Jotkut ihmiset ovat syntyneet johtajiksi. Johtamisessa on mukavinta se, kun saa komennella muita. Ja johtajana saa määrätä säännöt, joita muiden on noudatettava. Ittestä ei oo niin väliä, juu.
Synnynnäisiäkin johtajanlahjoja on toki harjoitettava. Pyhäkoulusta lähtien minäkin olen tahtonut loistaa. Huonon näköni takia olen aina istunut kuin fariseus etupenkissä. Olen myös aina pyrkinyt saamaan opettajien huomion itselleni. Kehitin jopa eräänlaisen kestoviittaus-järjestelmän, johon kuuluivat viittaavan käden vilkutus ynnä tukikäden käyttö lisättynä äänekkääseen ähinään ja puhinaan. Tärkeintä oli viedä muilta vastausmahdollisuus. Viittasin usein silloinkin, kun minulla ei ollut harmaintakaan etukäteisaavistusta siitä, mitä tulisin vastaamaan.
Kansakoulussa, oppikoulussa ja seurakunnassa tahdoin aina olla erilaisten lehtien päätoimittaja. Jos en saanut muilta riittävästi tekstejä, rustasin jutut itse. Kyseessä lienee ollut jonkinlainen bloggauksen esiaste jo 1960-luvulla. Suurin haaveeni oli kirjoittaa kirja. Jos siitä tulisi Bestseller, saisin varmasti ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Todettakoon, että vuosien varrella on tullut kirjoitetuksi yhtä sun toista, vaan ei koskaan sitä kirjaa.
Talviurheilulajeissa meikäläinen oli kansiksen aikaan miltei aina perässähiihtäjä. Sain niin usein hangilla kaatumatautikohtauksia, että minusta tuli pikemminkin omega-uroksen alku. Myöhemmin tosin opin, että myös peräpään valvojan tehtävä on varsin tärkeä.
Likat olivat tuohon aikaan ihan mälsiä ja tylsiä. Aina ne yrittivät saada meitä poikia mukaan joihinkin dorkiin kotileikkeihin. Ja aina ne laittoivat meidät ihan pimeisiin rooleihin: Pikkuveli, koira, kissa tai kultakala. Jos joskus olisinkin ylennyt isähahmoksi, niin tuolla onnettomalla faijakarikatyyrilla ei juuri koskaan ollut puheroolia.
Kun sitten tuli aika alkaa iskeä mimmejä, olivat hyvät neuvot kalliita. Jostakin alan oppikirjasta luin, että kesken juttelutuokion kannattaa ottaa esiin auton avaimet ikään kuin ohimennen ja alkaa hajamielisesti leikkiä niillä pöydällä, niin että kalliin auton merkki tulee varmasti näkyviin. Tulipa kerran kokeilluksi tätä juttua eräässä pilsneri-baarissa yhden illan aikana muutamaankin sutturaan. En voinut käsittää, miksi sain kaikilta pakit, vaikka erään kaverin isältä lainassa olleitten autonavaimien olisi ilman muuta pitänyt tehota vastakkaiseen sukupuoleen. Mutta kun ei, niin ei.
Pää pettymyksestä alas painuneena lampsin baarin taakse polkupyöräni luokse. Kumarruin laittamaan pyykkipoikia paikalleen lahkeisiini, kun äkkiä huomasin, että siinähän ne olivatkin jo. En ollut muistanut poistaa niitä ennen sisään menoa. Tunsin itseni varsinaiseksi beta-poikaseksi.
Halusin oppia Alfa-uroksista lisää, joten hakeuduin varta vasten Alfa-kurssille. Jouduin pettymään, kun siellä opetettiin, että joka teistä tahtoo olla kaikkein suurin, olkoon toisten palvelija. En minä tajunnut niistä jutuista mitään, joten keskeytin opintoni.
