Demokratia ja vapaa media auttavat yhteisöjä elämään ihanteidensa mukaan. Se pätee niin valtioihin ja politiikkaan kuin uskontoihinkin sekä niiden alayhteisöihin.
Ilman demokraattista kontrollia, kansan- tai jäsenvaltaa ja läpinäkyvyyttä yhteisöön alkaa pesiytyä vallankäyttöä ja tapoja, jotka eivät ole sen tavoitteiden tai ihanteiden mukaisia, jopa henkistä, hengellistä ja fyysistä väkivaltaa.
Kun kukaan ei kyseenalaista vääriä menettelytapoja, niistä saattaa muodostua ”maan tapa” tai niitä aletaan perustella jopa rakkauden tekoina.
Toinen tae epäkohtien paljastamiseen on vapaa media, joka voi puuttua peliin, ellei yhteisön itsekontrolli toimi. Suljetussa yhteisössä ongelmat pyritään peittämään, jolloin paise vain kasvaa.
Suomen evankelisluterilainen kirkko on pelastunut monilta ikävyyksiltä kansanvaltaisen hallintonsa ja avoimuutensa ansiosta. Mikään inhimillinen ei ole täydellistä ja tokihan kirkkomme avoimuudessa ja demokratiassa on toivomisen varaa ja paljon kehitettävää, mutta se on kuitenkin paljon enemmän kuin ei mitään. Ajatellaanpa vaikkapa katolista kirkkoa ja eräitä omankin kirkkomme hengellisiä liikkeitä ja niiden piirissä paljastuneita epäkohtia.
Luterilaisenkaan kirkon demokratia ei ole itsestään selvyys. Viimeaikaisessakin keskustelussa on sanottu, että ”demokratia ei sovi kirkkoon”. Demokratian kehittämistä vastustetaan kiivaasti.
Kirkossa usein moititaan kaupallista lehdistöä, että se nostaa kirkosta esiin lähinnä vain kielteisiä asioita. Mediankin toiminnassa on varmasti kehitettävää, mutta moni epäkohta olisi jäänyt korjaamatta ilman mediaa? Media on kuitenkin nostanut esiin epäkohtia tavalla, johon kirkon omavalvonta ei ole pystynyt. Sama pätee poliittisen vallan suhteen, esimerkkinä vaikkapa vaalirahasotkut.
Olin kuulemassa, kun Janne Villa kertoi kirjastaan Hengellinen väkivalta. Villa toi esiin menettelytapoja, jotka eivät kuuluisi kristillisiin yhteisöihin – eikä muihinkaan. Hengellisen vallan väärinkäyttö voi mennä paljon syvemmälle kuin juridinen toimivalta koskaan. Näin se myös haavoittaa ihmistä vielä syvemmältä.
Vallan väärinkäyttö on alistamista, jonka yksi keino on pelottelu. Villa totesi, että terve yhteisö sallii oman toimintansa kriittisen arvioinnin. Epäterveessä yhteisössä ongelmat yritetään peittää ja pitää yhteisön sisällä.
Demokratia suojelee vääryyksiltä
