Ilo ja riemu ovat täydellisiä taivaassa, kun pääsemme Jumalan luo ikuiseen elämään.
Lauantai 02.11.2019
Pyhäinpäivä
Pyhien yhteys
1. lukukappale: Jes. 65:17–19
Meille rakennetaan uusi koti taivaan onneen. Ei vain jotain vajavaista ja katoavaa, vaan ikuinen. Kaikki tämän maailman murheet jäävät taaksemme. Edellämme on valoisa tulevaisuus, ikuinen. Elämä ei enää häviä eikä katoa, vaan se kestää iankaikkisuuteen.
Koko ympäristö saa uuden ilmeen, kauniin ja täydellisen. Jumala luo uuden taivaan ja maan. Siellä ei synti enää vaivaa eikä muukaan riesa, vaan hyvyys on rajattoman suuri. Luomisen täyttymys näkee päivänsä, kun uudistunut Paratiisi avaa porttinsa meidän sisälle käydäksemme. Kaikki on uutta ja Jumalan kirkkaus täyttää ihanilla säteillään säihkyvään loistoon ja kauneuteen.
Näin sanoo Herra:
– Katso, minä luon uuden taivaan
ja uuden maan.
Menneitä ei enää muistella,
ne eivät nouse mieleen.
Ei, vaan te saatte iloita ja riemuita aina ja ikuisesti
siitä, mitä minä luon.
Matkalla olijat ja perille päässeet
Tässä maailmassa kaikki on vielä vajavaista. Parhainkaan onni ei ole täydellistä. Riemun hetket voivat muuttua itkun täyteisiksi eikä ihanimmatkaan kokemukset kestä loputtomasti. Olemme vielä matkalla. Vielä on vaelluksessa kestämistä. Monia kiusoja saamme kestää ennen kuin saavumme taivaan kotiin. Olemme taisteleva seurakunta, Jumalan kirkko tämän maailmanajan keskellä.
Kerran usko muuttuu näkemiseksi ja saavumme perille. Kodin ovet avautuvat Jumalan asuntoihin. Saamme käydä perille. Silloin hiki ja pöly jäävät taakse ja täydellinen puhtaus saa sijansa.
Siellä saa suumme tuoda kiitosta Herrallemme ja Vapahtajallemme kun pääsemme taivaalliseen yhdyskuntaamme. Silloin olemme riemuitseva voittajien seurakunta, Jumalan kirkko tulevan maailmanajan täyttymyksen onnessa ja autuudessa.
Tuleva maailma ja nykyinen maailma kuuluvat yhteen pyhässä yhteisessä kirkossa. Olemme yksi kirkko, yhtä Kristuksessa. Täällä vielä olemme toivon varassa, siellä perillä olemme olemme jo täyttymyksessä, mutta me kuulumme yhteen, koska meidät on yhden kasteen kautta otettu yhden Kristuksen ruumiin jäseniksi. Pyhien yhteys ulottuu jopa kuoleman rajan yli.
Tämä tulee näkyviin myös perinteisen alttarikaiteen muodossa. Se on rakennettu puoliympyrän muotoiseksi. Ajatus on, että me näemme vain puolet täydellisestä ympyrästä, toinen puoli alttarikaidetta on meidän silmiemme ulottumattomuuksissa, se on taivaassa, jo perille päässeitten puolella. Kun kokoonnumme messuun, niin silloin olemme kaikki yhdessä. Niinpä vietämmekin Herran pyhää ehtoollista yhdessä pyhien enkelien ja koko taivaan joukon kanssa. Perille päässeet riemuitsevat yhdessä meidän kanssamme ja meillä on pyhien yhteys, kun taivas ja maa yhdistyvät ehtoollisen taivaallisesta lahjasta meille täällä maan päällä asuville ja riemuitsevien taivaallisen juhlariemun täyttämän Karitsan hääaterian nauttijoille jo perille päässeitten kanssa.
Raamatussa tulevaa onnen asuinsijaa sanotaan toisinaan uudeksi Jerusalemiksi.
Katso, ilon kaupungiksi minä luon Jerusalemin,
teen riemuitsevaksi sen kansan.