Jossakin työurani vaiheessa erehdyin hakemaan muuatta toista virkaa. Tiukannäköisen valintaraadin johtaja (mahdollisesti joskus Alfa-uroksen virkaa toimittanut) kysyi minulta suoraan, että osaanko minä johtaa ihmisiä. Ilmeisesti en tainnut sittenkään olla kovin kiinnostunut hakemastani duunista, kun aivan pokkana vastasin, että kyllähän nuo ihmiset näyttävät perässäni tulevan. En tosin ole aivan varma, seuraavatko ne minua vai ajavatko kenties takaa. Näin, miten AU-henkilö meni aivan tulipunaiseksi kiukusta. Raadin muita jäseniä tuo vastaus näytti naurattavan niin paljon, että heidän oli purtava huuleensa, etteivät olisi vallan revenneet naurusta. Naurun pidättely se vasta taito onkin, respect!
Nyt olen jo vanha ja minut vyöttää joku muu kuin minä itse ja vie minut sinne, minne minä en tahdo. Jos elämän kokemus, koulutus, huumorintaju tahi nallekarhumainen ulkonäkö eivät riitä alfa-urologiseen naissankaruuteen, niin yhden tieteellisen testin rohkenen vielä tällä alalla, iällä ja järjellä tehdä. Se tehnee lopun laumanjohtamiseen liittyvistä traumoistani. Tutustuin näihin tutkittuihin tuloksiin vasta äskettäin. Koe oli tehty miehillä ja hiirillä, vaan ei naisilla.
Jos tämä viimeinen testi epäonnistuu, minulla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin viettää eläkevuoteni huvipuistossa lohikäärmeeksi pukeutuneena, syösten alvariinsa savua suustani, nenästäni ja korvistani.
Aloitetaanpas sitten räväkästi erään Alfa-uroksen vaatimattomalla esittäytymisellä eräällä nettikeskustelupalstalla:
Juttutupa » Terveys ja hyvinvointi » Olen alfa-uros, eikä akat nalkuta
PROTEIININ POPSIJA 15.8.2013 08:33 87 VIESTIÄ
En paljoa esittelyjä kaipaa, olenhan jo aiemmin esittäytynyt täälläkin. Minulle eivät akat nalkuta, sillä en koskaan tapaa heitä. Ympärilläni pörrää vain viehättävän hemaisisevia naisia, jotka haluavat olla seurassani ja miellyttää minua. Minun ei tarvitse kuin tulla katottomalla urheiluautollani torinrantaan tai rotuaarille ja nousta autosta kaikkine raameineni (muille miehille tiedoksi: ne ei muuten ole tulleet ihan itsekseen) ja johan alkaa pörräys ympärilläni. Ammatiltani olen ammattimies ja juuri siitä ne naiset hullaantuvat. Ei kuulkaa tartte olla jos jonkin sortin kirjainlyhenteitä nimeni perässä, kun olen ammattimies – se riittää.
Teille rääpäleille, joille naiset nalkuttavat voisin antaa yhden ihan pikkuisen neuvon. Kun tuutte seuraavan kerran paikkaan, jossa näette minut ja sen kaiken shown, joka ympärilläni pyörii, pysähtykää ja miettikää, miksiköhän olen se alfa-uros ja onko se tullut vain sohvaperunana kaljaa litkien ja makkaraa popsien vai onko sen eteen myös tehty jotain.
Ei ole helppoa alfa-urosten eikä -naaraidenkaan elämä syntiinlankeemuksen jälkeen. Onneksi on joku, joka haluaa pelastaa ihmiskunnan, mikäli ihmiskunta nimittäin haluaa pelastua:
”Aabraham oli uskova, joka aikoi teurastaa poikansa Iisakin. Jaakob sai huijaamalla isänsä Iisakin siunauksen. Jaakob sittemmin makasi väärän naisen kanssa ja siitä syntyi Juuda, joka aikanaan makasi ilotytöksi naamioituneen tytärpuolensa Tamarin kanssa. Kun Tamarin raskaus selvisi Juudalle, hän aikoi polttaa Tamarin elävältä, mutta Juuda katui tajuttuaan, että hän itse oli ollut asiakkaana ja oli Peresin isä. Daavid sai juonittelulla ja murhilla tahtonsa läpi. Saadakseen himoitsemansa naisen, hän järjesti tämän aviomiehen kuoleman. Salomonilla oli satoja vaimoja ja satoja jalkavaimoja. Manassella oli kuulemma tapana polttaa pikkulapsia elävältä.
