Elämänkatsomustieto on mainio slogani! Se sopii nykyaikaan. Elämänkatsomustieto edustaa monille jotain päin vastaista kuin mielikuvat uskosta ja uskonnosta. Katsomusten ja uskontojen opetuksesta keskusteltaessa ei kiinnitetä kovinkaan paljon huomiota siihen, miten asiat oikeasti ovat eli millaisiin tavoitteisiin uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa pyritään ja millaisin käytännöin niitä nykyaikana toteutetaan. Suunnan määrää se, miltä asiat tuntuvat ajan hengen valossa. Tai ihan vain omien tuntemusten pohjalta.
Ajatellaan nyt sitten uskonnonopetusta ja sen monipuolista ja avaraa tavoitetta vaikkapa näillä yleisesti tunnetuilla sanoilla: ”Koulun uskonnonopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille katsomuksellinen yleissivistys perehtymällä monipuolisesti omaan kulttuuriperintöön sekä muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Tavoitteena on myös kehittää eettisesti vastuullista elämänasennetta ja haastaa toimimaan sen mukaisesti.”
Uskonnonopetuksen arvostelijat tuskin puhuvat tällä tavoin. Aika hämärä näkemys vallitsee myöskin siinä, mitä tarkoitetaan nykyisessä Suomessamme omalla uskolla ja sen opettamisella – saati tunnustamisella. No mitä tahansa, tunnustuksellista uskonnonopetusta kouluissa ei kuitenkaan ole ollut aikoihin. Lähinnä nyt väännetäänkin kättä siitä, saako kirkko näkyä koululle asti.
Määritelmiä on monenlaisia. Kun elämänkatsomusta kuvaillaan, on oma mielikuvani, ettei määrittelyssä puhuta oikeastaan katsomusten tasolla lainkaan. Puhutaan pikemmin elämänhallinnasta ja arvostelukyvystä, kansalaistaidoista pikemmin kuin kansalaisen katsomuksista. Mitäpä niitä vastaan voisi olla kenelläkään – uskovallakaan. ”Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.”
Edellä olevat sulkeisiin merkityt lainaukset ovat niitä, joita netti antaa minun algoritmeillani. Opetussuunnitelmat ja opetusten tavoitteet vievät sitten tarkempiin yksilöinteihin. Niin syvälle en kuitenkaan tässä sukeltele. Tämähän on kuitenkin vain blogi, ei kolumni tai essee.
Matkaani näissä mietteissä on ollut melko pitkä. Julkaisin Nuorten elämänkatsomus- kirjan vuonna 1985. Silloin elettiin elämänkatsomustiedon synnyn aikoja. Uskontojen historia ja siveysoppi oli jäämässä historiaan ja tilalle tuli kouluihin tämä uusi oppiaine. Aiemmin olin Uppsalassa osallistunut tohtoriseminaariin, jossa oppiaineen nimi oli tros- och livsåskådningvetenskap eli uskon- ja elämänkatsomuksen tiede. Ruotsalainen tieteenala ja suomalainen koulun oppiaine olivat tietenkin eri asia, vaikka molemmista saattoi hyvin inspiroitua. Ruotsissa viehätyin lähinnä siihen, että teologisessa tiedekunnassa pidettiin laajalti ovet auki muihin tieteenaloihin. Siellä katsottiinkin, että opiskellaan uskontoja ja muita elämänkatsomuksia (religioner och andra livsåskådningar.
Jotkut ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miksi niin mielelläni puhun oman uskoni yhteydessä tieteen ja tiedon ja kriittisyyden arvostamisesta. Tuore Metsäkirkon polku -kirjani on tästä melko tyylipuhdas esimerkki. Tajuan nyt yhden mieltymysteni juuren. Tuolloin eli Nuorten elämänkatsomus -kirjan aikoihin oli melko yleistä jopa oppikirjoissa kuvailla asiat niin, että tieteellinen maailmankatsomus oli pelkkää tietoa ja uskonnollinen maailmankatsomus oli pelkkää kokemusta. Poliittinen maailmankatsomus sijoitettiin näiden puoliväliin.
