Tällä viikolla olen lueskellut Barukin kirjaa. Tänään, jos Herra suo, puhun sen kolmannesta luvusta Somerolla Svenssonilla pidettävissä Siionin kanteleen kevätlaulajaisissa.
Barukin kirja kuuluu kirkkomme Raamattuun. Edellinen virallinen käännös hyväksyttiin vuonna 1938 ja uusin käännös 2007. Käännökset ruotsiksi ehtivät vähää aikaisemmin: kuninkaallinen vahvistus 1921 ja uudempi tuli Bibel 2000 käännöksen mukana. Alkukieli on kreikka.
Baruk oli profeetta Jeremian kirjuri, vastaten nyky-yhteiskunnassa sihteeriä tai toimistonhoitajaa. Profeetta saneli ja Baruk kirjoitti sekä toimitti tekstit asianmukaisille vastaanottajille ja muutoinkin huolehti profeetan kirjeenvaihdosta.
Aikoinaan luin professori Jussi Aron johdolla erästä toista Barukin elämää kuvaavaa kirjaa muinaisen Etiopian klassisella kielellä ge’eziksi. Valitettavasti heti tuon kirjan lopettamisen jälkeen Jussi Aro kuoli ja luentosarja keskeytyi, joten erään toisen ge’ezin kielisen kirjan lukeminen jäi aloittamatta.
Barukin kirja on apokryfinen eli deuterokanoninen kirja. Valitettavasti kaikissa raamatuissa ei ole deuterokanonisia kirjoja, vaan ne on jätetty pois tilan ja kustannusten säästämiseksi. Vain täydellisimmissä kirjoissa ne on otettu mukaan.
Olemme jo aikaisemminkin keskustelleet näistä marsiin liittämistäsi teorioista.
Voinen omalta puoleltani sanoa että pidän näitä täysin keinotekoisina ajatusrakennelmina ilman pienintäkään mielekästä kosketuskohtaa reaalitodellisuuteen.
Matias, niillä on kiistämättömät kosketuskohdat Genesis 6:4 heprealaiseen tekstiin!
Tarkista itse tuo els 13 alkaen jakeen 4 viimeisen sanan shem mim kirjaimesta ja päättyen sanojen madm shm kautta samaisen shem-sanan mim kirjaimeen.
Tässä on ns. älyllisen rehellisyyden paikka Matias!
Seppo
Viittaamasi šum -sanan olen kyllä tavannut akkadin kielessä. Siellä se merkitsee nimeä, kuten vastaava heprean sana šêm שֵׁם .
Akkadissa tuo šum esiintyy esimerkiksi nimessä
Enlil-nādin-šumi, Enlil antaja nimen.
Sen sijaan en löytänyt ”tulivesi” vastinetta. Voitko ystävällisesti kertoa lähteesi.
Tässä löytämäni tuli -sanan vastineet sumerin kielessä:
bar [BURN] (20x: Ur III, Old Babylonian) wr. bar7 ”to burn; to fire (pottery)” Akk. napāhu
ganzer [FLAME] (3x: Old Babylonian) wr. ga-an-ze-er; ga-an-ze2-er; ganzer2 ”flame” Akk. nablu
gibil [FIREWOOD] (6x: ED IIIb, Ur III, Old Babylonian) wr. gigibil2; gigibil; gigibil3; ĝešgibil2 ”firewood tinder, taper, kindling” Akk. gibillû; kibirru; makaddu; qilûtu
ĝešbar [FIRE?] (1x: Old Babylonian) wr. ĝeš-bar ”fire?”
