Ei valtionavustukselle, kyllä maksulle.

Yleisönosastoissa on viime vuodet pohdittu, miksi minun ja naapurin Penan yrityksen pitää maksaa kirkollisveroa. Hienoa, että systeemiä ollaan uusimassa. Mutta älkää vaan nimetkö uutta systeemiä valtionavustukseksi.

Avustus on ainakin minun kielenkäytössäni vastikkeetonta. Avustusta annetaan henkilön, yhdistyksen, kunnan tai muun yhteisön omaan toimintaan, sen käynnistämiseen, ylläpitämiseen jne.

Kun minä tilaan putkimiehen kotiini ja maksan laskun, en maksa putkimiehelle avustusta. En myöskään maksa kunnalle avustusta siitä, että käyn hammaslääkärissä. Maksan joko palkkion, työkorvauksen tai hammaslääkärimaksun.

Jos yhteisövero-osuus korvataan valtionavustuksella, kestää varmasti vain hetken ennen kuin Vapaa-ajattelijat kysyvät, miksi valtio avustaa kirkkoa? Asiasta perillä olevat kyllä ymmärtävät mistä on kyse, mutta kansan suussa asia kääntynee hyvin pian siihen että ”valtio rahoittaa yhtä uskonnollista yhteisöä”.

Kotimaa24:n uutisessa mainitaan mistä oikeasti on kyse: ”kohtuullinen kompensaatio luterilaisen kirkon suorittamista yhteiskunnallisista tehtävistä”

Älkää siis, hyvät työryhmäläiset, ikinä suostuko siihen että vastikkeellinen korvaus tuotetuista palveluista nimetään ”avustukseksi”.

  1. Sama ärsyttävä termi löytyy myös seurakuntien budjeteista. Maksamme ”avustusta” lähetysjärjestöille, jotka tekevät seurakunnan puolesta työtä ulkomailla. Eihän sekään ole avustusta, armopaloja, vaan korvausta tehdystä työstä, seurakunnan ydintehtäviin kuuluvasta työstä.

    Sama logiikka on siten myös siinä, että valtio maksaisi kirkolle ”avustusta” hautaustoimen hoitamisesta, joka lähtökohtaisesti kuuluu yhteiskunnalle ja jonka seurakunta vain tuottaa ostopalveluna.

    Joku kirjanpitoasiantuntija minulle joskus selitti, että avustus-termi on näissä tilanteissa aivan oikea, mutta minustakin se antaa väärän kuvan asiasta.

  2. Pirjo, hyvä huomio. En olekaan ajatellut että sama ”avustus” -sanaa käytetään lähetysjärjestöjen kohdalla.

    Olisi mielenkiintoista kuulla tuon kirjanpitoasiantuntijan selvitys asiasta.

    Ja edelleen, teknisesti tuo ”avustus” voi olla korrekti. Mutta kansan suussa asiat kuulostavat erilaiselta kuin mitä ne ovat.

    Kansa ja jopa päättäjät puhuvat sitkeästi yritysten kirkollisverosta, kuten tästä kansalaisaloitteesta ja tästä kansanedustajan kommentista voinee huomata.

  3. Syntyminen,elämä ja kuolema edustavat kirkon sanomassa ja palvelutehtävässä katkeamatonta ymmärrystä ihmisen osasta ja siksi niistä yhdenkin tarjoaminen ulkoistettavaksi olisi murentavaa. Eli itseymmärryksessään ja miksei arvolatauksessaankin ei haitanne, vaikka kirkko ”nöyrtyisi” ottamaan edelleen vastaan avustusta, kun se haluaa säilyttää paikkansa viimeisellä matkallamme. Eikö ole myös niin, että tuon paikan ottajat ja tuolle paikkalle tarjotut tunnistettiin jo nykyisen hautaustoimilain alkumetreillä.

  4. Jos valtio maksaa relevantteja kuitteja vastaan ko toiminnoista, on kyseessä korvaus, jos rahat annetaan ilman korvamerkintää harkinnavaraisena about summana vain hartaana toivomuksena niiden käyttö vaikkapa hautaustoimeen,on kyseessä toiminta-avustus jossa hautaustoiminta on vain osa toimintaa.

  5. olen seurannut kilpailutuksen organisointia sosiaalipuolella Tampereella. Siellä kilpailutukseen osallistuvien samoin kuin kaupungin on pitänyt perustaa uusia toimia tämän ”säästön” läpiviemiseksi.

    Jos kirkko perustaa toimen jonka tehtävä on kerätä ”kuitteja” eri seurakuntien hautaustoimesta ja valtion jossain instanssissa jonkun toimenkuvaan sisällytetään näiden kuittien verifioiminen, jotta kaikki sujuisi ”oikeudenmukaisesti”, niin eikö olisi yksinkertaisempaa että valtio ottaisi vastatakseen hautaustoimen, sillä asiakkaat ovat valtaosin sen (ex)alamaisia.

  6. Jos valtio maksaa relevantteja kuitteja vastaan ko toiminnoista, on kyseessä korvaus, jos rahat annetaan ilman korvamerkintää harkinnavaraisena about summana…

    Seppo, noinhan se on.

    Kirkon ja seurakuntien kirjanpidon perusteella voidaan ilmeisesti aika tarkkaan laskea kustannukset. Pirjo Pihlaja tuolla linkittämässäni uutisessa kertoo, että kustannukset olivat viime vuonna 138,7 miljoonaa euroa.

    Nurinkuriseksi tilanteen tekee vielä se, että suunnitelmissa olisi ”avustaa” kirkkoa 114 miljoonalla (+6mE verotuskulujen säästöä). Eli kirkko tekisi yhteiskunnalle kuuluvia töitä ja maksaisi noilla luvuilla ehkä parikymmentä miljoonaa siitä, että saa tehdä yhteiskunnan hommia.

    Tuohon kun lisää kirkolle aiheutuvan ”maineriskin” ja mahdolliset kirkosta eroamiset (valtiosta kun ei voi erota), kuulostaa siltä että vielä kannattaa jatkaa neuvottelemista.