Olin juuri kuullut pyhäkoulussa tarinan sortuneesta Baabelin tornista, kun isommat pojat päättivät pelotella minua sillä, että pistetalomme kaatuu kohta. Minähän heti ryntään sisään pelastamaan vanhempiani, jotka tosin rauhoittelivat, että poika, sinua on juksattu: Ei talomme kaadu, vaikka siltä näyttäisikin, kun pilvet liikkuvat tavallista nopeammin taivaalla.
Asuimme tuolloin ensimmäisessä kerroksessa, mutta sen verran pelko kaatuvista torneista on jäänyt sisääni, että olen pääasiallisesti asunut elämäni aikana lähinnä tokassa kerroksessa eli niin alhaalla, että jos jokin häikkä tulee, pääsen hyppäämään ikkunasta tai parvekkeelta henkikultani säilyttäen.
Ainoat poikkeukset edellä mainitsemaani matalan profiilin asumiseen tekivät kaksi virka-asuntoani, jotka sijaitsivat seiskakerroksessa. Yksin ja vielä vaimonkin kanssa niin korkealla asuminen vielä menetteli, mutta kun lapset syntyivät, oli kiireesti päästävä pois Helsingin keskustasta.
Kun palasin seitsemän vuotta sitten lapsuuteni ja nuoruuteni Tapiolaan, toin mukanani myös lapsuudenaikaiset pelkoni korkeista kaatuvista rakennuksista. Tapiolassa, niin kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla, on nyt meneillään korkean rakentamisen buumi. Matalia taloja korotetaan tai rakennetaan kokonaan uusiksi. Tai sitten kauppakeskusten (lue: ostoshelvettien) katoille bygataan kerrostaloja Tårta på tårta-tyyliin. Ja minä ajattelen aina ensimmäiseksi, miten tuolta noin korkealta pääsee ehjin nahoin alas, kun tulee vaikkapa tulipalo. Minne paetaan, kun alla oleva ostari palaa?
Stadionin tornia pidettiin aikanaan kovasti paljon korkeana paikkana (70 m). Rohkea se, ken uskalsi sinne sisäportaita pitkin kiivetä. Hullunrohkea se, ken ulkokautta. Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan 35-kerroksista tornia, joka kohoaa 134 metrin korkeuteen. Keski-Pasila täyttyy torneista, joista korkein, 51-kerroksinen pilvenpiirtäjä kurottelee taivaita 180 metrin korkuisena.
Pienenä en osannut kuvitella mitään Stadikan tornia korkeampaa, mutta nyt osaan kuvitella jo tornien kimppuun käyvät lentokoneetkin. Entäs sitten, kun hissit eivät toimi ja sinun pitää portaita pitkin kiivetä kotiisi, joka sijaitsee kerroksessa numero 49? Osaatko ottaa sen kuntoiluna?
Raamatun alkukertomuksissa mainittu Baabelin torni oli mahdollisesti Marduk-jumalan temppeli, jonka piti ulottua taivaaseen asti (1. Moos. 11:4). Näin Vanhassa testamentissa kritisoidaan ihmisen ylpeyttä ja pyrkimystä Jumalan rinnalle. Järjettömän isoja, suuruudenhulluja rakennushankkeita kutsutaan vielä tänäkin päivänä Baabelin tornin rakentamiseksi.
Ihmisen tarve päästä nopeammin, pidemmälle ja korkeammalle näkyy muussakin toiminnassa kuin vain olympiaurheilussa. Esimerkiksi hänen pyrkimyksessään päästä karkuun Jumalaa. Sillä niin kuin Huub Oosterhuis sanoo runossaan Laulu Herrasta, joka on keskellämme: Herra valtaistuimensa tahtoi matalalle, aivan meidän keskellemme eikä korkealle. Luoja tahtoisi pitää huolta luomastaan ihmisestä, jakaa iloa, rauhaa ja rakkautta olennolle, joka kuitenkin mieluummin säntäilee, loikkii ja kiipeilee, hyppii seinille jossakin ihan muualla.
Tämä toivottavasti viimeiseksi asunnokseni ennen Tapiolan uurnalehtoa jäävä kotini on kolmikerroksisen talon toisessa kerroksessa. Istun työhuoneessani kirjoittamassa näitä rivejä ja välillä katselen pimeään lokakuun iltaan. Tuossa vieressä on tuuletusikkuna, josta kaksi kissaani päätti neljä vuotta sitten ottaa hatkat, vaikka ei niillä ollut edes tuli hännän alla. Rohkeampi dyykkasi pää edellä ikkunasta, arempi luikahti ikkunalaudalle, vaan ei mahtunutkaan siinä enää kääntymään vaan pudota mätkähti takapuoli edellä maahan. Jos minun nyt syystä tai toisesta pitäisi tuosta hypätä, niin missä asennossa olisi vähiten vahingollista rojahtaa ruusupensaaseen? Auttaisikohan asiaa, jos hyppäisin sikiöasennossa suojaten päätäni tyynykasalla?