Ja minä riemuitsen Jerusalemista,
iloitsen kansastani.
Taivaan onni on täydellistä
Kun paha on poistettu täydellisesti ja lopullisesti, niin silloin Jumalan ihmisen onni on täydellinen ja loputon. Kun tuskan aiheuttaja on hävitetty niin ei enää ole kipua eikä kärsimystä. Ilo on täydellinen ja loputon. Kun kuolema ei enää ahdista eikä mikään katoava, niin riemu on täydellinen ja loputon.
Ei siellä enää kuulu itkun ääntä,
ei valitusta.
Pyhäinpäivää esitellään ja sen tekstit ovat nähtävissä osoitteessa
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20191102
På svenska
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keSV?OpenPage&dagindex=20191102
Otit jälleen hienon kohdan Raamattua esille, kiitos siitä. Koska kauniissa sanoissasi oli sekä taivasta että paratiisia, haluaisin tarkentaa näkemyksiäsi hiukan lisää.
”Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan” on olennainen kohta tuossa Jesajan 65. luvussa. Ja samoja uutuuksia odotti myös apostoli Pietari kirjoittaessaan, että ”hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.”(2. Piet3:13)
Kolmas kohta Raamatussa samasta aiheesta on sitten Johanneksen näyn välityksellä kokema: ” Minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.” Jatkossa jotakin uutta tuli tänne maan päälle: ”Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.”(Ilm21:1,2) Ja lopputuloksesta sanotaan: ” Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä!”
Miten sinä Matias ymmärrät ilmaisun ”luon uuden maan”? Onko kyseessä uuden planeetan teko vai tämän Telluksen restaurointi alkuperäiseen tarkoitukseensa? Entä kun tarvitaan myös ”uudet taivaat”? Nuo kaikki universumin osat luodaan uusiksi vai tekeekö Luoja omasta asuinsijastaan entistäkin paremman?
Rauli
Kiitos hyvästä kommentistasi.
Puhdasoppisuuden aikana tuota esittämääsi kysymystä pohdittiin hyvinkin paljon. Puhdasoppisuuden aikakauden oppineet olivat yleensä sillä kannalla, että kyseessä on kokonaan uuden taivaan ja maan luominen. Muutos on niin suuri ja niin paljon parempaan päin että tapahtumaa on parempi ymmärtää kokonaan uuden luomiseksi.
Raulin hyvään kysymykseen pientä välipalaa osaksi varsinaisen asian vierestä, osaksi tuota uusi -sanaa ja sen merkitystä selostaen.
Pyhäinpäivän ensimmäisessä lukukappaleessa Jes. 65: 17–19 puhutaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta.
Alkukielessä hepreassa käytetään tässä sanaa ḥā·ḏāš , חָדָשׁ , uusi.
Sen taustalla on verbi ḥā·ḏaš , חָדַשׁ , uudistaa, korjata.
Jeesuksen tullessa takaisin, Jumala uudistaa koko luomakunnan, kun sekä taivas että maa tehdään uudeksi.
Sitten vielä vähän historian havinaa.
Heprean uusi sanan etymologiaa ajatellessani tulee mieleeni samasta juuresta peräisin oleva foinikian kielen sana חדש , koska tämä uusi -sana esiintyy muinoin niin mahtavan kaupungin Karthago -nimessä, קרתחדשת , suomeksi ”Uusi kaupunki”, joka siis olisi suomennettuna meidän autotehdaskaupunkimme Uudenkaupungin kaima.
Tässä kaupungin nimessä siis Uusikaupunki -sanaa käytetään kokonaan uuden kaupungin rakentamiseen liittyvässä nimenannossa, ei siis vanhan kaupungin Tyroksen korjaamisesta.
Muinainen heprea ja foinikia ovat hyvin lähellä toisiaan olevia, mutta kuitenkin selvästi erillisiä kieliään eikä vain murteita.
Kiitos Matias vastauksestasi, jossa viittasit puhdasoppisuuden aikaan. Jouduin ihan Wikipediasta katsomaan, että viittasit muutama vuosisata sitten vallinneeseen uskonnolliseen kulttuuriin. Pahoittelen suppealta sivistystyön, joka nyt hiukan parani.