Elämänkatsomustieto olisi hyvä oppiaine kaikille, kunhan löydettäisiin jotenkin levollinen ja riekkumaton ote ja opetussuunnitelma ja opettajat. Historian painolasti on melkoinen. Kysymyshän oli ja edelleen tuntuu olevan uskonnon opetuksen vaihtoehdosta ja vastakkainasettelusta – puolin ja toisin. Niillä asenteilla hanke yhteisestä katsomusaineesta ei etene mihinkään suuntaan. Soisin sen kyllä etenevän.
Uskonnonopettajat on monesti koettu (tai leimattu) kirkon edustajiksi nuorten maailmassa – vaikka kirkon tuki lienee useimmiten ollut aika olematonta. Yksinäisiä asiallisia puurtajia! Asiantuntevaa opetustyötä.
Maailmankatsomus -sanan sijaan olin aikoinaan puhunut nuorista ja nuorten elämästä nimenomaan elämänkatsomuksen näkökulmasta. Nyttemmin olen siirtynyt enemmänkin elämänfilosofian suuntaan ja omakohtaiseen, levollisesti hengittävään uskonkokemukseen, jossa silmät pysyvät kuitenkin ympäristöön nähden auki.
Mitenkään en aluksi tähtäillyt pyhäinpäivän aattoon tämän blogin aatoksiani. Mutta pyhäinpäivän evankeliumi kyllä puhuttelee väkevästi. Kun siis ajattelen, keitä Jeesus sanoo autuaiksi Matteuksen evankeliumin mukaan niin siinä katsomukset kyllä saavat kyytiä! Suuntaan jos toiseenkin.
Katsomukset ja uskonnot ovat haastava aihe. Keskusteluun tuntuu aina liittyvän jollain tavalla toisen suostuttelu omalle kannalle. Luulo näkyy jopa tieteen piirissä. Harva tuntuu hyväksyvän sen näkökannan, että teologinen tiedekunta tai teologinen tutkimus ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon tai uskoon. Ei edes Helsingissä. Ei edes kristinuskoon.
Tiedettä ja kriittisyyttä tarvitaan. Tiede ei kuitenkaan kerro, onko minulla syitä uskoa Jumalaan vai ei. Elämä sen sijaan kertoo. Tiedettä tarvitaan kipeästi nykyisen huuhaa- kulttuurin aikakaudella myös uskon sisällön ja uskonnollisten yhteisöjen asioiden selvittelyssä. Ja uskoa Jumalaan sitäkin kipeämmin. Erityisesti pyhäinpäivän aikaan.
Pahoitteluni, Matti Perälä, siitä, että ansiokas uskonnon opetusta ja ET:tä koskeva pohdintasi liukuu taas tällaiselle sivuraiteelle.
Seppo Heinola. Nyt on tarpeen muistaa neljä asiaa, kun helvetistä puhutaan. Ensiksikin, me kristityt uskomme ja opetamme Raamatun pohjalta niin, että helvetti on ansaittu rangaistus. Tuomarina Hän, joka taatusti tietää ja ottaa huomioon kaikki mahdolliset asianhaarat. Ja laki on sama meille kaikille. Totta kai armo on epäreilua: sitä kun ei voi ansaita. Ja kuitenkin se on kadotusta valtavampaa.
Toiseksi, helvetistä ei tosiaankaan opeteta siksi, että halutaan mässäillä kauhukuvilla (vaikka tätäkin on joskus valitettavasti esiintynyt). Vaan siksi, että kukaan EI sinne joutuisi. ”Sillä niin paljon Jumala on maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.” Helvetti on sietämättömän vaikea asia.
Kolmanneksi, kristillisen uskon mukaan helvetissä on asteita. Se ei siis ole jokin jumalallinen keskitysleiri, joka on mielivaltainen ja sadistinen.