Sukuluettelon nimien tausta on karua luettavaa. Yllä on vain joitakin poimintoja, lopun voi itse lukea Raamatusta. Se kertoo maailmasta, verisestä taustasta, johon Kristus syntyi voidakseen pelastaa sen.
Henkilökohtaisemmalle tasolle vietynä Kristuksen sukuluettelo on hänen sukuluettelonsa minussa, meissä kaikissa. Se on luettelo hänen syntymisestään sisimmässäni, hän syntyy minussa kaikesta tapahtuneesta huolimatta.
Kauniisti on arkkimandriitta Lev Gillet (1893-1980) kirjoittanut:
”Jos Jeesus syntyy sielussani, hän tekee sen kaikista synneistäni huolimatta. Jeesus tunkeutuu sisään ja tekee itselleen tien ohi kaikkien virheideni. Hän voittaa ne, yksi kerrallaan. On kyse hänen voimastaan ja hänen sukuluettelostaan minussa ja tämä hänen syntymisensä minussa on hänen armollisuutensa ja alentumisensa läpitunkemaa.”” (ortodoksi.net)
Ööö. tuota noin, Tuula, suo anteeksi, kun ei oikein osaa seurata ajatustesi juoksua. Ihan kuin olisit vastannut johonkin toiseeen blogiin. En ymmärrä, miten tämänpuoleinen huumoripläjäykseni liittyy noihin sitaatteihisi? Vai ajattelitko kenties Jeesusta Alfa-uroitten Alfa-urooksi…?
Hannu Kiuru :”En ymmärrä, miten tämänpuoleinen huumoripläjäykseni liittyy noihin sitaatteihisi?”
Ajattelin eläinlaumojen alfa-uroksia ja -naaraita ja miten turha niiden on odottaa, että Kristus pelastaisi ne, ja että vain Kristus pystyy pelastamaan ihmisetkään petomaisuudelta, jos ihmiset niin tahtovat.
Aha, okei. Justiinsa saimme tiedon, että eläimet eivät pääsekään taivaaseen. Media oli sotkenut paavit keskenään.
Nykyinen ei siis päästä, mutta joku hänen edeltäjänsä oli mitä ilmeisimmin jo mennyt raottamaan taivaan porttia niille…
Pahat pojat pääsevät taivaaseen, ja kiltit tytöt niiden kainalossa. Sen sijaan Alfa-uroista en tiedä. Hannun yllä olevan kommentin ”Ammattilainen” jotenkin herättää vastakaikua minussa, kenties aktuaalisoitumaton alter egoni, jota kaipaan erityisesti silloin, kun vaimo nalkuttaa, kun Ikean vastaostettu tv-taso on viikon ollut vaiheessa/levällään olohuoneen lattialla.
Kari-Matti: Miksi tekisit tänään sen, minkä voit ihan hyvin huomenna teettää muilla? Joko vaimo on saanut TV-tason valmiiksi…? 😉
On saanut:-) En ehtinyt vaativimmilta hankkeilta..
Jos ei minusta ole Alfa-urokseksi, niin Alba-urokseksi nyt ainakin…!
Outo kohtaaminen hämärtyvällä kotipihalla pari iltaa sitten: En tunnista nurmikolla vaappuvan koiruuden merkkiä, joten piti kysyä ulkoiluttajalta. ”Tämä on Jack Russellin terrieri”.
Katson ihmeissäni vaivalloista kulkua ja jättikokoista mahaa. Ulkoiluttaja katsoo tarpeelliseksi jatkaa:”Mutta nyt sillä on ähky. Se pisti parvekkeella poskeensa puolet vieraitten kanssa syötäväksi tarkoitetusta chili con carnesta…!”
Minä ehdotan: Voisi olla vatsahuuhtelun paikka?
Minä olen empaattinen: Sukulaisperheessäni oli kaksi koiraa, cockerspanieli ja jokin vasikankokoinen venäläinen koiramalli. Vähän ennen jouluvieraitten tuloa kaksikko teki selvää 7 kilon kinkusta. Cokkeri joutui vatsahuuhteluun.
Minä lohdutan: Uroshan tämä koira on? Hyvä. Justiinsa luin jostakin lehdestä, että miehen viriiliyden saa selville siitä, miten tulisia ruokia hän kestää. Hyvin taitavat hormoonit hyrrätä tälläkin kaverilla…