Viime päivinä on julkisuudessa käsitelty hyväntekijä Ari Koposen eli Brother Christmasin tapausta. Amatööripohjalta noin miljoonan liikevaihtoon ponnistanut hyväntekijä on kirjoitellut facebookissa viestejä alatyylisesti, eikä rahankäyttökään kai ole ollut ihan viimeisen päälle tarkkaa.
Moni median seuraaja on hämillään. Pitäisikö jouluveljeä nyt paheksua, kun onkin paha ihminen, vai onko hänellä edelleen voimassa hyvän ihmisen status? Vastahan meille on osoitettu esikuvaksi hyvää tyyppiä, mutta sehän onkin puhunut rumia. Kertokaa nyt tyhmälle, pitääkö rakastaa vai vihata.
No entä sitten tämä toinen lelusetä, Adhamin Rami? Kirkko ja kaupunki kirjoittaa: ”Oikeuden mukaan Adham syyllistyi veropetokseen, kirjanpitorikokseen, dopingrikokseen, huumausainerikokseen, kiristyksen yritykseen ja kahteen pahoinpitelyyn.” Pahempaa kuitenkin oli se, että Adham piti yhteyttä jihadisteihin eli muslimiterroristeihin. Ja Antti Pentikäiseen.
Mikä onkaan sitten Pentikäisen tämänhetkinen luokitus? Kirkon Ulkomaanapu on toki hyvä asia, mutta saastuuko siitä saatu sertifikaatti, jos on tekemisissä Adhamin kanssa, joka on tekemisissä jihadistien kanssa? Mutta kun Pentikäisellä on jo ennestään rasitteena se lestadiolaisuus, niin voiko sitä jihadismillakaan enää pahemmaksi tulla? Tässähän lähestytään jo absoluuttista nollapistettä!
Aiemmin Rami Adham tunnettiin siitä, että hän ainakin omien sanojensa mukaan salakuljetti leluja Syyrian hätääkärsiville lapsille. Lukiessani nyt hänestä aloin ajatella, voiko paha mies olla edes joskus hyvä mies. Rajataanko oikeus hyvän tekemiseen vain hyville ihmisille? Meneekö Koposelta kokonaan oikeus junailla lahjoituksia niitä tarvitseville, jos hän käyttää ihmisistä alatyylisiä ilmauksia ja sotkeutuu kirjanpidossaan? Onko piispa Laajasalokin nyt paha mies, kun on hukannut kuitteja ja jättänyt tilinpäätökset toimittamatta ajoissa PRH:lle?
Laajasalo on meille tavallisille kristityille aivan liian vaikea henkilö, jotta osaisi oikein karsinoida. Toisaalta hän on kannattanut homojen vihkioikeutta, mutta toisaalta taas pelleillyt televisiossa. Onneksi tuli tämä kuittijupakka. Piispa Luoma on kuuluttanut nuorena Yleisradiossa – miten siihen sitten pitäisi suhtautua?
Luojan kiitos, etten itse ole saanut johdatusta tai kutsumusta hyväksi ihmiseksi.
Mediajulkisuudessa ei ole aina tilaa ihmisten moni-ilmeisyydelle. Se joko leimaa pahaksi tai ylistää hyväksi. Jos hyvän ihmisen julkisuuskuvaan ilmaantuu tahra tai tulee esiin pimeitä puolia, hän putoaa hyvien orrelta pahojen tunkiolle. Mediassa ihmisestä on yleensä vain yksi käsitys, mutta se ei ole median syy, vaan lukijoiden. Meidän on vaikea hahmottaa kenestäkään monta puolta. Riittää, kun joku on hyvä tai paha.
Jeesus sanoi, että joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven. Nykyään jaetaan vuoronumeroita halukkaille, joita kyllä riittää.
Herätysliikkeiden suhteen menee pää pyörälle. Onko nyt kyseessä se hyvä, ne muut pahat vai se yksi todella paha? Kirkollisissa suurtapahtumissa pitäisi olla herätysliikkeille omat hihamerkit, joista jo kauas näkisi, miten vastaantulijaa tervehditään. Saako sanoa ystävällisesti päivää, nyökätä ilmeettömästi vai pitääkö vaihtaa kulkusuuntaa hyvissä ajoin.
Menkäämme lopuksi vielä uudelleen hyväntekemisen oikeuteen. Kirkon lähetysjärjestöistä osa on hyvin vanhoillisia. Eivät hyväksy naisten pappeutta ja sukupuolivähemmistöillekin osoittavat kovin huonosti myötätuntoa. Seurakuntayhtymät ja seurakunnat ovat supistaneet lähetysmäärärahojaan niille ja julkisuudessa on käyty ärhäkkää keskustelua, millä edellytyksillä niiden tekemää lähetys- ja kehitysyhteistyötä voidaan pitää kirkon työnä.
