Ehtoolliselle kelvollinen vai kelvoton

Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.

Tunnustuskirjat/Iso katekismus/Alttarin sakramentti (sivu 416, kohta 62)
b2ap3_thumbnail_Ehtoollinen_20131031-133129_1.jpg
Minkä tähden Herran ehtoollista nautitaan; miksi olisi hyvä osallistua ehtoolliselle, vaikka epäilisimme omaa kelvollisuuttamme?

Kuka saa Herran ehtoollisella syntien anteeksiantamuksen?

Mitkä asiat voivat mielestäsi särkeä ehtoollisyhteyden?

Kuinka usein saa mennä ehtoolliselle?

Kuka on kelvollinen ja kuka on kelvoton ehtoollisvieras (vert. 1. Kor. 11:17-34)?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Kiitos hyvästä kommentista, Martti. Näin on. Vanhukset ja sairaat on hyvä huomioida. Lisäksi siunatusta leivästä ei saa jäädä jäljelle murustakaan ja siunatusta viinistä ei saa jäädä jäljelle tippaakaan, vaan seurakunnan ehtoollisella on nautittava se kaikki.

  2. Lisäksi siunatusta leivästä ei saa jäädä jäljelle murustakaan ja siunatusta viinistä ei saa jäädä jäljelle tippaakaan, vaan seurakunnan ehtoollisella on nautittava se kaikki.

    Se on vaikeaa. Oylätti ei juuri murene, mutta tuolla kuvassa näkyvästä leivästä jää kyllä muruja, jotka voivat päätyä lattialle. Viiniä päätyy ainakin liinaan, jolla malja kuivataan. Intinktiossa minua häiritsee leipäpalasta tippuva viini, joka päätyy vasempaan käteeni yhdessä mahdollisten murusten kanssa. Mitä pitäisi tehdä? Onko sopivaa nuolla kättä kirkossa?

  3. Juha, kiitos kommentista. Meillä seurakunnassa on myös isoja öylättejä, joista murretaan sopivia paloja. Myös pikkuöylätti joskus jaetaan useampien kesken. Öylätti ja viini ovat paimenen vastuulla, että ne menevät oikeaan paikkaan. Loppu murut menevät paimenen suuhun. Minä ainakin nuolaisen, jos tippa viiniä tulisi käteen.

  4. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

    Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.
    Tämä oli lähinnä kommentti toiseen, Juha!
    Tuosa puhumastasi asiasta sanaille, tarkoitus on varmaan ollut, että seurakunnan paimen tuntee laumansa jäsenet.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.