Ehdotus Lundin hengessä: Lutherista katolinen Kirkonopettaja!

Teidän pyhyytenne paavi Franciscus siellä Roomassa.

Kirjoitan teille nyt aivan ensimmäistä kertaa. Olen ihan vain tällainen tavallinen suomalainen luterilaisen kirkon rivipappi, joka kuitenkin rohkenee lähestyä Teidän pyhyyttänne näin kirjeitse, sillä minulla on omasta mielestäni teille tärkeää asiaa.

Maanantaina 31.11.16 Ruotsin Lundissa pitämänne puhe sai minut rohkaisemaan mieleni, sillä oikeastaan tämä esittämäni asia ja toivomus nousee suoraan näistä Teidän omista ajatuksistanne:

• Totesitte, että uskovat ihmiset eivät ole ensisijaisesti syypäitä kirkkojen väliseen juopaan, vaan taustalla on myös historiallisia valtarakenteita ja valtaapitävien epäonnekkaita ja väärin perustein tehtyjä päätöksiä.
• Tunnustitte, että  toisen kirkkokunnan oppi-, kirkko-, sakramentti- tai virkakäsityksiin liittyvät väärinymmärrykset – tahalliset tai tahattomat – eivät ole poikkeuksellisia katolisen ja luterilaisen kirkon historiassa.
• Sanoitte, että vaikka emme voi kirjoittaa historiaa uudelleen, orientaatiomme historiaan voimme päättää tässä ja nyt.
• Kehotitte katolisia ja luterilaisia yhteiselle tielle ja sanoitte meillä olevan mahdollisuus korjata historiassa tapahtunut kriittinen tapahtuma (tarkoittanette reformaatiota?)  ja jättää kiistat ja erimielisyydet taakse.

Jos kyse ei ollut pelkästä sanahelinästä, vaan olitte tosissanne siinä, että me ihan aikuisten oikeesti voimme antaa menneitten olla menneitä ja tahdomme tosissamme korjata 500 vuotta vanhan kuprun, niin voisiko tämän tosiasian näkyvänä ilmaisuna olla se, että Teidän pyhyytenne julistaisi Martti Lutherin Kirkonopettajaksi teidän kirkkokuntaanne?

Tiedätte toki itsekin hyvin, että ei Lutherilla ollut suinkaan tarkoitus perustaa omaa kirkkoa, vaan kirkon poikana hän halusi vain keskustella siitä, miten voitaisiin korjata silloisen kirkon suorastaan taivaisiin asti huutavat epäkohdat ja vääryydet.

Lienee kai sanomattakin – ainakin näin jälkiviisaasti ajatellen – selvää, että aneet kirkonrakennusprojektin rahoittamiseksi olivat ihan ahterista, etenkin kun niihin liitettiin aivan sopimattomia lupauksia siitä, että kirkon kirstuun kilahtavalla kolikolla olisi jotakin tekemistä sen kanssa, kenen sielu taivaaseen vilahtaa. Lutherinkin mielestä tuollainen oli ihan paskapuhetta.

Luther oli armoitettu opettaja, julistaja, raamatunkääntäjä, korkeasti oppinut teologi, ex-munkki ja pappi, jonka kirjallinen tuotanto on laajuudessaan vertaansa vailla. Kyllä hänellä siis meriittiä riittää. Hän kuvitteli voivansa toimia katolisen kirkon sisällä, vaan hän saikin kenkää kera pannabullan. Tuota noin – on kai se kirkonkirous sentään jo tähän mennessä kumottu…?

Olen ymmärtänyt, että katolisilla Kirkonopettajilla tarkoitetaan teologeja, joiden opetuksista on ollut hyötyä koko kristilliselle kirkolle. On myönnettävä, että luterilaisten oppi-isän kielenkäyttö oli välillä vähän karkeaa, mutta hänen oppineisuutensa joko Teidän pyhyytenne tai ekumeeninen kirkolliskokous voinee tunnustaa?

Karkealla kielenkäytöllään Luther varmaankin ihan tahallaan pudotti pyhimyksen sädekehän päänsä päältä jo elinaikanaan, mutta jos Kirkonopettajaksi pääsemisen edellytys on pyhimykseksi julistaminen, niin voisitteko tässä asiassa antaa armon käydä oikeudesta, kun tuo Martti-tohtorikin niin paljon siitä armosta aikoinaan vouhotti?

Jos armo ei Teille käy oikeudesta, niin voisitteko sitten vaikka tämän kerran katsoa asiaa ikään kuin sormienne välistä? Olen näet vakuuttunut, että Te olette – niin kuin Lutherkin aikoinaan – ns. Hyvä Jätkä. Ja tällainen diili tekisi varmasti gutaa Kristuksen kirkolle kaikkialla maailmassa.

Olisin kovin iloinen ja kiitollinen, jos Teidän pyhyytenne ottaisi ekumeniassa vielä kuluvan vuoden puolella tämän tärkeän askeleen.

Jos innostutte aiheesta, niin voin kyllä tulla vaikka heti sinne Vatikaaniin keskustelemaan asiaan kuuluvista järjestelyistä tarkemmin kanssanne. Voisin ottaa meidän Eero Huovisen myös mukaan. Ja tulisikohan Sipon Teemukin? Jos hyvin käy ja sopu syntyy, niin sitten voitaisiin lyödä kättä päälle ja vaikka viettää ehtoollistakin yhdessä. Se olisi kyllä todella kivaa!

Tämän kirjeen Teidän pyhyydellenne tuo henkilökohtaisesti työpöydällenne asti Kruusin Antti, Olarin seurakunnan pappi, joka juoksentelee sillä suunnalla alvariinsa muutenkin.

Espoossa 2.11. A.D. 2016

Ystävällisin orientaatioterveisin

Ruttopuiston rovasti

Kuva: Olli Seppälä / Kotimaa24