BETHLEHEM
Bethlehem mainitaan evankeliumeissa 39 kertaa. Luku on monella tavoin merkityksellinen. Se on 3 x 13 ja 13 on sama kuin rakkaus ahabah. Mutta ahabah on sama kuin ahacd eli yksi. Edelleen 39 on sanan gul arvo ja gul merkitsee ympyrä ja loppuosa sanassa gilgul joka tarkoittaa ympyrää ympyrässä ja siitä johdetusti jälleensyntymää. Luku on myös sama kuin Vanhan testamentin kirjojen määrä. Tällöinkin se viittaa ympyrään, sillä V Mooseksen kirjaa saa nimen Torah joka monikkona on Torat, joka anagrammina on Tarot, joka viittaa heprean 22 kirjaimiseen Tarot-ympyrään.
Jeesuksen syntymän aikoina on taivaalla nähty kolmekin konjunktiota, joita kaikkia voi oikeutetusti pitää Betlechemin tähden esikuvina.
Vuonna 7 eKr. Jupiter ja Saturnus kohtaavat Kalojen tähtimerkissä kolmasti eteläisellä Jaakobin taivaalla. Sanon Jaakob, koska tämä Israel nimen sitten saanut kantaisä oli juuri noiden kuuluisien 12 veljen isä, joista jokainen on nimetty yhden eläinradan merkin mukaan. Ja jos nyt joku muistaa, että Israelin taivas oli muinoin jaettu 13 osaan, niin tähän sanon vain, että veljillä oli yksi sisar, neitsyt Dina, joka myöhemmin apostolien 12 lukuiseen joukkoon tuo naisellisen tuulahduksen Maria Magdaleenan hahmossa. Ja on olemassa sekin kiehtova mahdollisuus, että initioitu apostoli, sumerilaisten Oanneksen mukaan nimetty Oannis eli Johannes oli sama kuin Maria. Sillä Oannis ei ole nimi vaan nimitys, joka voitiin suoda antiikissa yhtä hyvin initioidulle naiselle kuin miehellekin.
Saturnuksen ja Jupiterin kohtaamiset tapahtuvat siis kolmasti, toukokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Pietarille lauloi kolmasti kukko. Ja Golgatalla oli kolme ristiä. Mutta kolmoiskonjunktio oli muutenkin niin astronomiaa kuin astrologiaa rakastaneille, tunteville ja tutkiville Uuden testamentin kirjoittajille tärkeä. Kuvasihan Saturnus nimenomaan Messiasta, Kalat Jaakobia ja Jeesusta, joka oli sama kuin Joshua Nunin eli Kalan poika. Ja Jupiter oli planeettojen kuningas.
Konjunktiot tapahtuvat kolmasti ja kolmiyhteisesti, Jupiter ja Saturnus, Isä ja Poika sulautuvat yhteen kolmannen Suuren Kalan, aikakauden valtiaan merkissä.
Ettekö te tiedä, että isä ja minä olemme yhtä, sanoo Jeesus!
Mutta yhteys ei ole vielä täydellinen, Saturnus ja Jupiter jäävät näissä kolmessa konjunktiossa vielä liian etäälle toisistaan, että voisivat muodostaa kuin yhden tähden.
Ja etenkin on kysyttävä miten kahden maskuliinisen planeetan yhtyminen voisi synnyttää kuninkaan?
Vaikka edellä kuvatun tähtinäytelmän suorittajat vastaavatkin mitä sattuvammin tarkemmin heprealaista vertauskuvastoa, on ratkaisu Betlechemin tähteen kuitenkin toinen. Maskuliininen isä, Jod-pater eli Jupiter on sama, mutta nyt hän saa seuraansa naispuolisen daamin, sillä 17 kesäkuuta samana vuonna Jupiter ohittaa Ishtar-Venus-Afroditen niin läheltä, että taivaankappaleet näyttävät todella kuin sulautuvan yhdeksi. Konjunktio tapahtuu lisäksi Leijonassa, myös juutalaisen Messiaan, siis juutalaisen kuninkaan kuviossa.
Näin, koska Messias oli Juudaan Leijona, uuden aikakauden kuningas. Ja hänen tähtimerkkinsä nimi oli hepreaksi Arieh ja Ariehin lukuarvo on 216, ja huomattakoon, että juurikin 216 00 sekuntia vietti Jeesus ristillä vertauskuvallisesti vanhan auringon 2160 vuoden aikana noustessa keskipäivän korkeuteen ja laskeutuessa uuden auringon tieltä yhden yön, yhden talven tai yhden aionin mittaiseen hautaan.
