vaikuttaa.
Työskentelyyn kuuluu neljä pelisääntöä, joihin saa myös suhtautua avoimella mielellä.
- Kaikki paikalla olijat ovat oikeita henkilöitä.
- Mitä tapahtuukin, se on oikein.
- Kun jokin alkaa, sen alkamishetki on oikea.
- Kun jokin päättyy, se on ohi.
Lisäksi on Kahden Jalan Laki: Minne ikinä haluatkin mennä, se on työskentelyn kannalta paras paikka.
Open Space siis kunnioittaa osallistujien subjektiutta. Se houkuttaa itseorganisoitumiseen, mikä tuottaa vastuunottoa, toimintaa ja innostumista.
Jos et ole koskaan kokeillut, voisitko kokeilla? Verkosta löydät aineistoa. Ennen suin päin käyttöön syöksymistä suosittelen paneutumista asiaan.
Hyvä tapa saada makua on osallistua Open Spaceen. Mieluusti tulen sellaisen vetämään ja ohjaamaan, jos kutsut. Veikkaukseni on, että kerran kokeiltuasi, perinteiset ryhmätyöt ja –keskustelut tuntuvat tylsiltä. Riskinä on, että saatat jopa innostua.
Niin, minkä kokoisille ryhmille tällainen sopii? Viidestä pariin tuhanteen, sanoo Harrison Owen. Avointa ja monimuotoista todellakin. Ja imuttavaa on ilmapiiri, jonka työtapa luo kuin itsestään.
Raimo Turunen
Kehittämiskonsultti
Seurakuntaopisto
Agricolan blosi :”Open Space on ryhmä- ja osallistujakeskeinen työskentelytapa, joka on syntynyt sen pohtimisesta, miksi osallistujat niin usein sanovat isojen kokousten parhaaksi anniksi käytävä- ja taukokeskustelut.”
Menetelmä on tuttu myös TQM:n piirissä japanilaisilta opitun newamashi- ja ringiprosessien huomioimisena. Siksi esim. henk.koht. suosittelen osallistavien ryhmätyötekniikoiden käyttöä, että ”hiljaisimmatkin” saavat äänensä kuuluviin.