Ei kai sentään halvaantunut ?

On puhuttu keväästä ja kesästä, jolloin tilanne helpottuu. Nyt Tarja Halonen heitti TV:ssä ilmaan jo syksyn. Entä jollei helpota syksylläkään. Jatkaako seurakunnat toimintaansa silti pelkkien striimattujen jumalanpalvelusten varassa?

Nyt olisi aika lähteä etsimään uusia toimintamuotoja ja yrittää sopeutua vallitsevaan tilanteeseen.
Emme voi tietää loppuuko tämä karanteeni systeemi joskus. Tämä on kyllä semmoinen asia , josta ei paljon keskustelua ole, sillä jo pelkkä ajatus siitä, että tätä jatkuu ja jatkuu, ei oikein saa tilaa keskusteluissa. Koko ajatus kumotaan heti sillä, että onhan näitä ollut ennenkin ja niistä on aikanaan selvitty.

Kuitenkin tiedemaailma on jo pitkään varoitellut tulevista pandemioista ja siitä että sivilisaatiomme kyky torjua niitä on vain heikkenemässä. Elämme jonkinlaisessa kuplassa, jossa ei ole tilaa edes sille ajatukselle, että tämä voisi olla uusi normaali. Rokotteen tulo sai monet jo huokaisemaan helpotuksesta, mutta rokote ei takaa mitään. Lisää huonoja uutisia voi hyvinkin olla tulossa.

Voisiko siis seurakunnat löytää toimintamuotoja, joilla kyettäisiin myös minimoimaan tartuntavaaraa.
Ulkonakin voisi järjestää toimintaa ja sitä voi järjestää myös pienemmissä ryhmissä. Eikä niihin kaikkiin ryhmiin tarvita edes työntekijää mukaan.

Nyt muutama ihminen pääsee täällä ehtoolliselle. Olisi vain pitänyt muistaa ilmoittautua. Unohtui sekin ja paikat on varmaakin menneet. Kaipaisin kyllä muutakin yhteistä kohtaamista, kuin ehtoollispöydän. Vaikuttaa siltä, että korona on halvaannuttanut koko kirkon päästä varpaisiin asti. Toivoisin että yhdessä pohtisimme sitä, miten tässä tilanteessa voisimme mennä yhdessä eteenpäin?

  1. Olen ihmetellyt, miksi kirkko ei keksi uusia ”innovaatioita” tässä tilanteessa. Vuodesssa olisi ollut aikaa. Monet firmat ovat keksineet uskomattomia juttuja vähentääkseen taloudellisia tappioitaan. Mutta kirkko alistuu tilanteeseen. Ovatko papit liian laiskoja lähtemään esimerkiksi luontoon ? On totuttu kevyeen sisätyöhön. Ihmiset ovat huomanneet, ettei kirkko pysy ajan mukana ja jättävät koko ”lafkan”. Ihmiset voisivat vaatia verojen palautusta, koska niille ei ole enää katetta.

    • Kiitos Charlotta. Ymmärsit tavoitteeni. Sillä ei tässä ole nyt väliä kuinka pitkään tämä tilanne jatkuu, mutta sillä on väliä kykeneekö kirkko luopumaan ylivarovaisuudestaan. Kun mitään ei tehdä, niin kukaan ei pääse moittimaan. Ehkäpä siinä on syy tähän hiljaiseloon.

  2. Pekka: ”siitä että sivilisaatiomme kyky torjua niitä on vain heikkenemässä.”

    Väität tiedemaailman varoittavan, että kyky torjua tulevia pandemioja on heikkenemässä. Tuo väite on täyttä puppua. (Mikä mahtaa olla tietolähteesi?) Tutkkimus ja tiede kehittyvät ja saavat jatkuvasti paljon entistä tarkempaa, uutta, uusien menetelmien ja kehittyneempien laitteistojen avulla hankittua, analyyttistä tietoa viruksista ja niiden mutatoitumisesta.