Jeesuksen aurinkolapsena, leijonanpentuna, voimme nähdä symboloituna monin eri tavoin.
Katsomme esimerkiksi Mariaa ja Jeesusta kuvaavaa ortodoksista Jumalan äidin ikonia, missä Marian kuin myös lapsen pään päällä ovat sädekehät. Ne leikkaavat toisensa Golgata-ympyrän leikkauspisteessä, pisteessä jonka aikana yö ja päivä ovat tasan, mutta jonka jälkeen uusi aurinko, päivän vanha poika, on yön voittaja.
Mutta Suuren Vuoden mittakaavassa, ympyrän kuvatessa taivaallisen sfäärin koko kierrosta 25920 vuotta, on Jeesus Kristhos myös taivaallinen uusi Ihminen, uusi Adam, sillä heprealaisessa numero-kirjain koodissa vastaa nimen Kristhos koodin 888 summa vuorokauden 24 tuntia ja noiden tuntien 2 potenssi Adam koodin 45 kanssa kerrottuna antaa saman suuren kierroksen kokonaisluvuin ilmaistun kston, luvun 2592o, joka 12 kertaa 2160 vuoden välein on uuden auringon synnyttäjä!
24 2 x 45 Kristhos 2 x Adam = 2592o = Suuri tähtivuosi!
Aamuinen aurinko herää Afroditen henkäyksestä. Istar on aamun tähti. Mutta se ei kosketa Herraansa aurinkoa. ”Vaimo, älä minuun vielä koske”, sanoo Marialle herättyään hänen mestarinsa. Muinaisten runoilijoiden kerronta on käännetty päinvastaiseksi. Uusi testamentti ei kerro taivaallisesta näytelmästä maallisin termein, vaan tekee maallisista tapahtumista taivaallisen näytelmän. Jeesus ja Maria ovat siis historian henkilöitä ja tapahtumat ovat heille sattuneet, mutta tapahtumakuvaus on laadittu astrologis-allegoriseseen muotoon. Näin siis Maria on Venus ja Aurinko hänen mestarinsa.
Suuri tähtivuosi esiintyy Raamatussa myös moniin muihin verhoihin kätkeytyneenä, milloin loistavien kuninkaitten, milloin vaatimattomampien henkilöiden hahmoissa. lukumäärissä tai kohtaloissa
Raamatullisen symbolikaan, kuten astrologiankin, peruskuvio on tietysti ympyrä jaettuna ensin kahteen, sitten kolmeen, neljään, viiteen, kuuteen, kahdeksaan tai 12 segmenttiin. Itse asiassa heprealainen Vanhan testamentin nimivastine, kuuluisa Tora ei merkitsekään suorassa etymologiassa oppia tai opetusta, kuten aina sanotaan, se ei tule siis opettamista tarkoittavasta verbistä Mora vaan sana tulee suurta ympyrää tai aukiota tarkoittavasta sanasta Tor, josta muihinkin kieliin on levinnyt tuttu sana tori. Sillä torit olivat muinaisaikaan puolustusnäkökohdista johtuen rakennettu kaupunginmuurien mukaisesti ympyröiksi. Mutta samaan symboliikkaan mahtuu kyllä neliötkin, sillä talot piirretään neliöiksi, muoto on luja ja neliö saatiin suorakulmaiseksi vetämällä sen kulmista kulmiin kaksi yhtä suurta narua ristiin.
Kun kirjain T eli Tav piirrettiin ennen hepreassa ristinä X ja kun R sanassa Tor tarkoittaa kirjainnimenä Resh samaa kuin Pää, joka on pyöreä, ja kun Torah-nimen viimeinen konsonantti H tarkoittaa hengitystä, voimme Raamatun nimen piirtää eräänä pyhän geometrian kuviona.
Mikä mielenkiintoista, Paavali ei kertaakaan kerro Jeesuksen elämästä yhtään mitään. Paavali ei kerro Jeesuksen syntymästä Betlehemissä, ei kasvusta ja elämästä Nasaretissakaan, ei Jeesuksen ihmeteoista eikä hänen ristinkuolemastaan. Paavali ei edes koskaan viittaa Jeesukseen sanoilla ”Jeesus Nasaretilainen”.
Syntyikö Jeesus siis Beetlehemissä? Todennäköisesesti ei. Eikä Nasaretissakaan, sillä Jeesus Nasaretilainen pitäiskääntää Jeesus Nasiiri, nasorealaistenlahkon mukaan.. Bethlechem on otettu mukaan Septuagintan eli LXX:n sovittamiseksi UT:n keerygmaan eli julistukseen Jeesuksesta.