izi [FIRE] (257x: ED IIIb, Old Akkadian, Lagash II, Ur III, Old Babylonian, unknown) wr. izi; izi2 ”fire; brazier” Akk. išātu; pendû
niĝtab [FIRE-BOX] (3x: Old Babylonian) wr. niĝ2-tab ”fire-box”
sig [BURN] (17x: Old Akkadian, Old Babylonian) wr. sig3 ”to burn (of digestion)” Akk. şarāpu
šeĝ [COOK] (261x: ED IIIa, Old Akkadian, Ur III, Old Babylonian, unknown) wr. šeĝ6 ”to cook; to dry a field; to fire (pottery)” Akk. bašālu
tab [BURN] (13x: Old Babylonian, unknown) wr. tab; tab2 ”to burn, fire; to dye (red); to brand, mark” Akk. hamāţu; šamātu; şarāpu
ububul [LIGHTNING] (3x: Old Babylonian) wr. u3-bu-bu-ul; u3-bu-bu ”lightning flash; flame” Akk. nablu
urnim [LION] (10x: Ur III, Old Babylonian) wr. ur-nim ”lion” Akk. girru
zalag [SHINE] (135x: ED IIIb, Old Akkadian, Ur III, Old Babylonian) wr. zalag; zalag2; su-lu-ug; sulug ”(to be) pure; (fire) light; (to be) bright, to shine” Akk. ebbu; namāru; nûru.
Matias, kiersit kaiketi tahallasi sen,että olennaista tässä on tuon sana shem viimeinen kirjain MIM, josta alkaa els salakirjoitus 13 kirjiamen välein, kirjoitus joka tuottaa sanat madm shem . Tämä saakijroitus ei ole sinäsnä riippuvainen shem-sanan merkityksestä.
Hepreasa shamas on aurinko ja lasikin näke senalussa kirjiamet sh ja mim, joista sh edusta tulta ja mim edustaa vettä. Suomen sana sumu on selvästi sama juurta ja ideaa,sillä kun aurinkoytuli lämmittä ksotea maata , sumu nousee ’tulivetenä’ eli höyrynä ylös.
Sim merkitsee sumerissa nostaa ylös ja patsas. Nimekkäille annettiin muistopatasita,siitä ’maine’. Muta patsas muistutti myös ylsönousevaa tulipatsasta eli nykykielellä rakettia.
Niinpä Jumalan lanteilta vuoti Vt:ssä tuli.
Annan yhden sham-merkityksen etymologisesta Geseniuksen sanakirjasta: korkea. Sama sanakirja antaa hakusanoille 8046 shmh merkityksen’to be high’ ja hakusanalle 8065 shamin merkityksen ’inhabitant of heaven'(!). Shem merkitsee paitsi nimeä, myös ’nimekkäille’ pystytettyä monumenttia (hakusana 8034)
Shamajim eli taivaat (8064) johdetaan juurisanasta shamh,joka oli siis ’korkea’. Se että shin ja mim edustavat korkealla olevuutta johtu sanojen ideogrammeista : shin viittaa tuleen ja mim veteen. Siksi tulinen aurinko on shamash. Korkealla olevat pilvet myös satoivat vettä.
Sanakirjassa on myös nimi shamgar jonka voi kirjaimellisesti kääntää ’shemin muukalainen’ tai ’korkea muukalainen’. Jar SHEM eber= ”soaraing on high” (Gesenius)
Seppo
Valitettavasti tekstisi esiintyy niin paljon asioiden keskinäistä sekaannusta etten pysty seuraamaan ajatustesi varsinaista tarkoistusta.
Esimerkiksi sanat taivas ja nimi eivät mitenkään liity toisiinsa. Ne ovat aivan erilaisista lähtökohdista nousseita sanoja, joissa vain sattumalta on muutama yhteinen äänne ja siksi sama kirjain.
Taivas -sana on hepreaksi šamajim, alkuaan šami שָׁמַי
jota vastaa akkadissa šamû monikon šamê, šamûtu, myöskin muodossa šamâmu. (Tätä ikivanhaa akkadin sanaa vastasivat vielä vanhemmassa sumerin kielessä sanat: an , gira, ĝešhe , ulhe , un , utah , zigara ja zikum.)
Sana ”nimi” puolestaan on hepreaksi šem שֵׁם jota akkadissa vastaa sana šumu. (Tuota ikivanhaa akkadilaista sanaa vastasi vielä vanhemmassa sumerin kielessä sana mu . )
Heprean kielessä näillä sanoilla on yhtä vähän toistensa kanssa tekemistä kuin suomen sanoilla ”sika” ja ”siika”. Vaikka indoeurooppalaisten korvissa molemmat sanat ovat täysin samoja niin suomalainen tietää etteivät kotiemme röhkijä ja vesissä elävä kala ole samoja eläimiä.