Ja ilmeisesti sinäkin olet tuon valistusajan enemmistön kannalla ja ajattelet ” uuden maan” olevan myös planeettana uutuus Aurinkoamme kiertämässä? Oma näkemykseni on se, että kyllä nuo Jesajan 65. luvun hienot olosuhteet vallitsevat ihan tällä samalla maapallollamme.
”He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät…. Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas”. Kyseessä on toki kuvakielellä ilmaistut olosuhteet ”uudessa maassa”, mutta kovasti muistuttavat meidän asuinplaneettaamme parannettua oloja.
Rakennan oman käsitykseni kuitenkin kahteen muuhun Raamatun lukuun, joissa ilmaus ” uusi taivas ja uusi maa” esiintyy. Varsinkin Pietarinkirje auttaa määrittelyssä.
2. Pietarin 3. luvussa viitataan vedenpaisumukseen ja todetaan, että ”Vedellä ja sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa”.(2. Piet3:6) Sitten Pietarinkirje jatkaa: ”Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan.”
Eikö totta, rinnastus muinaisen maan hävittämiseen antaa ymmärtää, ettei planeettamme ole tuhoutumisen tarpeessa vaan ”tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan”. KR92 kuvailee ”uuden maan” syntyprosessia varsin osuvasti jakeessa 10: ”Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan.” KR38 puhuu ”palamisesta”, jonka ajatuksen uudempi Raamatun alkutekstien tutkimus on kumonnut virheellisenä.
Myös se Raamatun kolmas ”uudesta maasta” kertova paikka Ilmestyksen 21. luvussa viittaa vahvasti maan kamaraan. Johannes kertoo luvun aluksi: ”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan.” Siunaukset maan päälle tulevat taivaasta: ”Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota.”
Ehkä kaikkein oleellisin Jumalan lahja mainitaan jakeessa 4: ”Kuolemaa ei enää ole”.
Kun tuo Raamatun toiseksi viimeinen luku kertoo ”Jumalan asuinsijasta ihmisten keskellä” ja sanoo Aadamilta perityn kuoleman lakanneen vaikuttamasta, se mielestäni viittaa vahvasti juuri tähän meidän asuinsijaamme: Taivaassa ei kuolemaa ole koskaan ollut, joten sana ”enää” ei siellä ole käyttökelpoinen.
Huomasivatko nuo valistusajan pohdiskelijat noita piirteitä, jotka viittaavat ihan tähän vanhaan Auringon kiertolaiseen? Mitä sinä ajattelet? Niin, ja mikä on se ”uusi taivas”, jonka Jumala myös luo?
Olisiko Matiaksen lisäksi myös joillakin muilla halukkuutta ottaa kantaa noihin Jesajan kirjassa ensiksi esille otettuihin käsitteisiin? Melkoisen tärkeästä tulevaisuusvisiosta on kyse.
Rauii
Kiitos tekstistäsi. Tuot selkeästi esille teidän liikkeenne näkemyksen tulevista tapahtumista.
Pieni aatehistoriallinen ajoituskysymys. Puhdasoppisuuden aika oli 1600 -luvulla, mutta valistusaika oli 1700 -luvulla. Puhdasoppisuuden ajan keskustelujen lähtökohtana oli se mitä Raamattu sanoo.
Valistusajan spekulaatioita ei tuohon aikaan vielä ollut keksitty, vaikka toki tähtitieteellinen tutkimus on kehittynyt jo ikimuistoisista ajoista. Esimerkiksi planeettojen radat opittiin laskemaan jo noin 2100 eKr. kun sumerilainen nuolenpääkirjoitusten arkisto vähitellen noin vuosituhannen ajan oli kerännyt havaintoja eri planeettojen asemista milloin minkäkin juhlan määrittelyä varten.
Kun puhutaan kokonaan uuden taivaan ja uuden maan luomisesta, niin silloion kysymys ei ole vain jonkun uuden planeetan luomisesta, vaan koko maailmankaikkeuden uudelleen rakentamisesta, niin ettei entisiä enää muistella, vaan kaikki tulee uudeksi.
