Brassipappi pelotteli koronarokotteella – piispat ärähtivät

Koronavirus on niittänyt tuhoa Brasiliassa toiseksi eniten koko maailmassa: 200 tuhatta henkeä on kuollut. Muutenkin Latinalainen Amerikka on ollut vaikeassa tilanteessa. Alueella on 8 % maailman väestöstä mutta 30 % koronakuolemista. Koronarokotteesta on väännetty presidentin ja osavaltiohallinnon välillä Brasiliassa kuukausia. Kun siis katolinen pappi Brasiliassa arvostelee koronarokotetta, jota presidentti on pitkin hampain suostunut nimenomaan Kiinasta tilaamaan, on katastrofin ainekset valmiit.

Toisaalta on heti todettava, ettei kiinalaisen CoronaVacin tie brasilialaisten sydämiin ole kulkenut aivan mutkattomasti. Ehkä presidentti Bolsonaro, AstraZenecan rokotteen kannattaja, oli enemmän oikeassa kuin São Paulon kuvernööri João Doria, joka halusi CoronaVacia kansalle? Marraskuun julkaistiin Suomessakin uutinen, että ”vakavan tapauksen” vuoksi CoronaVac-testit Brasiliassa kokonaan keskeytettiin. Yksityiskohtia ei ole kerrottu.

Jo 23. joulukuuta Bloomberg kertoi, että CoronaVac tuottaa yli 50 % turvan sairaudelta, mikä on luonnollisesti paljon vähemmän kuin läntisillä rokotteilla mutta menee [hiuksenhienosti] yli USA:n hätätilanteen vähimmäisvaatimusten. Esimerkiksi Hongkongissa ei ketään pakoteta sitä ottamaan vaan kansa saa valita vapaasti. Kuvernööri João Doria oli innoissaan vielä muutama päivä sitten, ja BBC:tä myöten uutisoitiin kiinalaisen CoronaVacin torjuvan ”78 % lievistä sairauksista ja 100 % vakavammista”. Mutta juuri tänään Butantan-tutkimusinstituutti, joka on yhteyksissä São Paulon osavaltiohallintoon, on palannut vaatimattomampiin numeroihin ja puhutaan taas 50,38 prosentista. Tulos julkistettiin ”journalistien ja tiedemiesten painostuksen jälkeen”. Kriittinen tarkkailija voisi kysyä: Onko päätös juuri tietystä eli kiinalaisesta rokotteesta tehty ikään kuin etukäteen? Mutta miksi rokotteita epäilevä presidentti Bolsonaro lopulta suostui siihen? Miksi hän sanoi, että Pfizerin tuote voisi vaikka tehdä ihmisistä ”krokotiileja”? Vieläkö 100 miljoonan AstraZeneca-piikin varaus on voimassa? Mitä kaikkea tiedetään, ja tiedetäänkö vieläkään kaikkea?

Rokotekriitikko-pappi Elenildo Pereira kuuluu karismaattisen katolisuuden eturiviin, Canção Nova (’uusi laulu’)-järjestöön. Hänen toimipaikkansa on liikkeen päämajassa Cachoeira Paulistan kaupungissa, jonka nimikin kertoo sijainnista São Paulon osavaltiossa. Cachoeira Paulista on tullut tunnetuksi siitä, että karismaatikkoja on (normaalioloissa) virrannut kymmenin tuhansin kuulemaan evankeliumia joka viikonloppu ja pikkukaupungin väkiluku on moninkertaistunut.

Isä Elenildo haastoi suoratoistetussa uudenvuoden päivän messun saarnassa koko nuoren papin rohkeudellaan ”terveysministeriötä, joka juuri osti rokotteen” ja kysyi siltä ”kuinka ostan rokotteen, joka ei ole käynyt läpi kaikkia tieteellisiä vaiheita”. Rokotehan on hänestä ”pelkkää pintaa”. Hän sai vastaansa Brasilian katolisen piispainkokouksen CNBB:n tiedottajan Dom Joaquim Molin, Belo Horizonten apupiispan. Veneenheiluttajaksi eivät kelpaa edes mediajättiläistä pyörittävät herätyksen airuet.