Neljänneksi, me rukoilemme ja toivomme, että Jumala ei rankaisisi ketään ikuisella kadotuksella vaan antaisi armon käydä oikeudesta. Mutta me emme voi purkaa Raamatun selviä opetuksia.
Viittaan Sistoselle yllä antamaani vastaukseen koskien helvetin oikeudenmukaisuutta, ja minä en kyllä löydä Raamatustani mitään helvetin astejärjestelmää.
Eikä tämä ole aiheen sivuraide vaan koskee kyllä uskonnonopetuksen sisältöä. Tuleeko ev.- lut. uskonnonopetuksessa kouluissa opettaa sitten myös sen helvettioppi?
Koulun uskonnonopetuksessa ei, sikäli kuin muistan, käsitellä oppia helvetistä. Rangaistuksen asteet käyvät ilmi Jeesuksen sanoista: sitä, joka tekee syntiä tietämättömyydestä, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä.
Kristinopin mukaanhan helvetiin vie pelkkä perisyntisyys vaikka ei ole tehnyt mitään erityistä pahaa. Eräästä keskustelusta, missä uskova Y ilmaisee hänelle iskostetun ja omaksumansa uskon:
”X: No esimerkiksi homous tai kaupasta näpistely eivät ole riittäviä syitä joutua iänikuiseen kidutukseen.
Y: ”Väärin. Itse asiassa pelkkä valmius/ taipumus homostella ja varastaa kaupasta riittää jo helvettiin. Se osoittaa ettet ole vanhurskas, eli Jumalalle kelpaava.”
Pitäisikö sinusta siis koulun uskonnon opetuksessa käsitellä myös oppi helvetistä, sillä siitähän koko kristinusko lähtee, lankeemuksesta ja sen rangaistuksesta ja siten vasta tule pelastus – harvoille.
Seppo Heinola, luotan Jumalaan oikeudenmukaisena tuomarina. Asetun itse myös hänen tuomittavakseen, koska olen syyllinen hänen edessään ja rangaistuksen ansainnut ilman Jeesuksen Kristuksen sovituskuolemaa. Myönnän tämän syyllisyyteni ja minulla ei ole mitään ansioita muuta kuin että voin vain vedota hänen Poikansa ristinkuolemalla ansaitsemaan armoon.
Luotan että hän tuomitsee Viimeisenä päivänä kaikki ihmiset oikeudenmukaisesti niin kuin hän tuomitsee minutkin. Luotan tässä hänen Sanaansa.
Onko sinulla tiedossa jokin muu mahdollisuus oikeudenmukaiseen tuomioon? Ja jokin instanssi, jolla olisi ehdoton pätevyys ja valta se antaa?
Kyllä minuakin aikanaan vaivasi kysymys ihmisten pelastumisesta. Mutta ymmärsin, että en minä pieni rajallinen ihminen pohdiskeluillani pääse pidemmälle. Jätin koko asian Maailmankaikkeuden Herralle.
En usko että olet tehnyt mitään niin hirveätä että aikuisen oikeasti ansaitsisit tulla ikuisesti kidutetuksi helvetissä.
Kun katson että Jumalalla ei ole oikeutta tuomita minua eikä muita, uskon itse olevani jumala ja katson olevani oikeutettu tuomitsemaan muut ja toiset. Jeesus sanoo: älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.
Tässä on kyse siitä että syntiinlankeemuksessa ihminen lankesi uskomaan Saatanaa ja hänen juoniinsa ja hänestä tuli siis Jumalan vihollisen Saatanan orja, joka orjuuttaa ihmistä saaden hänet kuvittelemaan itsestään niin kuin Saatana sanoi: ”..teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan”. 1 Moos 3:5.
Minä en ole ns. syntiinlankeemuksessa langennut mihinkään, koska en ole elänyt silloin enkä tietenkään ole juridisessa vastuussa jonkun muinaisen naishuitukan yhdestä erheestä.
Koko tulevan kymmeniä miljardeja yksilöitä käsittävän ihmiskunnan syyllistäminen tuosta sadistisine helvettirangaistuksineen on hirvittävää ylireagointia ja tietenkin epäoikeudenmukaista.