Näen niin ettei maata kokonaan tuhota. ”maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat”. Mielestäni tuon luettelon ulkopuolelle jää peruskallio.
Rauli:”Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota.”
Nyt Rauli minulla on mahdollisuus kysyä miten Ilm. 21 luku vertauskuvallistetaan? Tietojeni mukaan tuo Jerusalem on teille 144000 voideltua? Miten esim. kaupungin mitat stadionmitta ja kyynärä vertauskuvallistetaan. Kaupungin laskeutuminenkin on kuvaannollisena mielenkiintoinen?
Oletko Reijo tietoinen siitä, miksi KR38 ja KR92 eroavat toisistaan tuossa 2. Piet3:10:ssa? Vanhempi käännös sanoo, että ” maa palaa” kun taas uudemmassa kerrotaan ”maan paljastuvan”. Melkoisen ratkaiseva ero!
Kyse on kahdesta eri käännösryhmästä. Ne, jotka pohjautuvat 400-luvulta peräisin olevaan Codex Alexandrinukseen ja sitä uudempiin käsikirjoituksiin, puhuvat palamisesta. Satakunta vuotta ennen Codex Alexandrinusta valmistuneessa Codex Vaticanuksessa (ja samalta ajalta olevassa Codex Sinaiticuksessa) Pietarin profetia kuuluu: ”Maa ja siinä olevat työt paljastuvat.” Vanhempi käsikirjoitus on tietenkin alkuperäisempi, ja siksi myös KR92 on monien muiden uusien käännösten tavoin siirtynyt sen antamaan informaatioon.
Aiempiin keskusteluihimme viitaten toteat: ”Nyt Rauli minulla on mahdollisuus kysyä miten Ilm. 21 luku vertauskuvallistetaan? Todellakin, nyt puhe on ”uudesta maasta ja taivaasta”.
Jakeessa 3 kuvaillaan kaupungin laskeutumista: ”Uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla- asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.” Hiukan myöhemmin sama luku paljastaa sen vertauskuvallisuuden tuossa kaupungissa. Jakeessa 9 eräs enkeli opastaa: ”Tule, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon.” Ja mitä hän sitten esitteleekään: ”näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota”.
Tuo uusi Jerusalem, joka ”laskeutui taivaasta” ei ollut siis mikään kirjaimellinen kaupunki vaan se joukko, jota Raamatussa kutsutaan ensiksi Kristuksen morsiameksi ja sittemmin Kristuksen vaimoksi. Tästä 2. Ko11:3 paljastaa jotakin oleellista: ”Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle, Kristukselle, ja tahdon tuoda teidät hänen eteensä kuin puhtaan neitsyen.”
Taivaasta ”laskeutuu” siis se Jeesuksen seuraajien joukko, josta Ilmestyskirjan edellinen luku kertoo, että ”he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta”.Ilm20:6) Luvussa 21 kerrotaan, että tuo Jeesuksen ja muiden hallitsijoiden joukko, ” uusi Jerusalem”, muodostaa kuvaannollisen ”Jumalan majan/asuinsijan ihmisten keskellä”(jae3). Tästä Jumalan majasta jaetaan sitten paljon siunauksia tuhatvuotisen hallituskauden ajan: ”Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”(jae4)
Koska nyt ilmeisesti voit havaita taivaasta laskeutuvan kaupungin määrittelyn Raamatussa ja myös sen vartauskuvallisuuden, lienee samalla tullut paljastettua noiden kaupungin mittojenkin olevan symbolisia. Voin toki palata niihin, jos niin haluat.
Kenties myös Matias haluat ottaa hiukan tarkemmin kantaa symboliikkaan, joka tuohon ”uuteen maahan ja uuteen taivaaseen” liittyy?
Rauli, järjestösi oppi 144000 on hyvä esimerkki ettei Jehovantodistajaksi tulla Raamattua lukemalla. JT:n kasvot kirkastuvat jos oven avaaja sanoo lukevansa Raamattua. En ymmärrä miksi kun avaaja on ulkona järjestön tavasta tulkita sanaa.
