Tällä viikolla olen lueskellut Barukin kirjaa. Tänään, jos Herra suo, puhun sen kolmannesta luvusta Somerolla Svenssonilla pidettävissä Siionin kanteleen kevätlaulajaisissa.
Barukin kirja kuuluu kirkkomme Raamattuun. Edellinen virallinen käännös hyväksyttiin vuonna 1938 ja uusin käännös 2007. Käännökset ruotsiksi ehtivät vähää aikaisemmin: kuninkaallinen vahvistus 1921 ja uudempi tuli Bibel 2000 käännöksen mukana. Alkukieli on kreikka.
Baruk oli profeetta Jeremian kirjuri, vastaten nyky-yhteiskunnassa sihteeriä tai toimistonhoitajaa. Profeetta saneli ja Baruk kirjoitti sekä toimitti tekstit asianmukaisille vastaanottajille ja muutoinkin huolehti profeetan kirjeenvaihdosta.
Aikoinaan luin professori Jussi Aron johdolla erästä toista Barukin elämää kuvaavaa kirjaa muinaisen Etiopian klassisella kielellä ge’eziksi. Valitettavasti heti tuon kirjan lopettamisen jälkeen Jussi Aro kuoli ja luentosarja keskeytyi, joten erään toisen ge’ezin kielisen kirjan lukeminen jäi aloittamatta.
Barukin kirja on apokryfinen eli deuterokanoninen kirja. Valitettavasti kaikissa raamatuissa ei ole deuterokanonisia kirjoja, vaan ne on jätetty pois tilan ja kustannusten säästämiseksi. Vain täydellisimmissä kirjoissa ne on otettu mukaan.
Niille jotka yllä olevassa keskustelussa ihmettelevät mitä tarkoitetaan kirjainten numeroarvoilla, selityksenä että heprealaiset kirjaimet toimivat myös numeroina. Samat merkit ovat molemmissa käytöissä.
Esimerkiksi numerona yksi, 1, käytetään ensimmäistä kirjainta Aläf , א , numerona kaksi, 2, käytetään toista kirjainta Bet , ב, numerona kymmenen, 10, käytetään kymmenettä kirjainta Jod , י , seuraavaa kirjainta Kaf , כ , käytetään kahdestakymmenestä, 20, jne.
Nollaa ei tuossa heprealaisten kirjainten numeroina käytössä ole siitä syystä että kun tuo järjestelmä luotiin, ei vielä ollut keksitty nykyjärjestelmän mukaista lukua nolla.
Enemmän asittelyä osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Heprealaiset_numerot
Tuo redusoitu muoto sekottaa kaksi lukujärjestelmää. Siinä toisaalta halutaan pitäytyä vanhaan heprealaisten kirjainten käytössä numeroina, mutta samalla rakennetaan osa järjestelmästä yksistään noin tuhat vuotta sitten länsimailla käyttöön tulleella arabialaisella numerojärjestelmällä, missä systeemi on täysin erilainen kuin vanhan heprealaisiin kirjaimiin pitäytyneessä numerojärjestelmässä.
Länsimaille arabialainen, alkuaan intialainen, järjestelmä tuli 1100-luvulla käännetyn teoksen ”Algoritmi de numero Indorum” mukana.
Opetukseen se tuli Leonardo Pisalaisen eli Fibonaccin vuonna 1202 laatiman oppikirjan ”Liber Abaci” mukana.
Vasta 1500 -luvulla arabialainen kirjoitusjärjestelmä alkoi olla yleisemmin tunnettu maanosassamme. Kirjapainotaidon keksimisen mukana tuolloin uusi ilmiö alkoi tulla vähitellen käyttöön.
Nollaa ei vanhassa heprealaisiin kirjaimiin perustuvassa lukujärjestelmässä ollut. Niinpä jokainen nollan ”redusointi” on ilmausta kulttuurihistorian myöhäisestä vaiheesta, historian kannalta nykyajan ”kotkotuksia”.
Heprealaisilla merkeillä 15 on טו (9+6) ja 16 puolestaan טז (9+7).
Kun näihin numeroihin verrataan henkäys -sanan kirjaimia eli numeroita, niin merkeistä ei löydy ainoatakaan yhteistä merkkiä: נִשְׁמַ֣ת nišmaṯ .
Eli siis nuo redusoinnissa käytetyt ”gematrian uutuudet” ovat arabialaisen merkintäjärjestelmän takia täysin ristiriidassa perinteisen heprealaisen gematrian kanssa, jossa on pitäydytty heprealaisten kirjainten numeroarvoihin rakentuviin järjestelmiin.
Kuten sanottu Matias, numero/kirjainkryptaus ei ole aritmetiikka an sich vaan erilaiset menetelmät ovat kehittyneet vuosisatojen aikana. Ei ole sattuma että kaikki kolme sielua tarkoitava sanaa saavat retusoituna s a m a n lukaurvon 16. Ei etenkään kun luku on vielä elämän henkäyksen eli hapen atomipaino heprean sana elämä chaj lukauarvon 18 vastatessa elämälle tärkeän veden,missä on myös happea, lukuarvoa.