Silloin ollaan saman kysymyksen edessä. Saako pahis tehdä hyvää? Saavatko liivijengit, rasistit ja fasistit jakaa avustuspaketteja ja hernekeittoa? Voiko rikollinen antaa omastaan jotain keräykseen tai kolehtiin? Onko hyvän tekeminen sertifioitu vain hyville ihmisille?
No Problem – Don’t Worry !
Antaa jengin kävellä ulos 80 000 maksajaa vuodessa, ei paljon paina!
Lukeehan siellä Raamatussa kaikenlaista, ei paljon paina!
Hyvin menee, menkää koteihinne, ei täällä ole mitään katsottavaa!
Ajatteliko Ari Lahtinen, että jos arkkipiispa alkaisi saarnaamaan homoutta synniksi, väki lopettaisi kävelemästä ulos?
Voi Hyvää Päivää!
Tämä tulee olemaan viimeinen kirjoitukseni näille foorumeille.
Hyvä lopettaakin kun ylihiippa
KOMIASTI julistaa jotta hänen johtamansa kirkko ei ole kriisissä.
Toisaalta puoli totuutta otsikossa on siinä mielessä
että kirkko ei sinänsä ole kriisissä.
Mutta kari mäkisen johtamana on enemmänkin kuin kriisissä.
Tämä olkoon samalla syntymäpäivä onnitteluni hänelle.
jatkaakoon jusupetterit ja kimma walentiinot tästä eteenpäin.
Ihmisellä täytyy olla tärkeämpääkin tekemistä kuin notkua tällaisilla joutavanpäiväisillä foorumeilla.
Ei ole luojamme tarkoitus että osalistuu näin surkuhupaisiin keskusteluihin kenkään.
Jopa S24 palstoilla pystytään parempaan keskusteluun kuin täällä, kun ajatellaan joulukuunkin ajan keskusteluja.
Annoin itse sentään joulurauhan kaikille.
Kaikille hyvää jatkoa valitsemillaan teillä
Uskovaiset ovat kautta historian tapelleet siitä, kuka on oikeimmassa. Aikaisemmin se tapahtui aseille, nykyisin länsimaissa yhä enemmän internetin keskustelupalstoilla kun ihan joka vuosi ei viitsi ajella lentokoneella tornitaloon tai räjäytellä autoja Lontoon keskustassa.
Arkkipiispa on varmasti aivan oikeassa siinä, että kirkossa ei nykyisin ole yhtään sen riitaisampi kuin koskaan aikaisemminkaan. Vastahan tässä on puoli vuosisataa riidelty naispappeudesta. Ehkä seuraava 50 vuotta menee sitten homoista riidellessä.
Tämä ”jusupetteri” viettää täällä nyt viimeistä päiväänsä.
Kuokka: ”Tämä tulee olemaan viimeinen kirjoitukseni näille foorumeille.”
Kiitos Kalle! Olet pelastanut päiväni.
Kuokka: ” Ihmisellä täytyy olla tärkeämpääkin tekemistä kuin notkua tällaisilla joutavanpäiväisillä foorumeilla. Ei ole luojamme tarkoitus että osalistuu näin surkuhupaisiin keskusteluihin kenkään.”
Ihan vaan kaino kysymys Kalle: Miksi sinä olet notkunut ja notkut näköjään vieläkin tällä foorumilla??? Ettet vaan nyt suututtaisi sitä Taivaan Isääsi surkuhupaisilla kommenteillasi.
Kysyy: kimma walentiino
Arkkipiispan tarkastus Radio Deissä maanantaina klo 13-14. Kari Mäkistä hengellisenä vaikuttajana, puhujana ja yhteistyökumppanina arvioivat katolisen kirkon piispa Teemu Sippo, ortodoksinen rovasti ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen sekä puhetaidon kouluttajana Antti Mustakallio.
Yksi tarkastajista lähetti Mäkiselle haasteen miettiä, että mitä arkkipiispan pitäisi tehdä korjatakseen tulehtuneet välit osaan kirkon herätysliikkeistä. Toinen tarkastajista toivoi Mäkisen pitävän esillä vainottujen kristittyjen ääntä.