Tuon joukon lähtökohtakin on täysin pielessä. Kuka tajuaa etä laskun PERUSTEENA olevissa Israelin heimoissa on järjestön mukaan muitakin kuin juutalaisia Ilm. 7:4. ”Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista”
Kuka ymmärtää Matt. 26:27. ”Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: ”Juokaa tästä kaikki” (=144000)? Hepr. 12:22 ”vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin (=144000) tykö? Gal. 4:26 ”Mutta se Jerusalem, (=144000) joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme?
Ap. t. 2:38 ”Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te (=144000) saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, (=144000) jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
Ap. t. 15:8. Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin,
9. eikä tehnyt mitään erotusta meidän (=144000) ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.
2. Kor. 1:21. Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, (=144000) on Jumala,
22. joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.
Ei mikään ihme ettei varhaiskristillisen ajan Raamatun ulkopuolisista teksteistä löydy joka viittaisi Jehovan viestintäkanavan poikkeaviin tulkintoihin.
Ja taas taisit Reijo kopsata jostakin väkevän keskustelupuheenvuorosi?
Jospa me syyttelyn sijaan pysähtyisimme keskustelemaan aiheesta ” uusi maa ja uusi taivas”. Miten sinä itse nuo käsitteet ymmärrät?
Vain Raamatunkohdat kopsasin jos kahta viimeistä postaustani tarkoitat.
Reijo. Kysyit myös sitä, kuinka 144000 liittyy tuohon taivaasta laskeutuvan kaupunkiin. Tässä tuosta kytkennästä hiukan.
Raamattu kertoo, että alkuseurakunnan ”pyhät” olivat ”tulleet Siionin vuoren juurelle, elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo. Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä.”(Hepr12:22) Ilmestyskirja kertoo tilanteesta, jossa on päästy perille tuolle vuorelle: ”Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli sataneljäkymmentäneljätuhatta ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi.”(Ilm14:1)
No kuinka nuo 144000 liittyvät käsitteeseen ”Kristuksen morsian”, joka Ilmestyksen 21. luku samaistaa siihen taivaasta laskeutuvan kaupunkiin? Vastaus löytyy 14. luvun jakeesta 4, joka kertoo noista 144000:sta: ”He eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa vaan ovat pysyneet puhtaina kuin neitsyet, ja he seuraavat Karitsaa, minne hän meneekin. Heidät on ostettu ihmisten joukosta esikoislahjaksi Jumalalle ja Karitsalle.” Aika selkeää kuvausta hengellisesti puhtaasta Kristuksen morsiamesta.
Ja tuo ”esikoislahja” kytkeytyy myös tuohon taivaalliseen Kristuksen hallitukseen: ” Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta!” sanotaan nimenomaan tuosta hallitsijajoukosta, jonka lukumäärä on siis 144000..
Ihmettelen suuresti miten Jehovan todistaja lukee pyhän kaupungin yksityikohtaista selostusta? Tässä oma ehdotukseni kuinka lukisin jos olisin järjestösi uskollisen ja ymmärtäväisen orjan alaisuudessa? Korjaa Rauli kohdat jotka käsität toisin?
2. Ja pyhän kaupungin, (=144000) uuden Jerusalemin, (=144000) minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ”Katso, Jumalan maja (=144000) ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän (=144000) keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa…….
9. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: ”Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon (=144000).
10. Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, (=144000) Jerusalemin, joka (=14400) laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,
11. ja siinä (=144000) oli Jumalan kirkkaus; sen (=144000) hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;
12. siinä (=144000) oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;
14. Ja kaupungin (=144000) muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
15. Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin (=144000) ja sen portit ja sen muurin.
16. Ja kaupunki (=144000) oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen (=144000) pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.
17. Ja hän mittasi sen (=144000) muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.
18. Ja sen (=144000) muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki (=144000) oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.
19. Ja kaupungin (=144000) muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi,
20. viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.
21. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin (=144000) katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.
22. Mutta temppeliä minä en siinä (=144000) nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen (=144000) temppeli, ja Karitsa.
23. Eikä kaupunki (=144000) tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen (=144000) lamppu on Karitsa.
24. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen (=144000) valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne (=144000) kunniansa.