Ja juuri siksihän me voimme yhdessä gemtarians sovelluksessa retusoida nollat pois koska niitä ei ole heprealaisessa merkinnäsä ollut. Kyllä tämäkin sovellus silti lähtökohtaisesti perustuu heprean numeroarvoihin .
Elohimit puhaltavatkin ’henkäyksen’ juuri ihmisen s i e r a i m i i n, mikä sekin viittaa tietysti hengittämiseen/ happeen.
Seppo
Viittaamasi hapen atomipaino perustuu tuloksiin jotka alkoivat vasta kun ranskalaisen de Morveau’n v.1782 julkaisi alkuaineitten jaksollista järjestelmää koskevan teoksensa.
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/tuomisto-m-2005.pdf
Kun siis tehdään kategoriahyppy vanhan tekstin kirjainten numeroarvoista kemian tutkimuksessa käytettyihin numeroarvoihin, niin tässä tehdään paitsi kategoriahyppyä, myös edestakaisia hyppyjä eri aikakausien teorioiden välillä.
Matias, jos uskot yliluonnollisuuteen ja Jumalan ihmeisiin, niin miksi tässä ei voisi olla kyse Jumalan antamasta ennakkotiedosta?
Toinen vaihtoehto,jota minä pidän todennäköisneä on, että kyseessä on nefilimien (joista salaisuuden ’enkeli’ Raziel oli yksi) ihmisille taltoima tieto,mihin viitaa myös Danielin kohdannut olento:
ד וְאַתָּה דָנִיֵּאל, סְתֹם הַדְּבָרִים וַחֲתֹם הַסֵּפֶר–עַד-עֵת קֵץ; יְשֹׁטְטוּ רַבִּים, וְתִרְבֶּה הַדָּעַת. 4 But thou, O Daniel, shut up the words, and seal the book, even to the time of the end; many shall run to and fro, and knowledge shall be increased.’
Tähän jaksoon sisä’ltyy els krypta joka tuottaa sanan muchseb! (nykyhepreassa data-kone!)
Kaiken aidon tiedon alkuperä on aina Jumala. Parhaimmillaankin ihmisen oma ymmärrys ei tutki mitään, mikä ei olisi Jumalan tekoa. Jos joku yrittää mennä Jumalan tekojen ulkopuolelle, niin hän menee todellisuuden ulkopuolelle. Kaikki mitä maailmankaikkeudessa on todellista nimittäin on Jumalan tekoa.
On new age -uskonnollisuuden erityispiirteitä rakentaa suuria systeemejä joidenkin yksittäisten ja kokonaisuuden kannalta epäoleellisten yksityiskohtien varaan. Näillä sitten puolustellaan aivan muista yhteyksistä peräisin olevia oppeja joiden kokonaisrakenne ei sovi raamatulliseen peruslinjaukseen.
Samaan sarjaan kuuluu sanan nəp̄ilîm נְפִילִים eli sanan ”jättiläinen” käyttö kokonaisen systeemin perustana.
Se esiintyy kaikkiaan kolme kertaa Raamatussa ja silloin aina määrätyssä muodossa hannəp̄ilîm הַנְּפִלִ֞ים .
Tuon jättiläinen -sanan selityksen voi katsoa sivulta
http://biblehub.com/hebrew/5303.htm
Heprealainen sana on johdettu verbistä
nā·p̄āl ֶָ נָפָֽל׃
jonka merkitys näkyy sivulla
http://biblehub.com/hebrew/5307.htm
Matias, sinun tasoisesi lukeneen ja paljon tietävän immeisen ei luulisi turvautuvan olkinukkewihin,ei edes New-agen vastaisessa argumentoinissa, ei etenkään kun nephilim,-vaihtoehtotulkinnat eivät edes nouse vasta New-agesta eikä tarkoitamasi ’suuri systeemi’ tietenkään perustu vain nephilim-naphal sanaan (Vrt. ruotsin falla ner!) vaan alkaa jo vaikapa Genesiksen Jeredistä, joka myös merkitse ’alaslaskeutunut’ ja vaikkapa Adamin Apokalypsista, missä itse Jahve laskeutuu alas Paratiisiin. Ja ennenkaikkea Heenokin kirjoista, missä nephilimit laskeutuvat alas opettamaan ihmistä.
Olen muuten itse löytänyt kolme tasavälisalakirjoitusta (ns. els) Raamatusta, jotka tuottavat nimen Madim eli Mars hepreaksi.
Ne ovat Genesiksen 6 luvun jakeissa 3 ja 4, Psalmissa 118 ja Tuomarien kirjan luvussa 5 jakeissa 23 ja 22.