Kyllähän kansankirkko on perustavalaatuisessa kriisissä. Sen mukaisia toimia tarvittaisiin, siis paluuta perustalla. Siitä se elämä on aina läähetnyt niin kirkossa kuin kodeissa. Tietynlainen huolettomuus asiasta luo kummallisen kuvan kirkon johdosta. Palkka kyllä juoksee sittenkin, mutta entä se itse kirkon sanoman tuominen tässäkin ajassa? Pahoin pelkään, että tästä ei enää nousta. Kansakunnat valmistautuu paruusiaan. Raamatun mukaan kristityt saavat silloinkin nostaa päänsä hyvässä ja elävässä toivossa. Parempi on edessäpäin.
Kettunen: ”Kansakunnat valmistautuu paruusiaan.”
Jaa-a. Moneskohan kerta tämä jo on viimeisen parin tuhannen vuoden aikana?
Ei taida olla laskettavissa kahden käden sormin vaikka ottaisi varpaatkin avuksi.
Kyllä siihen paruusiaan kannattaa jokisen sukupolven valmistautua.
Jokaiselle maailmanloppu tulee henk.kohtaisesti viimeistään silloin, kun kuolemme. Mitenkäs se sanonta menikään.. ”Noutaja tulee”..?
Turtiainen: ”Jokaiselle maailmanloppu tulee henk.kohtaisesti viimeistään silloin, kun kuolemme.”
En minä ainakaan itseäni niin vaikutusvaltaisena merkkihenkilönä pidä, että maailma minun kuolemaani loppuisi.
Jos Turtiainen pitää itseään niin tärkeänä, niin sitten sopii vain toivoa, että hän elää kauemmin kuin minä.
Ei kirkko ole kriisissä, vaan K24:ssä arkkipiispaa parjaavat konservatiivit, jotka tahtovat muuttaa kirkon kuvansa kaltaiseksi. Mikäli Mäkistä työkseen parjaavat onnistuvat agendassaan, niin sitten vasta kirkko olisi kriisissä.
Kirkko on tapellut läpi historiansa erilaisin konstein. Ennen vanhaan asein, joilla se pakotti ihmisiä liittymään siihen. Nyt sanansäilät viuhuvat, mutta henki on sama. Miksi?
Kirkko ei Jumalan seurakunta, jollainen se haluaisi olla. Jumalan seurakuntaa ei pidetä koossa asein tai ihmishallituksin. Jumalan koossapitävä voima on Pyhä Henki. Kun ihminen uudestisyntyy Hengestä, hän pääsee osalliseksi Jumalan rakkaudesta, joka suorastaan pakottaa hakeutumaan toisten uskovien seuraan. Uusi luomus haluaa kutsua muitakin mukaan tuolle tielle, jota Jeesus -tieksi kutsutaan. Se tie vie elämään pyhityselämää pois maailmasta, vaikka se kulkeekin maailman pahuuden keskellä.
Kirkko ei millään tavalla poikkea maailmasta. Se syleilee syntiä ja toivottaa sen tervetulleeksi seuraansa. Jeesus toimi toisella tavalla; hän rakasti syntistä, mutta vihasi syntiä. Jeesus tielle lähteminen ei ole maailman syleilyä, vaan lähtemistä pois sellaisesta. Moni haluaisi viedä sinne omat helmasyntinsä ja yrittää saada toisetkin hyväksymään näitä. Siksi tällainen ihmistekoinen tie johtaa aina ristiriitaan Jumalan Sanan kanssa. Se riitautuu itsensä kanssa.
Jumalan kansan tehtävä ei ole rakentaa tänne maailmaan monumentteja, joissa lämmittelee, vaan mennä eteenpäin ja julistaa armon evankeliumia, jonka vastaanottajat kokevat muutoksen sydämessään… tai sitten ei! Kaikkihan eivät ota vastaan tarjottua armoa.
Emme tosiaankaan ole minkään uuden ja mullistavan asian keskellä nytkään, vaan jokainen sukupolvi joutuu tekemään valinnan Herran ja herran välillä. Kahta herraa emme voi palvella.
Tapio Ukkola: ”Kirkko ei millään tavalla poikkea maailmasta. Se syleilee syntiä ja toivottaa sen tervetulleeksi seuraansa. Jeesus toimi toisella tavalla; hän rakasti syntistä, mutta vihasi syntiä.”
Kun synti tarkoittaa harhaan menoa kreikaksi, niin Ukkolan viestissä on liian paljon epäloogisuuksia, jotta sitä pystyisi perkaamaan selkokielelle.
Ukkola, oletko ihan varma, ettet itse rakasta syntiä, harhaan menoa, kun perusasiat sanamerkityksistä ovat hukassa? Tiedätkö varmemmin kuin kirkko, että todellakin olet synnittömällä tielle? Oletko varma, ettet itse palvele enemmän syntiä kuin ne, joita osoittelet jatkuvasti sormella?