25. Eikä sen (=144000) portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä (=144000) ole,
26. ja sinne (=144000) viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
27. Eikä sinne (=144000) ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, (=144000) jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
1. 22 LUKU.
Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
2. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.
3. Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä (=144000) oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
4. ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
5. Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he (=144000) tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.
Pyrin täällä asialliseen keskusteluun enkä copypastausten korjauksiin. Sitaattisi vaikutti kovin tutulta, missähän olen sen jo aiemmin nähnyt?
Miten sinä Reijo ymmärrät tuon taivaasta laskeutuvan kaupungin? Uskotko, että Jeesus ihan oikeasti hallitsee tuhat vuotta, kuten Ilm 20:6 väittää? Ja vielä kuulisin mielelläni uskosi siihen, että eräänä päivänä täällä Telluksella ei ole enää kuolemaa, kuten tuon luvun 21 alku ennustaa?
Ehkä noista kysymyksistä voidaan rakentaa asiallista mielipiteidenvaihtoa Matiaksen erinomaisesta alustuksesta?
Rauli: ”Miten sinä Reijo ymmärrät tuon taivaasta laskeutuvan kaupungin?” – Eihän siinä ole muuta luettavissa mitä sanotaan puhumattakaan että se olisi järjestösi 144000 erikoisjoukko. Jospa edes alas laskeutumisen selittäisit miten se sopii tuolle joukolle? Stadionmittaa ja kyynärää taitaa olla vaikeita sovitettavia lukuun 144000 vaikka niistäkin selitystä lupailit.
”Ja vielä kuulisin mielelläni uskosi siihen, että eräänä päivänä täällä Telluksella ei ole enää kuolemaa, kuten tuon luvun 21 alku ennustaa?” – Kyseessä on yhtä kirjaimellinen asia kun samassa luvussa tarkkaan kuvattu alas laskeutuva kaupunki. Löydätkö 21 luvusta 144000?
Käsite ”uusi taivas ja uusi maa” esiintyy Raamatussa kolmessa eri yhteydessä. ”Uusi maa” sisältää Jesajan mukaan eläimiä, Pietarinkirje kertoo pahuuden hävittämisestä ja sitten Johannes näkee ”uuden maan” paikkana, jossa ei ole enää kuolemaa eikä sairautta. Murhe ja vaivakin on jäänyt siihen vanhaan maailmaan. Kokonaiskuva on aika selkeä: Raamatun lopussa päädytään siihen, mistä ensimmäinen ihmispari aloitti.
Tuo kaupunki, joka laskeutuu Ilmestyksen 21. luvussa edustaa Jumalan majaa/asuinsijaa. Jakeen 3 mukaan ”Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan.” Ei kaiketi kuulosta sinustakaan kovin kirjaimelliselta tuo Kaikkivaltiaan muutto taivaasta ”uuteen maahan”?
Onneksi Raamattu tässä maja-asiassa selittää itse itseään. Jumalalla oli muinoinkin asuinsija täällä maapallolla.
”Minä pystytän asumukseni teidän keskellenne enkä väsy teihin, vaan vaellan teidän mukananne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani”, luvattiin muinaiselle omaisuuskansalle Israelille.(3. Mo26:11,12) Jälkikäteen voimme hyvin ymmärtää, ettei Jumala mihinkään sieltä taivaastaan muuttanut. Myös tuo kaupunki Ilmestyskirjassa on siis samalla tavoin symboliikkaa. Ja samoin sen mitat, kuten tuossa aiemmin tuli todettua.
Raamattu sisältää tuon luvun 144000 vain kaksi kertaa. Ilmestyksen luku 21 ei ole niistä kumpikaan.
Rauli: ”Raamattu sisältää tuon luvun 144000 vain kaksi kertaa. Ilmestyksen luku 21 ei ole niistä kumpikaan.”
Niinpä siitä huolimatta JT joutuu uutta testamenttia lukiessaan jatkuvasti pohtimaan missä tuo voideltujen erikoisjoukko on! JT vanhin totesi että UT on kirjoitettu pääasiassa voidelluille (144000). Erästä asiaa kysyessäni vastattiin ”mietin ensin onko se tarkoitettu voidelluille”! Kyseessä on niin Raamtun vastainen asia että ansaitsee esimerkkieni kopioimisen. Tuo erikoisjoukko piileksii Ilm. 21 luvun lisäksi UT:ssa monissa kohdissa. Jehovan todistajaksi ei tulla Raamattua lukemalla.
