Otsikko tarkoittaa aatetta, jossa sisältöä muokataan olosuhteiden ehdoilla eli konseptuaalisuus on konsistenssia tärkeämpää.
Ranskalainen patristikko Jean-Claude Larchet on valtiokirkollisen teologian kriitikko. Larchet esittelee konseptuaalisen eli moniarvoisen teologian problematiikkaa kirjassaan En suivant les Pères… La vie et l’œuvre du Père Georges Florovsky. Kirjan otsikko ”Isiä seuraten” on sitaatti Khalkedonin synodin uskontunnustuksen alusta.
Yksi moniarvoisen koulukunnan edustaja on saksalainen Dorothea Wendebourg, Larchet’n mukaan”la byzantiniste luthérienne”. Bysanttilainen luterilaisuus syntyi lännen demokratioissa vastavoimaksi kreikkalaisen ja venäläisen uskontofilosofian harhapoluille. Akateemisessa kreikkalaisessa ajattelussa oli tapana referoida antiikin filosofeja ja kirkkoisiä samanarvoisina auktoriteetteina. Venäläinen slavofiilisyys oli puolestaan romantiikan ajan lännen heterodoksiaa.
Moderniin bysanttilaiseen luterilaisuuteen voi tutustua lukemalla angloamerikkalaista asiakirjaa ”Maailman elämän edestä” tai Suomen ortodoksisen piispainkokouksen paimenkirjettä ”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste”.
Jean-Claude Larchet pitää keskitien konseptuaalista metodia keskiajan kirkkoisien tulkitsemisessa epätieteellisenä. Näin tehdään asiakirjassa ”Maailman elämän edestä”, jossa kappadokialaisisät muokataan lähes demokratian kannattajiksi. Basileioksen tai Krysostomoksen teesit heresioista tai skismaattisuudesta sivuutetaan samalla tavalla kuin reformaattori Lutherin juutalaisviha. Fotios Konstantinopolilainen, Markus Efesolainen ja muut dissidenttipyhät ignoroidaan, koska he ovat kiusallisia persoonia moniarvoiselle konseptuaalisuudelle.
”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste” on ortodoksisen piispainkokouksen valtiokirkkomainen paimenkirje kastettujen kirkkoon liittämisestä. Siinä kaste on kaikkivoipainen riitti. Luterilaisbysanttilainen dokumentti instrumentalisoi kasteen. Se ei puhu sanaakaan ortodoksisesta elämäntavasta, tulikasteesta, vaelluksesta, jonka aikana koetaan kasteen konfirmaatio Pyhällä Hengellä ja tulella (Luuk. 3:16). Lähi-idän hymnirunoudessa toistuvat Efraim Syyrialaisen ilmaukset ”katumuksen kaste, kyynelten kaste” ja ”taistojen kaste”. Danielin kirjan kolmannen luvun kuvaus tulikasteesta kuullaan aamupalveluksessa joka päivä. Tulikasteessa on kiistämättä gnostilainen tendenssi. Sen vastapoolina on kuitenkin lähes esoteerinen kastekäsitys. Ortodoksinen piispainkokous pyyhkii pöytää Trullon säädöksellä (78. kanoni) kirkkoon liittyviltä vaadittavasta uskonperinteen omaksumisesta.
Jean-Claude Larchet ei ole fanaatikko tai moraalinen tiukkapipo vaan angloamerikkalaisen luterilaisen bysanttilaisuuden kriitikko. Hän ei hyväksy yhteiskunnan marginaalissa eläneiden pyhien ajattelun muokkaamista valtiokirkkoideologioihin sopivaksi.
Voiko akateeminen ja konseptuaalinen ajattelu olla ortodoksista, jos se ei myönnä askeettisen keskiajan luostariteologian perusvirettä: fanaattistakin kriittisyyttä omaa yhteiskuntaa kohtaan?
