Lapsilla on unelmia, joiden toteutuminen voi viedä vaikka kuusi vuosikymmentä. Ei niistä silti kannata luopua ennen kuin usko saa muuttua näkemiseksi, sana tulla lihaksi(in).
Tuo yllä oleva Aamun Kiuru-kuva herätti henkiin toisen, vielä toteutumattoman unelman. V. 2009 ei vielä aika ollut kypsä Finlandian saamiseksi virsikirjaan. Jos Maan korvessa kulkevi… pääsee virreksi, niin miksi ei sitten Finlandia? Tässä siis yleisön pyynnöstä huolimatta lähestulkoon pikauusintana:
FINLANDIA VIRSIKIRJAAN!
Hannu Kiuru 19.8.2009
Työssäni seurakuntapappina tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka aina vain jaksavat tuskitella:”Kun menivät sen virsikirjankin muuttamaan, ne kaikki tutut virret…”
Sanokaa minun sanoneen, että nuo valitusvirret (jeremiadit) loppuvat tykkänään, kun uusi virsikirja aikanaan ilmestyy. Silloin valittajat näet oitis huomaavat, että hui kauhistus, ne vanhat virret (siis vuodelta 1986!) olivat sittenkin parempia kuin nämä uudet…
Minä tahtoisin nykyisen virsikirjamme liitteeksi yhden ainoan lisävirren, mutta sitäkin jykevämmän, nimittäin Finlandian! Minusta on erinomaisen epäreilua, että esimerkiksi Englannissa ja Amerikassa Finlandiaa on saanut veisata iät ja ajat, vaan ei meillä, alkuperäisessä Finlandiassa!
Virsi ”Be still My Soul” kuulostaa vaikkapa tällaiselta:
http://www.youtube.com/watch?v=omlBeCGLFG4
Vaikka Sibeliuksen isänmaallinen sävellys onkin päässyt ulkomailla kuvaamaan myös taivaallista isänmaata, yksikään suomalainen sananikkari
ei ole rohjennut lähteä parodioimaan Finlandiaa.
Parodia ei alkujaan ole sanana viitannut pilkantekoon tai koomisuuteen, vaan siihen, että hengellisestä biisistä on uudelleentyöstämällä tehty maallinen tai maallisesta hengellinen.
Katharine von Schlegel (1697-n.1768) kirjoitti virren saat, jotka Jane L. Borthwick (1813-1897) käänsi noin sata vuotta myöhemmin englanniksi.
Virren lähtökohtana on Psalmi 46:11:
”Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala,
kaikkia kansoja mahtavampi,
korkein koko maailmassa.”.’
Olen antanut kertoa itselleni, että Kaskisen Anna-Mari on kääntänyt Schlegelin tekstin tänä keväänä suomeksi. Anna-Marin mukaan ei ole konsti eikä mikään stilisoida teksti siihen muotoon, että se menee somasti yksiin Finlandian kanssa.
Minä uskon Finlandiaaan virtenä. Vielä tulee päivä, jolloin tämä kaikkien aikojen hitti soi upeasti suomalaisten iloksi ja lohdutukseksi ynnä kunniaksi Jumalalle!
Jos jotakuta kaihertaa, että taas oltaisiin muuttamassa tuttuja sanoja uuteen uskoon, niin kannattaa muistaa, että Sibelius ei säveltänyt mestariteostaan laulettavaksi. Hän suostui lopulta, kun lupaa häneltä niin hartaasti kinuttiin:”No, laulakoot nyt sitten, kun kerran haluavat!”
Ilman uhrauksia ei tämänkään kirjoittaja pääse: Olen valmis luopumaan esityksen kauneimmasta kohdasta (”…ja aamun Kiuru korkeudessa soittaa…) Jumalan hyväksi.
Tämän asian kanssa ei sovi vetkutella! Olen näet tilannut virsi-Finlandian esitettäväksi omissa hautajaisissani. Toivottavasti silloin ei kyseeessä ole kantaesitys…
PS (lisätty 1.4.15): Jos kuitenkin tehtäis vähän numeroo. Eli parkkeeraan tähän Pro blogi-uutisen, että pysyisi edes jossakin tallessa:
Jääskeläisen Heikki hieman reformoi tämän isäni ottaman valokuvan kirjan kantta. Alkujaan Pikku Juna voitti mitalin…
Itse Finlandia-aiheeseen mennäkseni: Kun juttelin Anna-Mari Kaskisen kanssa aiheesta, hän arveli, että Finlandia yhdistetään kernaasti isänmaallisuuteen eikä näin ollen sovi virreksi. Pieni protestantti sisälläni inttää vastaan: Varsin usein hautajaisissa pyydetään isänmaallista musiikkia. Miksi tämä ei siis sopisi hautajaisiin laulettavaksi? Vai eikö liian isänmaallisia virsiä haluta laittaa levitykseen?
Pitäisiköhän kääntyä Simojoen Pekan puoleen? Tai Löytyn Jaskan?
Hannu Kiuru :”Alkujaan Pikku Juna voitti mitalin…”
Ihana kuva. Ensimmäiseksi tuli mieleen laulu ”Pienen pieni veturi aamulla kerran…”.
Kiitos iloisesta aamukuvasta:
“Freude, schöner Götterfunken,
Tochter aus Elysium,
Wir betreten feuertrunken,
Himmlische, dein Heiligthum…”
(9. Sinfonie/LvB: An die Freude)
Mulla on hatara muistikuva, että jotkut Finlandiaan tehdyt englanninkielisen henksun sanat alkaisivat ”We trust in you, our shield and defendor” (tai jotain sinnepäin). Olisiko kyseessä sama laulu? Löytäisinköhän sen jostain?
Haa, mielenkiintoista. Jos löydät, niin peistaa tähän. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan.
We rest on Thee, our Shield and our Defender!
We go not forth alone against the foe;
Strong in Thy strength, safe in Thy keeping tender,
We rest on Thee, and in Thy Name we go.
Strong in Thy strength, safe in Thy keeping tender,
We rest on Thee, and in Thy Name we go.
Löytyi ns. idioottimenetelmällä: Finlandia hymn wikipedia. Siellä on useammatkin lyriikat Finlandiaan.
Finlandia on muistaakseni Australiassa ja jossakin muualla hengellisillä sanoilla. Vai oliko sen jonkin kaupungin tunnuslauluna. On sitä maailmalla sanoitettu paljonkin,
Toivo Loikkanen,
Australiassa Finlandiaa lauletaan hengellisisllä sanoilla ainakin Pyhäinpäivänä [=All Souls Day]:
https://www.youtube.com/watch?v=MPe-MDmyOW4