Kuva: Uhkaako Keski-Pasilaa uudenlainen Baabelin vankeus – tai ainakin ankeus/ kankeus?
Tutkimuksen tulos on hyvin ymmärrettävä. Se sosiaalinen elämä, jota ihminen elää, vaikuttaa myös hänen uskontulkintoihinsa. Nuoret evankelikaalit elävät ja toimivat sosiaalisissa kontekteissa (työpaikoilla, harrastuksissa jne.) joissa homoja kohdellaan – koko ajan enemmän ja enemmän – tasavertaisesti suhteessa heteroihin. Monien ystäväpiiriin kuuluu homoja. He eivät elä heteronormatiivisissa porukoissa siinä määrin kuin vanhempi sukupolvi. He oppivat tasavertaisen asennoitumisen mikä näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissa.
Mitä homoliittojen ”kannattamisella” oikeastaan tarkoitetaan? Kannatus termillä tarkoitetaan yleensä valintaa eri vaihtoehtojen väliltä. Joku kannattaa HIFK:ta, toinen Bluesia jne.
Jotenkin ymmärrettävämpi ilmaisu olisi, jos esimerkiksi todettaisiin, että 42 prosenttia nuorista ”hyväksyy” myös homoliitot. Tämä mahdollisesti Raamatun asiaan liittyvistä varauksellisista kohdista huolimatta. Tuntuisi nimittäin aika epäuskottavalta väittää, että 42 prosenttia nuorista vastustaisi heteroliittoja tai esim. pitäisi oman kumppaninsa sukupuolta yhdentekevänä asiana.
Baabelin torni ei ole vain korkean rakennuksen kuva. Minua on kiehtonut sen kielten ja kielten moninaisuus…
Juu, Päivi, jätin mainitsematta kielten sekoituksen tarkoituksella. Jatka sinä vaikkapa siitä, sillä kyseessä on hyvä bloggauksen aihe.
Siinä oli kyllä kissalla huono mäihä kun ne yleensä osaavat käännähtää jalatedellä asentoon laskeutumista varten.
Nämä suuret, korkeat tornit rakentamisessa, ovat samaa illuusion luomista vapaudesta millä elämämme ostetaan kansantalouden alttarille. Samaan asiaan kuuluvat hulvaton liikenne, kaukomatkustamisen mahdollisuus vapaalla, rajattoman kylläisyyden tuottavat ruokapaikkojen listat, alati pelastusta tarjoava kirkko, poliitikkojen puheet hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä ja aina neljän vuoden välein tapahtuva vaali missä puhutaan ja muistutetaan demokratian toteutumisesta.
Pekka: Itse en nähnyt sitä mätkähdystä, kun olin eteisessä juuri riisunut kissat valjaista ja potkin kenkiä jaloistani. Sen sijaan kaksi naapuriani oli siinä aivan vieressä suorastaan aitiopaikalla näkemässä, mitä tapahtui. Norjalainen metsäkissa oli tosiaan tullut lajille ominaiseen tapaan alas pää edellä, toinen katti jäi etutassuillaan roikkumaan kaltevalle ikkunalaudalle, kunnes…
Naapuri soittikin ovikelloani ja sanoi, että kissat ovat ulkona, johon minä, että olinhan siellä äsken minäkin tajuamatta, että kissat olivat välittömästi pujotelleet työhuoneessa ison näytön, printterin ja tietokonetornin (sic) välistä ja pujahtaneet kapeasta ikkunanraosta uudelleen ulos. Mistä kissa saa päänsä läpi, siitä menee lopulta koko kattikin. Himskatti!
Voi tavaton, onko tämä norjalainen malli sitte raskastekosempi ja verkkaampi ettei tuolla matkalla ehtinyt tuumata mallia pysähykseen. Hyvin uskon pyllykkäedellätulon kun harmia vielä todistivat asian huomanneet. Toivottavasti asiassa rakkaille kissoillenne ei syntynyt epäluottamusta raikkaan ulkoilman aina hyvänä ja mukavana ymmärtäväämme vaikutukseen.
Kiitos taas hauskasta kirjoituksesta. Itselleni on usein kotimaassa ja etenkin ulkomailla tullut kirkkoja katsellessa mieleen järjettömän isot, suuruudenhullut rakennushankkeet.