Tapio Ukkola:
”Kirkko ei millään tavalla poikkea maailmasta. […]”
Aivan, kristillisen kirkon historiakin sen jo kertoo, että papisto päästi maailman kirkon sisään 300-luvulla.
Tapio Tuomaala:
”Kun synti tarkoittaa harhaan menoa kreikaksi, niin Ukkolan viestissä on liian paljon epäloogisuuksia, jotta sitä pystyisi perkaamaan selkokielelle.”
Mitä T. Tuomaala oikein höpisee? Raamatussa synti tarkoittaa ennen muuta Jumalan yhteydestä ja tahdosta luopumista. Tästä näkökulmasta käsin Ukkolan kommentti on erittäin selkeä.
– Niin edellä esitettyyn kommenttiin voisi ehkä lisätä, että Suomen ev.lut. kirkon uudistumisessa Raamatun tulkinnoissa , hallinnollisissa ja taloudellisia asioiden ja ongelmien ratkaisiussa vapaaehtoisuuteen perustuvan hengellisen yhteisön, Kristuksen kirkon tulisikin mielestäni kaikessa toiminnassaan ja ratkaisuissaan etsiä yhteisön tarkoituksesta sen päämäärää.
Pyhässä Raamatussa on Jumalalta tuleva sanoma meille ihmisille, joka on saanut Hänen haluamansa muodon.
Kuten Luther opettaa, jos me haluamme päästä kosketuksiin Hänen kanssaan on meidän etsittävä häntä Sanasta, jotta ongelmien ratkaisuissa kokisimme Kristuksen kirkkokna, yhteisönä Totuuden Hengen yhteuden ja Jumalan voiman.
Lopuksi Luukas 24. jakeet 13 – 31. Jae 25; Silloin Jeesus sanoi heille ; Voi teitä ymmärtäm’ämättömät , noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä mitä profeetat ovat puhuneet ?
Jae 27; Ja Hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen , mitä Hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.
Jae 31; Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat Hänet.
Arkkipiispa Mäkinen on jälleen kerran lausunut merkillisyyksiä ja ristiriitaisuuksia:
”Olennaista on, että nämä kysymykset [perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta] eivät koske kristillisen uskon ydintä. Meidän kirkko ei ole olemassa avioliittoa tai seksuaalisuutta varten, vaan uskon ydin on Kristuksessa. Voi myös sanoa, että sanassa ja sakramentissa.”
Kun uskon ydin on Kristuksessa, se sisältää myös kysymykset perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta. Elämä Kristuksessa ja Pyhän Hengen johdatuksessa ei voi olla mikään steriili olotila, josta nämä kysymykset on karsittu pois. Sana, jonka arkkipiispakin mainitsee käsittelee näitäkin kysymyksiä.
Eihän kirkko voi olla kriisissä vai voiko? Kriistithän ovat ihmisillä, jotka kriisiyttävät itsensä suhteesssa kirkkoon. Hierarkia ja hallinto on sen kaltainen, ettei kriisiä voi tulla. Kirkolliskokous istuu kautensa ja kirkkohallitus ikuisesti ei voi kaataa. Muiu henkilöstö eläkeikään. Eihän siinä voi tulla kriisiä.
”Ihan vaan kaino kysymys Kalle: Miksi sinä olet notkunut ja notkut näköjään vieläkin tällä foorumilla??? Ettet vaan nyt suututtaisi sitä Taivaan Isääsi surkuhupaisilla kommenteillasi.”
Ajattelin esittää saman kysymyksen sinulle.
Juhani Ketomäki
Jos vaivauduit lukemaan Kalle-poitsun kommentin, ymmärtänet, että kaino kysymykseni oli vastaus siihen. Ei minulla ole mitään tätä foorumia vastaan, enkä pidä turhanpäiväisenä notkua täällä. Se oli Kalle-boy, joka sellaisen mielipiteen toi julki. Minusta on tarpeellista, että joku pitää täällä esillä uskonnottomien kansalaisten suuren enemmistön näkökulmaa.
”Ei kirkko ole kriisissä, vaan K24:ssä arkkipiispaa parjaavat konservatiivit, jotka tahtovat muuttaa kirkon kuvansa kaltaiseksi.”
Justiinsa joo. Kaikki arvostelu on parjausta.
Eihän kirkko ole kriisissä jos ylipaimen kerran niin sanoo. Kaikki mitä on tehty on johdomukaista jatkumoa. Joka ei mukaudu liberalisaatioon, on kriisissä, koska kukaan ei juuri kuuntele.
Ei kirkko ole kriisissä. Ev.lut.kirkko vain. Muilla näyttää menevän aika hyvin.