Muinaisen ”naishuitukan” lisäksi lankesi mies. Vasta miehen lankeemuksen jälkeen ihminen oli langennut syntiin.
En ole vastuussa ensimmäisen ihmisen rikkomuksesta, mutta tunnen itsessäni kelvottomuuteni. Raamattu puhuu perisynnistä, joka on Seppo sinulle vastenmielinen ajatus.
Tunnistan itsestäni, että en rakasta Jumalaa yli kaiken, enkä lähimmäistäni niin kuin itseäni. Olen hengellisesti hidas ja ”maallisiin on minun mieleni”. Jännä juttu, että se mitä Raamattu opettaa ihmisen halusta pahaan, löytyy omasta sydämestäni, vaikka en haluaisi sitä. Tämä osoittaa minulle sen, että Jumala puhuu minulle. Välillä tämä puhuttelu tulee lähelle, välillä se on etäisempää.
Tärkeintä tässä on se, että minut on armahdettu Jeesuksessa Kristuksessa, minun Herrassani. Hänen varassa uskallan elää ja kuolla. Hän on luvannut valmistaa minulle kodin Isän luona. Kun Jumala lupaa jotain, sen hän myös täyttää. Koko Raamatun ilmoitus ihmiskunnan menneestä on täyttynyt. Tulevaisuutta koskevat profetiat täyttyvät myös.
Raamatun Jumala on historian Jumala. His story is historia. Jumala kirjoittaa historian alusta loppuun asti itse. Minun oman elämäni lyhyt historia niveltyy tähän.
Et siis ole syyllinen et ’ihmisen’ ihmiskuntana vaan kahden yksilön Eevan ja A damin rikkeeseen, jonka rangaistukseksi Jumala antoi koko tulevalle ihmiskunnalle helvettiin vievän perisynnin. Mutta et ole tietysti vastuussa tästä perisynnistäkään, koska ethän sinä ole sitä aiheuttanut. Jos minä saa syntyessäni isäni ja äitini vaikka viallisia geenejä, ei kait niiden viat minun syytäni ole…ja kuitenkin minut pannaan lähtökohtaisesti syylliseksi. Outoa logiikkaa.
Ei ihme, että muinaiset gnostilaiset huomasivat tämän opin ontuvuuden ja sairauden ja irtisanoutuivat siitä, mutta sittenhän heidät pantiin väkivaltaisesti pois pelistä. Perisynti kun oli ja on vallanpitäjien kannalta edullinen kansan kurissa pitäjä.
Seppo, ”verisynti kun oli ja on vallanpitäjien kannalta edullinen kansan kurissa pitäjä.”
Millä tavalla esittämäsi ajatus on edelleen voimassa vallanpitäjien etua tukemassa?
Seppo, ”…et ole tietysti vastuussa tästä perisynnistäkään, koska ethän sinä ole sitä aiheuttanut…”
Et ole vastuussa, en minäkään. Olet oikeassa MOT. Olen vastuussa vain omista synneistäni. Olen monella tavoin rikkonut 10 käskyä vastaan. Jeesus Kristus, Herrani ja Vapahtajani on sovittanut minun syntini.
Koko maailma on langennut, ja koko maailma on sovitettu. Seppo, voit vapautua lapsuutesi helvetin pelosta ja uskoa minun kanssani kaikki, koko olemuksemme, ja pahat ajatuksemme synnit anteeksi, koska meillä on syntiemme sovittaja, Herra Jeesus Kristus.
Kari, jo filosofi Bertrand Russell totesi, että hallitukset haluavat pitää ihmiset alemmuudentuntoisina ja syyllisinä, koska heitä on silloin helpompi hallita ja rahastaa, kuin terveellä itsetunnolla varustettuja arvostelukykyisiä ihmisiä.
Minä en ole ns. syntiinlankeemuksessa langennut mihinkään, koska en ole elänyt silloin enkä tietenkään ole juridisessa vastuussa jonkun muinaisen naishuitukan yhdestä erheestä.