Ei se Matias noin yksinkertaisesti mene. Heprean kirjaimet ovat ideogrammeja ja shin piirretään tulta tarkoittavaksi kuvaksi ja mim meren aaltoja vastaavaksi kuvaksi.
Shem merkitsee nimi, mutta myös maine ja korkea. (taivas ja aurinko ovat korkealla, shamah = olla korkealla, josta shamajim = taivas ja shamas aurinko) Maineikkaille pystytettiin (shim) patsaita,jotka osoittivat taivaalle,jota hallistis sham as eli aurinko , taivaalta tnulis sii tnulinen kuumuus muta myös sada eli vesi. Genesis 6 kertoo ’maineikkaista’ ’nimen’ miehistä,joitka olivat laskeutuneet OLMA:sta, eli avaruudesta.
Kannattaa tutkia heprean muita shem alkuisia sanoja ja niiden merkityksiä, siis toistan esim:
… tulinen aurinko on sham ash. Korkealla olevat pilvet myös satoivat vettä. Sanakirjassa on myös nimi shamgar jonka voi kirjaimellisesti kääntää ‘shemin muukalainen’ tai ‘korkea muukalainen’. Jar SHEM eber = “soaraing on high” (Gesenius). Naivilla vertauksellasi sika ja siika unohdat kontekstin, joka tässä on tarkoitettujen heprean sh mim konsonantein varustetujen sanojen sitovana tekijänä.
Seppo
Kaikki nämä spekulaatiosi ovat täysin epähistoriallisia. Niissä leikitellään muutamilla kirjaimilla ilman että niiden ilmaisemilla sanoilla olisi pienintäkään historiallista kiinnekohtaa.
Niiden sisäinen yhteenkuuluvuus on luokkaa ”kitkat, katkat, pitkät matkat” tai ”lilleri lalleri” eli muutamien yksittäisten foneettisten ilmiöiden toisiinsa liittämistä ilman että niillä olisi pienintäkään kosketuskohtaa sen paremmin kielen historialliseen kehitykseen kuin muinaisen raamatullisen ajan itämaiseen kulttuuriin.
Esimerkiksi otamme viittaamasi aurinko -sanan šāmeš , שָׁ֫מֶשׁ .
Samaa etymologista juurta on muinaisen akkadin kielen sana
šamšu . Vielä vanhemmassa sumerin kielessä aurinko -sana on ud.
Heprean aurinko -sanalla ei todellakaan ole pienintäkään historiallista yhteyttä heprean nimi -sanaan.
Kuten olen näytänyt rinnastamillani sanoila on eri merkitysvaihtoehdoissa aivan selvä kontekstuaalinen yhteys, mutta jos et näe yhteyttä esim. sanojen taivas ja korkella ja aurinko välillä en minä sille tietenkään mitään voi. Joku ei näe yhteyttä esim. sanojen kolli ja kissa välillä kun kerran kolli on pakkausyksikkö.
Ja ohitit edelleen tuo els kryptan madm shm alkaen 6:4:n viimeisestä sanasta shem sen viimeisestä kirjaimesta MIM skippiluvun ollessa 13.
Seppo
Otan tekstin niin kuin se on kirjoitettu enkä ala sotkemaan siihen mitään täysin asiaankuulumatonta ulkopuolista järjestelmää.
1 Tekstin tarkasta käännöksestä
Esimerkiksi tuon viittamasi 1. Moos. 6:4 merkityksestä eri käännöksinä ja eri kielillä antaa kuvan vaikkapa seuraava viite:
http://biblehub.com/multi/genesis/6-4.htm
2 Juutalaisten selityksistä
Koska annat vaikutelman että olet kiinnostunut juutalaisten selityksistä niin annetaanpa tähän pari viitettä juutalaisten selityksiin. Näin voit itse nähdä miten juutalaisuudessa on käsittelemämme kohtaa vanhastaan selitetty.