Kuka ymmärtää Matt. 26:27. “Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: “Juokaa tästä kaikki” (=144000)? Hepr. 12:22 “vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin (=144000) tykö? Gal. 4:26 “Mutta se Jerusalem, (=144000) joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme?
Ap. t. 2:38 “Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te (=144000) saatte Pyhän Hengen lahjan. 39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, (=144000) jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
Ap. t. 15:8. Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin, 9. eikä tehnyt mitään erotusta meidän (=144000) ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.
2. Kor. 1:21. Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, (=144000) on Jumala, 22. joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.
Rauli: ”Myös tuo kaupunki Ilmestyskirjassa on siis samalla tavoin symboliikkaa. Ja samoin sen mitat, kuten tuossa aiemmin tuli todettua”
Viisaasti teet kun toteat vain symbliikaksi selitykset johtaisivat umpikujaan. Kaupunkiin kuuluva muuri on symboliikkaa mutta ” Karitsan kahdentoista apostolin nimet” eivät voi olla jae 14. Vai meneekö järjestösi niin pitkälle että Karitsan apostolitkin ovat symboliikkaa?
Kecskustelumme teemana on ”uusi maa ja uusi taivas” Matiaksen blogin mukaisesti. Nyt joudumme pohdiskelemaan, mitä nuo käsitteet tarkoittavat. Käsitteitä ”taivas” ja ”maa” Raamattu käyttää niin kovin monessa merkityksessä, symbolisesti tai sitten ei, asiakokonaisuus siis täytyy ottaa huomioon
Matias taitaa ymmärtää ”uuden maan” ihan uutena maapallona ja sinä kallioperästä ylöspäin uusittuna planeettana. Näin se Raamatun käsitemaailma avautuu eri tavoin.
Minä ymmärrän, että ”uusi maa” tarkoittaa syntiinlankeemuksen seuraamuksista puhdistettua maapalloa. Ja ”uusi taivas” on se uusi hallinto, Jumalan valtakunnaksi kutsuttu, jonka kuningas on Jeesus Kristus. Hallintonsa lopuksi ”Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.”(1. Ko15:25,26)
Nyt sitten hiukan lisää aiheesta ”uusi taivas”, jonka yhteydessä olet jo kohtalaisen usein maininnut tuon 144000.
Raamattu ennustaa jo Danielin kirjassa, että Jumalan Poika saa Isältään vallan: ”hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä.”(Dan7:14)
Mutta valtaa käyttävät myös sellaiset, joista Raamattu käyttää nimikettä ” pyhät”: ”Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Sen kansan valtakunta on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat sitä.”(Dan7:27)
Eikö ole mielenkiintoista, että suunnilleen kaikki Paavalin kirjeet alkavat: ”Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus tervehtivät Kolossan pyhiä.”( Kolossalaiskirjeen alku) Ja Jeesus puhutteli sinun lainaamassasi asiayhteydessä juuri noita ensimmäisiä ” pyhiä”: ” Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”( Mat26:29)
Voidaan todellakin sanoa, että Paavalin kirjeet on ensisijaisesti tarkoitettu ”pyhille”. Tämä näkyy myös siinä, kuinka Paavali kaavaili heille yhteistä tulevaisuuttaan hallitsijoina. Esimerkiksi: ”Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.”(2. Tim2:12) Monessa muussakin kohdassa Raamatun kreikkalainen osa puhuu iankaikkisesti elämästä taivaassa.
Raamatun vanhemmassa osassa ei kukaan Jumalan palvelija haaveillut taivaaseen menosta, ”maan periminen” oli päällimmäisenä mielessä. Varsin hyvänen tuo Matiaksen esiin nostama Jesajan 65. luku. Tuskin kukaan puhuu leijonan ruokavaliomuutoksesta taivas alustana, tai tilojen rakentamisesta.