Taustalla on myös Vatikaanin kardinaali Peter Turksonin formuloima kanta vain paria päivää aiemmin. Katolinen kirkko sanoo siinä toivovansa rokotetta, joka olisi tarjolla kaikille ja varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Samaa toisti piispainkokouksen kanta Brasiliassa uudenvuodenpäivänä. Piispat sanoivat, etteivät halua ”antautua joidenkin välinpitämättömyydelle, toisten rokotekielteisyydelle eikä kiusaukselle kokoontua yhteen, aiheuttaen sen että saamme tai välitämme tartunnan, kärsimystä ja kuolemaa toisille”. Brasil de Fato -sivusto summaa käytyä mielipidekonfliktia ja toteaa, etteivät isä Elenildon 76 tuhatta Instagram-seuraajaa suinkaan kritiikittömästi seuraa hänen rokote-epäilyään, vaan sen sen perusteita kyseenalaistetaan: ”Isä, anteeksi, mutta avaa kannanottoasi. Olet mielipidevaikuttaja”, sanoi eräskin heistä kommenteissaan.

Kun siis Brasilian kirkon tulevaisuuden toivo nuoren, suositun papin hahmossa sanoi ettei ”todisteita” rokotteen puolesta ole eikä hän sitä ota itse, hän teki totisesti juuri sellaisen ”karhunpalveluksen”, josta piispainkokous häntä tiukasti arvosteli. Arvostelua oli myös maallisella puolella, onhan Brasilian terveysvirasto Anvisa jokaisen lääkehyväksynnän takana. Pappien tehtävä on ehkä sittenkin enemmän uskon kuin epäilyksen synnyttäminen? Oliko koronasaarna lopulta kovinkaan ”karismaattinen”?

Isä Elenildo on tosin muutenkin sotajalalla oman maansa terveyspolitiikkaa vastaan. Hän oli tapaninpäivän saarnassaan arvostellut sitä, miksi kirkot tahdotaan sulkea koska ”ne eivät ole oleellisen tärkeitä”. Niissähän ”kansa on käsketyn 1,5 metrin päässä toisistaan” mutta ”lentokoneissa kylki kyljessä kiinni”. Kirkot ovat hänen mukaansa ”ensimmäinen paikka, jonka hallitus haluaa sulkea”. Stefanoksen pohjalta hän jatkoi 16:45 kohdassa että nykypäivänäkin ”kirkkoa vainotaan”. Varsin vahva statement hengen mieheltä juuri Brasiliassa, jossa rehottavat mitä uskomattomimmat hengenmaailman kukkaset.

USA:n esimerkki on saattanut innostaa isä Elenildoa: siellä uskonnonvapauteen nojaten korkein oikeus perui kokoontumiskiellot juuri kirkoista Trumpin tuomarivalinnan [Amy Coney Barrett] keikautettua voimasuhteita konservatiivisemmiksi. USA:lainen mielipide siitä, että kirkot on ”luokiteltu kakkoskategoriaan” on mielenkiintoinen linjanveto. Niin, miksi kirkkojen jumalanpalvelukset on suljettava ruuhka-Suomessa kokonaan, mutta uudenvuoden karaokea stadilaisten lomakohteessa ei?

Samaan ”yksityisen” ja ”julkisen” toiminnan erilaiseen kohteluun on puuttunut espoolainen tuomiorovastimmekin. Korona-ajan toimenpiteet eivät ole reiluja, sanoo Antti Kujanpää. Kirkko noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, mutta ovatko nuo säännöt oikeudenmukaisia kaikkia toimijoita kohtaan? ”Kutsu pappi ravintolaan” antaisi mahdollisuuden pitää isompia tilaisuuksia kuin kirkoissa. Niin, ja miksi joissain päin Suomea järjestetään ehtoollistilaisuuksia etukäteisvarauksilla… ja jossain ei. -Tai miksei pidettäisi virtuaalimessu, jonka jälkeen kirkko olisi tunnin auki ehtoollista kaipaaville, kuten  eräs espoolainen ehdotti? Seuraavassa suoraa lainausta Kujanpäältä Kirkko ja Kaupungista joulukuun alusta, ja se on yhä ajankohtaista

 Mietipä ajatusleikkinä, jos pappi nyt sanoisi, että valitettavasti tänne kappelille ei saa tulla kuin kymmenen vierasta, mutta varatkaapa tuosta läheltä ravintola ja kutsukaa pappi sinne. Sillä siellä pelataan ravintoloiden kokoontumissäännöillä, ja paikalla voi olla paljon enemmän ihmisiä, kymmeniä. Kujanpään mielestä olisi reilumpaa, että samat kokoontumisrajoitukset koskisivat kaikkia.