2.1. Rashin selitys
Rabbi Shlomo Ben Isaac Itzhaki, רבי שלמה יצחקי 22.2.1040 – 13.7.1105, latinaksi Salomon Isaacides, yleisesti tunnettu nimellä Rashi , רש”י , oli keskiajan kuuluisa Talmudin ja Raamatun selittäjä.
Tässä osoitteessa on Rashin selitys 1. Moos. 6 lukuun sekä englanniksi että hepreaksi
http://www.chabad.org/library/bible_cdo/aid/8171#showrashi=true
2.2. Rabba Genesis
Tässä vielä viite Rabba Genesis -teoksen käännöksestä englanniksi:
http://archive.org/stream/RabbaGenesis/midrashrabbahgen027557mbp#page/n265/mode/2up
Viittaan sivulle, jossa selitetään nimi -sanaa. Muutoin jakeen 1. Moos. 6:4 selitys alkaa jo paljon aikaisemmin. Nefilim -sanaa selitetään useammasssa kohdassa, mm. edellisellä aukeamalla.
Ja et edelleenkään ole halunnut ’katsoa Galilein kaukoputkeen’ eli itse tutkinut tuota els kryptausta skip 13, mikä tuottaa sanat madm SHEM !!!!!!!
Muta nyt ketju on jo liianpitkä, joten päätän puoilestani kiitos ajastasi ja mielenkiinnosta vaika erimielisiksi jäämmekin. Hyvää kesää.
Ei ole Matias sattumaa , että JHVH:n yksi sijaisnimitys on nimen oman SHEM eli siis nImi. Nimi sa merkitse myös maine eli vrt suomen nimi ja nimekäs! Nimekkäille pystytettiin patsaita tuoloin ja tehdään yhä tänään. Patsaat ositavat ylösöpäin. Siksipä sim merkitse myös pystyttää.
Nephilimien selityksestä minä kyllä katson heprealaisiin:
The Mikraot Gedolot (מקראות גדולות)
”But the Midrash Pirkei Rabbi Elkiezer, wich is mentioned in the Talmund, treatise Yoma esplains the word ha-nephilim as Messencer fallen from the sky. That is the best commentary for the verse gnesis 6:4. But explain the secret contained in this verse, it is nessessary ti write for much!”
”Whoever shall find out the true sense of the Book of Genesis ought to take care not to divulge it…If a person should discover the true meaning of it by himself, or by the aid of another, then he ought to be silent, or if he speaks he ought to speak of it obscurely, in an enigmatical manner, as I do myself” – (Rabbi Moses Maimonides)
Shem on po. yhteydessä siis äärimmäisen mielenkiintoinen käsite, sillä sanapari anshi ha-shem ei välttämättä merkitse ”kuuluisia miehiä” vaan se voidaan kääntää myös shemin miehiksi tai ihmisiksi. Shem-sana tulee tällöin ensin hajoittaa osiinsa shamek ja mem, kirjaimiin sh ja m, jotka ideogrammeina merkitsevät tuli ja vesi. Tällöin sanan juureksi voidaan ehdottaa heprean shamah, joka tarkoittaa jotain korkealla olevaa, jollainen on esim. aurinko, jonka vastine onkin shamash. Samaa juurta on selvästi myös taivasta tarkoittava shamajim. Sitchin kertoo merkittävästi, että sumerilaiset käyttivät jumaliensa taivasmatkoista termiä shu-mu, jossa osa mu merkitsi matkaa. (Vrt. suomen matka ja mutka) Näin shem saattanut alunperin merkitä taivasmatkaa tekevää tultasylkevää olentoa, jolle tietysti on tullut myöhemmin suuri maine eli nimi, ja jolle on sitten muistoksi pystytetty patsaita. On huomattava, että heprean verbi sim merkitsee asettaa, pystyttää. ”Kun Daavid pystytti muistomerkin amorilaisista saamansa voiton kunniaksi, tuskin hän pystytti nimeä vaan patsaan” , näin perustelee shemin patsasta tarkoittavaa merkitystä mm. Tutkija G. M. Redslob.