Risto: Kyse onkin varmaan siitä, mille jumalalle nuo korkeat tornit on tarkoitettu: Mardukille, rahalle vai Raamatussa itsensä ilmaisevalle Jumalalle. Kannattaa aina muistaa, että Jumala ei asu käsin tehdyissä temppeleissä, mutta ihan hyvä, että hän niissä kuitenkin vierailee…
Nimi Baabel tulee sanoista bab ja ilu eli ’jumalten portti.’ Tornin yläosassa oli tasanne, jonne jumalat saattoivat laskeutua ihan kuten Jumala laskeutui (jared) vaunuilla jo Paratiisiin (Mooseksen apokalypsi), Tornit sijaitsivat maapallon/avaruuden suhteen parhaallaan mahdollisella laskeutumisvyöhykkeellä eli samalla kuin Houstonin avaruuskeskus on yhä tänään. Ko Houstonin koordinaatteja kutsutaankin sattuvasti ’ikkunaksi’. Idea on sama kuin Baabelin ’portissa’.
Varmaankin näin, Hannu. Joka tapauksessa aina, etenkin katolisten kultaisia palatseja katsellessa en voi olla ajattelematta, mistä ja miten kaikki tuo raha on kerätty. Ja sitä, mitä kaikkea sillä olisi voitu tehdä vaikkapa vähäosaisten hyväksi, jos olisi tyydytty vähäisempään pyhäkköön;)
Risto: Vähemmälläkin kullan kimalluksella olisi varmasti tultu toimeen. Perusongelmahan oli se, että monet paavit kokivat olla myös maallisia ruhtinaita, jolloin köyhäily ei oikein käynyt laatuun. 500 vuotta sitten erityisesti muuan saksalainen oppinut munkki kilahti näistä vääryyksistä ihan maan perusteellisesti. Loppu olikin sitten luterilaista kirkkohissaa.
No kyllä yksi EU:n päärakennuksista muistuttaa enemmän Baabelin tornia kuin yksikään kirkko. Nyt en sitäkään silti kutsuisi suuruudenhulluksi. Mutta symbolikka lienne selvä jo arkkitehdeille ja rakennuttajillekin. Kyllä EU:n perusideat liittyvät rahaan. Paavin kirkolla on rikkauksia, mutta onneksi sentään. paljon hyvää teologista ja hengellistä substanssiakin. Kävin kerran Vatikaanissa katsomassa kko:n aarteita ja ne olivat kyllä melkoisia verrattuna meidän ev.lut. tyyliin.
Muuten olen aina toivonut Pasilaan ”pilvenpiirtäjiä”. Nythän niitä on tulossa. Minusta sinne ne jotenkin sopivat.
Hannu Kiuru: ”Päivi, jätin mainitsematta kielten sekoituksen tarkoituksella.”
1. Moos. 11:7-9 ”Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.
Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.” (Raamattu 1938)
Niin. Millä tarkoituksella Päivi jätti kieltensekoituksen mainitsematta? Edellä olevat Raamatun lauseet osoittavat selkeästi kieltenopiskelun Jumalantahdon vastaisuuden l. ”synnin”. Miksi mikään Raamattuun uskova hengellinen yhteisö ei ole tähän puuttunut? Tässä ”luopumuksessa” ollaan Suomessakin jo niin pitkällä, että vieraan kielen opetusta suunnitellaan aloitettavaksi jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Herätkää! Nyt pikaisesti ”hiippakunta” pystyyn em. kauheaa luopumusta vastustamaan.
Leo: Ei se ollut Päivi vaan minä joka jätin kielten sekoituksen mainitsematta, koska se ei nyt millään lailla liittynyt tämänkertaiseen aiheeseemme eli huojuviin ja romahtaviin torneihin.
Kielten sekoittamisen olen kokenut Jumalan rangaistukseksi uhmakkuudesta, ylpeydestä ja väärän jumalan palvonnasta. Sen sijaan kuvaus ensimmäisestä helluntaista kielilläpuhumisihmeineen on korjaava vastakertomus Baabelin kieltensekoitukselle. Pyhä Henki vaikutti niin, että kaikki läsnäolijat kuulivat apostolien puheen ikään kuin omalle kielelleen tulkattuna. Kauas tästä kieli-ihmepuusta ei omena putoa silloinkaan, kun lähetti opettelee jonkin vieraan kielen, jolla hän sitten alkaa työtään tehdä. Lopputulos on sama.
Anteeksi. Luin huonosti tekstisi. Ei se tietenkään ajatteluuni vaikuttanut ja sainhan sen seurauksena vähän lisävalaistusta Baabelin kieltensekoituksesta.
Ei taitanut tuo fundamentaalinen Raamatuntulkintani tulla ymmärretyksi. Näin siinä monesti käy, vaikka minusta selitys tuntuu ihan selvältä 🙂