Mutta palataan Brasiliaan ja aivan toiseen juttuun. Sekin laittaa kysymään karismaatikkopappien yhteiskuntavastuuta. Tarkoitan tilannetta, jossa Belémin (Belém=Betlehem) arkkipiispa on joutunut skandaalin pyörteisiin. Hänen väitetään Globo-televisiokanavan O Fantástico -ohjelman mukaan häiriköineen seminaarinsa nuoria miehiä ja myös alaikäisiä poikia. En ota tässä kantaa noihin syytöksiin. Mutta arkkipiispan tukena kunnostautui tuota pikaa kaksi karismaatikkopappia, ja se on merkillistä.

Tv-ohjelmassa entiset seminaarilaiset kertovat arkkipiispa Dom Alberto Taveiran kyselleen nuorukaisilta seksuaalisuudesta, houkutelleen heitä huoneeseensa ja käyttäneensä heitä hyväksi. [Valitettavan McCarrick-style, ikävä sanoa.] Ohjelma tuli ulos Globon kanavalta 3. tammikuuta 2021. Toteutuiko käänteisesti brasilialainen sanonta ”A Globo não deu, não aconteceu” (’Globo ei näyttänyt, siis ei tapahtunut’)? Kuitenkin karismaattisen katolisuuden vahvimmat starat Fábio de Melo ja – ihme kyllä – jopa bestseller-poppipappi Marcelo Rossi lähtivät puolustamaan Dom Albertoa, trooppisen ”joulukaupungin” Belémin arkkipiispaa. Kuten odottaa saattoi, tästä ei heille koitunut maallisessa mediassa minkäänlaista positiivista credittiä vaan huomautus siitä, että myöhempi oikeusprosessi saattaa tehdä heistäkin pahantekijän suojelijoita. Telepappien kurmuuttajana oli jälleen Globo, joka muistutti 37 kansalais- ja ihmisoikeusjärjestön juuri vaatineen arkkipiispan lähtemistä virkavapaalle selvitysten ajaksi.

Belémin kaupungissa Amazonin suistossa käynnistyi muuten 1910, raakakumi-buumin huipulla, kahden ruotsalaisen Gunnar Vingrenin ja Daniel Bergin helluntailainen lähetystyö – yksin Assembléia de Deus -kirkkoon kuuluu sen jäljiltä toistakymmentä miljoonaa jäsentä. (Helluntailaisuuden moni-ilmeisyydestä kirjoitin mm. Esse-lehteen – sivu 3 – käytyäni AD-kirkon satavuotisjuhlilla Belémissä 2010.) Belém on siis hengellinen mahtikaupunki koko Latinalaisen Amerikan mittakaavassa, eivätkä kaupungin tapahtumat ole vailla laajempaa merkitystä. Mutta takaisin pandemiaan:

Onko niin, ettei sotilashallinnon tiukkoina vuosina taottu vapautuksen teologia ja yhteiskuntatietoisuus enää tehoa, kun pappi puhuu samoin kuin Bolsonaro vielä kaksi kuukautta sitten? Vai onko hän itse asiassa tällä hetkellä presidentin kriitikko, kokemusasiantuntija joka tukeutuu omaan kokemukseensa (tässä: pelkoon) yhtä tiukasti kuin pohjoisemman maan twiittipressa joskus? Onko hän maallisista puhuessaan sittenkin ”kontekstuaalinen teologi” kuten vapautuksen teologian mukaan pitäisi olla? Eli on paikallaan kysyä: onko kehitys mennyt täyden kierroksen kun karismaatikot ovat lakanneet puhumasta hengellisiä ja puhuvat politiikkaa siinä missä vapautuksen teologit?

Presidentti oli varoittanut (yllä linkitettyä Wall Street Journalia lainaten), että koronarokote ”tappaa ja halvaannuttaa” mutta taipunut sitten tilaamaan sata miljoonaa kiinalaisten CoronaVac-piikkiä. Isä Elenildo saattaa olla oikeassa siinä mielessä, ettei rokotteita testata niin pitkäkestoisesti kuin joskus. Ehkä hän viittaa vaiettuihin ongelmiin ja viikosta toiseen vaihtuviin tutkimustuloksiin ja tulkintoihin.

Mutta rokotuksen väittäminen ”epätieteelliseksi” ja kulissiksi saarnatuolista käsin ei ole ollut onnistunut veto. Jääkö jäljelle kuva itseluottamusta uhkuvasta nuoresta papista, joka pelkää terveytensä puolesta yhtä vähän kuin Kujanpään mainitsemat ”nuoret aikuiset, enimmäkseen miehet” jotka kulkevat maskeitta marketeissa? CoronaVacin tiimoilta on nyt ”valistus viritetty, järki hyvä herätetty”. Mutta vasta aika näyttää, kenellä oikea tieto oli. Sekavilta ja politisoituneilta tuntuvat Brasilian rokoteuutiset.