Salakirjoitukset alkavat pintatekstin sanoista
1) Nephilim Alaslaskeutuneet
2) Gojjim Muukalaiset
3) Meroz Merozista
Eli koodisanoista saa kolmikirjaimisen lauseen Merozista siis Marsista alaslaskeutuneet muukalaiset tai alienit.
Kysymys on ennen kaikkea Raamatun terveellisen opin kokonaislinjauksesta.
Gnostilainen kirjallisuus on monessa kohdin poikennut tästä linjauksesta. Niin myös mainitsemasi Adamin apokalypsi, johon halukkaat lukijat voivat tutustua osoitteessa: http://www.gnosis.org/naghamm/adam.html
Vanhastaan 1. Moos. 6 luvun ”Jumalan pojat” on tulkittu langenneiksi enkeleiksi:
Esimerkiksi seuraavassa osoitteessa voi lukea alaotsikon The evil angels kohdalta: http://www.newadvent.org/cathen/01476d.htm
Raamatullisessa sanomassa meitä kehotetaan seuraamaan Jumalaa eikä mennä langenneitten enkelien mukana kaiken maailman hömpsötyksiin.
”Vanhastaan 1. Moos. 6 luvun “Jumalan pojat” on tulkittu langenneiksi enkeleiksi.”
Siis monikossa ’jumalien eli elohimien pojat’ . Perinteisesti maa tulkittiin pannukakuksi, preine rikoontuyi tmotoodenedessä. Kysmys kuuluukin mitä tarkotii ’langenneet’ kun naphal verbillä ei oe moraalifunktiota van swe merkitse laskeutua alas. Ja mitä tarkoitta ’enkeli’ kun nephilimit kykenivät pariutumaan ihmisten kanssa?
Ja Matias luepa huolella tämä ja tarkista asia itse alkutekstistä, jos et muuten usko:
1. Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, jumalien pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita ja he ottivat näistä vaimoikseen keitä halusivat.
4. Siihen aikaan ja myöhemminkin eli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin synnyttäen heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit.
Kiinnostavia näissä kolmessa jakeessa ovat erityisesti käsitteet nefilim, beni elohjim, gibborim, olam, ha shem. Kun ensimmäiset käsitteet käännetään nimittäin sananmukaisesti sanahistoriallisissa merkityksissään, tulee myös viimeisen sanonnan sananmukainen käännös ymmärrettävämmäksi ja myös jakeiden viimeisestä sanasta nouseva koodi sekvenssilukuineen johdonmukaiseksi. Käsitteet ovat käännettyinä: neflim = alaslaskeutuneet, heprean verbistä nafal: tulla alas, beni elohjim = jumalien pojat, gibborim = ylösnousevat: heprean verbistä gabar: nousta ylös, olam, avaruus, heprean sanasta olma: salaisuus, maailmankaikkeus, ha shem = tulipatsas: sumerin sanasta shum = tulivesi.
Nyt jakeen 4 viimeinen lause kääntyy: ”Nämä olivat noita avaruudesta alaslaskeutuneita tulipatsaan miehiä.” Tämä lause päättyy alkutekstissä, kuten yltä nähdään, kirjaimeen mem. Jos nyt otamme tästä kirjaimesta els- intervallin 13 mukaan ulos kirjaimia, saamme mem`n jälkeen ensin alefin ja sitten daleth`n ja vielä uudelleen mem`n. Intervalli 13 antaa puolestaan anagrammina 31 sanan al, joka on heprean jumala-sanan vanhin perusmuoto, joka sananmukaisesti merkitsee voima.
Kun saatu els 13:sta tuottama yhdistelmä madm päättyy vielä jumala eli elohjim sanan loppupäätteeseen -im, voimme lukea koodin sanaksi madim, joka nykyhepreassa kuten vanhassakin tarkoittaa – Mars planeettaa ! Mutta koodi jatkuu ja tuottaa myös madm sanan jälkeen ha-shemin eli sanonnan Marsin tulipatsas!
Kun sana ha-shem eli tulipatsas toistuu siis vielä samoin 13 jakeen intervallein välittömästi koodin edellä, ei kyseessä voine olla sattuma: Jumalien pojat, jotka ihmisten tyttäriin yhtyivät, olivat laskeutuneet tänne Marsista tai ainakin Marsin kautta. Näin saavat selityksensä sekä monet heprealaiset tavat, mm. että ns. Siiloan papit palvoivat Marsia, että sekin tosiasia, että arkkienkeli Gabrielin nimi – Gabriel oli juuri Marsin enkeli – johdetaan sekin sanasta gabar, joka on myös Marsille omistetun ns. Elämän puun kuudennen sefirothin eli Mars-sefiroth – geburahin juurena. Ja Marsin merkki oli edelleenkin miekka ja kilpi, Mars-enkeli Gabrielin varusteet !