Ei verta, Rantaa raskaampaa!

Niinpä. Vaikka Luoja kanin loi, ihminen sen Suomeen toi. Niin se taisi olla tuossa jutussa. Video on kiva, vaan ei ihan tavoita näiden kavereiden olemusta.

Ja ihminen on tuonut Suomeen muitakin lajeja, jotka ovat sitten jopa tuhonneet paikallisia, kuten esim. Kanadan majava oman kotoperäisen, varsin tehokkaasti. Supikoirakaan ei ole alkuperäistä eläimistöämme tai minkki jne. Kaikki nämä ihmisen viritelmät ovat tuhoisia omalle luonnollemme. Ja nyt sitten niin kaneja, supikoiria kuin minkkejäkin yritetään lahdata pois päiväjärjestyksestä. Että sellainen viisas homo sapiens.

Mitä näihin citykaneihin tulee, niin ovat ihmisten julmuuden tuotteita. Otetaan lemmikiksi kani, pidetään sitä häkissä täysin sen luontaisen olemisen vastaisesti, koetaan se tylsäksi ja heitetään pihalle siinä missä toinen uhri kesäkissakin. Se on todella julmaa. Ongelma ei ole kanit tai kissat vaan piittaamattomat ihmiset, jotka toiminnallaan ovat tilanteen aiheuttaneet.

Luontaisesti kanit tarvitsevat liikkumatilaa eli lemmikkinäkin mahdollisuuden ravata huushollissa vapaasti tai aitauksen pihalle. Tykkäävät jyrsiä ja siinä voi mennä sähköjohdot ja mööpelit, jos et ole tarkkana.

Ihmettelen, miksi niiden pito lemmikkinä yleensä sallitaan, koska kokemuksesta tiedän, että jos hyvää huolta haluat kanista pitää, se vaati rakkautta ja todella asian harrastamista. Nehän ovat kaiken lisäksi yöeläimiä, joten kanin kaveruus on parhaimmillan illalla. Jos duunista tultuasi energiaa riittää niin kyllä on odottamassa kavereista parhain.

Tämä kaikki pitäisi ymmärtää, kun esim. lapsosille kani otetaan lemmikiksi. Vaatii ehdottomasti aikuisen silmälläpidon tämä yhteiselo.

Paras kaverini on edesmennyt kanipoikani, jota kaipaan vieläkin valtavasti. Jonkun eläinkauppaan palauttama, ei sentään entisen omistajan pihalle heittämä. Hilpeä, arvaamaton ja ihastuttava ystävä elämässäni 10,5 vuoden ajan. Todella Luojan ihana ja hyvin erikoinen lahja.

Täältä Tarjalle aamen, toiselta kani-ihmiseltä.

Pikku juttu ehkä, mutta tuo uutisessa mainittu kanien asuminen vähän särähtää. Eiväthän kanit asu, vaan ne pesivät, eikö vain? Eläinten inhimillistäminen ei välttämättä ole hyvästä. Annetaan niiden olla elämiä. Niiden oikeastaan pitääkin olla. Karitsa, joka uhrattiin, on sitten taas aivan toinen juttu. Mutta emme tuossakaan yhteydessä osallistu karitsan kärsimyksiin, vaan Kristuksen. Karitsa on vain eläin.

Herra, armahda meitä!
Suo, että emme pukisi omia ongelmiamme
uskonnon tai huumorin kaapuun! Kumpikin kaapu antaa meille näemmä luvan olla käsittämättömän julmia toisiamme kohtaan…

Rantaa itseään mukaillen: ensimmäisenä oli paikalla pilapiirtäjä, jolta puuttui empatiakyky.

Kiitos, Hannu, oivalluksestasi.

Alussa oli pilakuva.

Sitten tuli selventävien selittelyjen vuoro.

Lopuksi annettiin kommenttipuheenvuoro 160:lle vihaiselle mielipidekirjoittajalle.

http://www.valomerkki.fi/puheenvuorot/ville-ranta-iskun-jalkeen

Yllätyin myönteisesti Turtiainen kommentista.

Kysymyksiä päätoimittajalle ja pilapiirtäjälle:

Miksi piirsit tällaisen makaaberin kuvan miltei välittömästi Pariisin terrori-iskun jälkeen, Ranta? Miksi tällaista pilakuvaa ei suorin tein hyllytetty, Simola? Koetteko te kenties jonkinlaista sadistista mielihyvää saadessanne shokeerata lukijoita? Vai onko kyse vain vähän reippaammanlaisesta kirkollisesta huumorista? Jos kyse on kirkollisesta huumorista, niin voisitteko vielä varmuuden vuoksi kertoa, mille tässä pitikään nauraa ja mihin kristilliseen hyveeseen tekijä tässä erityisesti viittaa?

Eiköhän kuitenkin ole niin, että media tuossa kuvassa kontillaan on verta litkimässä: Lukekaa järkyttävät tarinat, katsokaa kammottavat kuvat ja veriset videot! Seuratkaa suoraa lähetystä nettisivultamme! Olitko itse paikalla: ota yhteyttä toimitukseen, lähetä kuvia, kerro silminnäkijätodistus!

Verta on niin paljon, että verikekkereitä voidaan juhlia vielä monta viikkoa. Meidän tehtävämme on kertoa, sillä ihmisten on saatava tietää! Viis siitä, että he traumatisoituvat yhä uudelleen ja uudelleen. Eihän näitä ole pakko seurata. Ja tuleehan näitä varmasti vielä lisää. Sitten me teemme taas kerran samat jutut uudelleen…

Summa summarum: Aika, aviisi ja kohde tuollaiselle kuvalle ovat väärät: Vasta muutamaa viikkoa myöhemmin, ei-kirkollinen lehti ja aiheena lehdistön itseironia. Voisi toimia.

Moni on ottanut kyseisestä kuvasta oikein kunnon pultit ja eronnut kirkosta. Minun kohtaloni on tylympi: Minä en eroa kirkosta, vaan joudun myötähäpeämään tällaista reipasta otetta kirkollisessa lehdessä. Armoa!