    Ennen virusperäisiin sairauksiin tehoavia rokotteita jouduttiin odottamaan vuosikausia. Tätä nykyä riehuvaan koronaan kehitettiin vajaassa vuodessa useita toimivia rokotteita, jota myös pystytään valmistamaan lyhyessä ajassa suuria määriä.

    Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tulevaisuudessa pystyttäisi vieläkin parempaan tautien torjuntaan ja lääkekehitykkseen.

    Pandemioita on ollut aina. Ja tulee aina olemaan niin kauan kun Telluksella on elämää. Kaikista tuhoisin virusperäinen on ollut vv. 1918 – 1920 riehunut espanjantauti, johon arvioidaan sairastuneen pitkälti yli miljardi ihmistä. Tauti tappoi arvioiden mukaan globaalisti n. 50 000 000 – 100 000 000 (50 -100 miljoonaa) ihmistä. Suomessakin tähän H1N1, influenssa A:n alatyyppiin sairastui reilusti yli 200 000 ihmistä ja se tappoi neljässä aallossa n. 30 000 suomalaista. Koronaan on tähän mennessä sairastunut maailmanlaajuisesti noin 103 miljoonaa ja kuollut n. 2,2 miljoonaa. Suomessa sairastuneita on n. 45 000 ja kuolleita n. 670.

    Muista pandemioista tietoa mm. täällä: https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=Maailman+pandemiat

  3. Tämä poliittinen sulkukarnevaali jatkuu tasan niin kauan kuin ihmiset pysyvät massapsykoosissa tai olosuhteet muuttuvat niin karuiksi, että taika raukeaa. Ei auta rokotteet virukseen, muuntovirukset, eikä muuntoviruksen muuntoviruksiin.

    Elämänkokemukseni ja historianlukujeni nojalla en usko ensimmäisen loppuvan, vaikkakin heränneiden joukko kasvaa koko ajan, päättäjät ovat ajaneet itsensä nurkkaan, eivätkä pysty peruuttamaan ilman kasvojen menetystä. Pelkään toista vaihtoehtoa. Psykologia on sama kuin ruohonjuuritasolla. Kun olet kerran hypännyt kelkkaan, isoon ääneen kohkannut ja moralisoinut, kun maski päässä olet vaatinut rokotepakkoa ja lisää lockdownia, on erittäin vaikeaa tunnustaa olleensa väärässä, vaikka syttyisi konkreettisesti sota, jossa omin silmin näkisit tuhansien kuolevan.

    Euroopassa mielenosoitukset kiihtyvät ja käyvät väkivaltaisiksi. Media on aika hiljaa näistä ja jatkaa yksipuolisuuttaan pystymättä sekään enää peruuttamaan. Tämäkin alusta sensuroi järkipuheita sosiaalisesta paineesta. Ikään kuin se auttaisi. Viisaus on totaalisesti hylännyt meidät tähän sotkuun.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Vaimon kanssa yhtä matkaa on saatu olla lähes 50v. ja tyttö ja poika. Molemmilla on 2 poikaa ja yksi tyttö. Joten meidän suurena ilona on 6 lastenlasta. Virastomestarina verotoimistossa olin pitkään ja kirkossa olin jonkin aikaa nuoriso-ja lähetystyöasioita hoitamassa. Lapsuudessani ei tunnistettu lukihäiriötä, joten mitään kielitaitoa ei ole, joka rajoittaa nyt paljon elämää. Kirjoittamien sujuu hyvin, kunhan kone muistaa näyttää virheet. Teologiseen pyrin kun sain erivapauden osallistua pääsykokeeseen ilman ylioppilastutkintoa. Eikä sekään siinä auttanut. Tärkeitä sanoja jäi pois vastauksistani. Nyt rukoustyöhön keskittymisestä on tullut pääasiallinen toimenkuvani.