Neljäsosa lännen demokratioiden asukkaista on syntyperältään evakkoja. Venäläisjuutalaisen historioitsijan Simon Dubnowin ennustus 1900-luvun alusta osui oikeaan: elämisestä diasporassa muualla kuin synnyinmaassa tulee enemmän sääntö kuin poikkeus.
Simon Dubnow jakoi kansojen historian kolmeen epookkiin. Ensimmäisen tunnusmerkki on etninen heimoidentiteetti, toinen on territoriaalisen valtion aika ja kolmas on kotimaansa menettäneiden mutta yhteisen itseymmärryksen jakavien ihmisten aika.
Kolmas jakso, diaspora ei ollut Dubnowin mukaan epäonnistuneiden vaan ympäröivään yhteiskuntaan intellektuaalisen panoksen tuovien nomadien aika. Simon Dubnow vastusti Teodor Herzlin sionistista projektia.
Diasporassa selviytymisen periaatteet tulevat tuhansien vuosien takaa vankeuden ajoilta Ninivestä. I Älä jää yksin; II Älä hanki kiinteää omaisuutta; III Siirrä osaamisesi muille; IV Säilytä yhteisöissä perinteet; V Auta muita menestymään; VI Ole valmis lähtemään; VII Adaptoidu mutta älä muutu proselyytiksi.
Diaspora synnyttää omanlaista sankaruutta. Jerry Siegelin Teräsmies ja René Goscinnyn Asterix syntyivät Yhdysvalloissa ja Ranskassa, mutta sankarien luoneiden taiteilijoiden tausta oli Liettuan ja Puolan diasporajuutalaisuudessa. Teräsmiehen ja Asterixin hahmojen esikuvina olivat Raamatun veljekset Mooses ja Aaron.
Simon Dubnow tarkoitti nomadi-identiteetin paluulla luonnollisesti juutalaisia, mutta hänen kolmeen arvoon määrittyvä sivistys sopii mittariksi minkä tahansa vähemmistön arvioimiseen. Opiskelu, perinteet ja suvaitsevaisuus auttavat selviämään missä maassa tahansa. Ne ovat nomadin hyvinvointivaltio, jossa koti, uskonto ja isänmaa kulkevat mukana kaikkialla.
Filippiiniläiset, syyrialaiset tai ukrainalaiset maahanmuuttajat assimiloituvat suomalaiseen yhteiskuntaan, jos he löytävät siitä diasporajuutalaisen sivistyksen ikiaikaisia arvoja: tiedon arvostusta, perhesiteitä ja erilaisuuden toleranssia.
Jyrki H,
Erinomaista pohdiskelua. Kunpa me Suomen ortodoksit osaisimme toivottaa hyvin tervetulleiksi ukrainalaiset ortodoksit, joilla saattaa olla edessään pitkä diasporan aikakausi.
Politiikassa vaan ei hyväksytä kun persut esitti että otettas kristittyjä maahanmuuttajia , vaan se torpattiin perusteella että syrjitään. Kuitenkin juuri Ukrainan kristityt olisi varmasti sopeutuvia ja työtekevää porukkaa . Tätä mm. Paavali pitää kunniassa että ihminen tekee työtä . Islamilaistuminen on Suomessa alkanut jo vauhdilla . Ehkä kirkoilla voisi olla tässä jotain tehtävää?