Itse asiassa koko ns. Vanha testamentti suunnattiin alunperin Abrahamin jälkeläisille, juutalaisille. Mooseksen lain määräyksetkin koskivat suoranaisesti vain heitä, vaikka asiantilan on niin monasti täälläkin ymmärretty ihan toisin. Mutta Jeesus poimi paljon opetusta oman aikansa kirjoitetusta Jumalan sanasta. Eikä sen viisautta ole syytä kumota, vaikka velvoittavuus kristityille onkin ohentunut monin paikoin.
Vaikka sekä uudella että vanhalla osalla Raamattua on oma primaari vastaanottajakuntansa, koko Raamattu on meille olennaisen tärkeä. Näin sinäkin Reijo lopulta ajattelet, luulisisin? Ja kuten voit hyvin myös panna merkille, pelkkä Raamattu kirjana ei riitä. Jeesus ei sanonut, että ”jakakaa Raamattuja, kyllä ne ihmiset sieltä totuuden kaivavat ihan ilman apua. Ei. Vapahtajamme Jeesus Kristus sanoin näin: ”Opettajaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”(Mat28:20)
Et kai sinä Reijo väheksy raamattuopetusta? Keneltä sinä sitä otat vastaan?
Rauli:”Et kai sinä Reijo väheksy raamattuopetusta? Keneltä sinä sitä otat vastaan?”
Viime kädessä otan opetuksen vastaan Raamatusta.
2. Tim. 3:16. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17. että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
Ap. t. 17:11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
Tarkistan onko opetus Raamatun mukaista esim:
En löydä Jeesukselta kahta päällekkäistä sukupolvea kuten järjestösi opettaa (Matt. 24:34). Ilm. 7 luvun Israelin kahdentoista heimon laskun PERUSTEENA ovat juutalaiset. Tuloksena on tietysti 144000 Juutalaista joten siihen ei sovi muita kansallisuuksia kuten järjestösi opettaa. Vaikka Jeesus sanoo Joh. 10:16 ”muita lampaita” kuitenkin tuloksena on ”yksi lauma”. Järjestösi muuttaa tässäkin Jeesuksen yhden kahdeksi!
Rauli: ”Voidaan todellakin sanoa, että Paavalin kirjeet on ensisijaisesti tarkoitettu ”pyhille”. Tämä näkyy myös siinä, kuinka Paavali kaavaili heille yhteistä tulevaisuuttaan hallitsijoina. Esimerkiksi: ”Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.”(2. Tim2:12) Monessa muussakin kohdassa Raamatun kreikkalainen osa puhuu iankaikkisesti elämästä taivaassa”
Tätä asiaa olen Jt vanhimmalta kysynyt saamatta vastausta. Missä vaiheessa tuo asiayhteys loppuu kaikkia koskevaksi. Jae 1 tarkoittaa sitä teidän voideltua erikoisluokkaa?
Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä (=144000) on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2. Sentähden me (=144000) huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
3. sillä kun me (=14400) kerran olemme siihen pukeutuneet, ei meitä enää havaita alastomiksi.
4. Sillä me (=144000) jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
5. Mutta se, joka on valmistanut meidät (=144000) juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
6. Sentähden me (=144000) aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
7. sillä me (=144000) vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
8. Mutta me (=144000) olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.
9. Sentähden me,(144000) olimmepa kotona tai olimmepa poissa, ahkeroitsemme olla hänelle mieliksi.
10. Sillä kaikkien meidän (=144000) pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
11. Kun siis tiedämme,(=144000) mitä Herran pelko on, niin me koetamme saada ihmisiä uskomaan, mutta Jumala kyllä meidät tuntee; ja minä toivon, että tekin omissatunnoissanne meidät tunnette.
12. Emme (=144000) nyt taas suosittele itseämme teille, vaan tahdomme antaa teille aihetta kerskata meistä, että teillä olisi mitä vastata niille, jotka kerskaavat siitä, mikä silmään näkyy, eikä siitä, mikä sydämessä on.
13. Sillä jos me (=14400) olemme olleet suunniltamme, niin olemme olleet Jumalan tähden; jos taas maltamme mielemme, teemme sen teidän tähtenne.
14. Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,(=144000) jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15. ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
16. Sentähden me (=144000) emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.