Koko tulevan kymmeniä miljardeja yksilöitä käsittävän ihmiskunnan syyllistäminen tuosta sadistisine helvettirangaistuksineen on hirvittävää ylireagointia ja tietenkin epäoikeudenmukaista.
Seppo Heinola. Koulussa ei ole VUOSIKYMMENIIN luettu Kristinoppia. Eikä edes nykyistä vuoden 1999 Katekismusta. Se löytyy todennäköisimmin opettajanhuoneen käsikirjastosta… Tai muutaman klikkauksen päässä netistä.
Kertoo paljon fanaattisuudestasi, että jankutat täällä helvettiopista ja sen karmeudesta täysin vanhentuneiden oletusten pohjalta.
Mitä syntikäsitykseesi tulee, esität äärimmäisen naiiveja tulkintoja, joita kukaan pappi, uskonnpnopettaja tai edes tavallinen kristitty ei edusta. Vielä kerran: Syntiinlankeemuskertomus l. Moos 3:ssa kuvaa Aadamin l. ihmisen lankeemusta, jota me kaikki toistamme eri tavoin. Aatamista Auzchwitziin ja Kainista Kekkoseen. Ei meitä tuomita Aadamin hedelmänsyönnistä vaan siitä, että olemme Aadamin kaltaisia pahassa. Ja rikomme Jumalaa sekä toisiamme vastaan voimatta välttää sitä. Emme me väitä, että kaikki tämä on järkemme avulla todistettavissa. Perisynti, joka on helvettiin joutumisen perimmäinen syy, on uskottava Pyhän Raamatun perusteella. ”Mutta missä synti on suureksi tullut, armo on tullut ylenpalttiseksi”.
Kyllä minä tiedän ettei kouluissa haluta/tohdita/uskalleta opettaa kristinuskon ydinkysymyksiä, opetetaan vesitetty versio.
”Perisynti, joka on helvettiin joutumisen perimmäinen syy, on uskottava Pyhän Raamatun perusteella.”
No mutta tuosta perisynnistähän olemme aivan samaa siis mieltä ja sitähän minä olen koko ajan ’jankuttanut’, katson vain ko synnin seuraukset eli helvetin ikuiset piinat täysin kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaisiksi rangaistuksiksi rikkeestä jota en ole tehnyt ja jonka seurauksista en ole vastuussa. Ei se imeväisen vauvan syy ole jos hän on synnissä siitetty ja syntynyt ja perisynnin osakseen syyttään saanut.
Missä se armon ylenpalttisuus näkyy, jos on olemassa jokin massa perditionis, joka ei tule pelastusta kuuna kullan valkeana näkemään?
Seppo, ”No mutta tuosta perisynnistähän olemme aivan samaa siis mieltä ja sitähän minä olen koko ajan ’jankuttanut’, katson vain ko synnin seuraukset eli helvetin ikuiset piinat täysin kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaisiksi rangaistuksiksi rikkeestä jota en ole tehnyt ja jonka seurauksista en ole vastuussa.”
Kuolema on osanamme, vaikka taistelet sitä vastaan?
Siinä myös näkemyksemme poikkeavat, että et usko saman Jumalan myös korjanneen lankeemuksen tilan Jeesuksessa Kristuksessa. Koko maailma sukupolvesta toiseen on langennut. Lehdet kertovat maailman pahuudesta. Sama pahuus löytyy omasta sydämestä, suvun jäsenten vuorovaikutuksesta, taloyhtiön hallituksen kokouksesta jne. Raamattu puhuu totta meistä ihmisistä. Se on vaikea sulattaa, mutta totta se on.
Jeesus Kristus on sovittanut minun ja sinun vajavaisuuden. Kristus julisti Golgatalla, ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.”
Seppo, sinua ei tuomita Adamin ja Eevan lankeemuksen tähden. Minut tuomitaan omien syntieni tähden. Puolustajani, Jeesus Kristus on ottanut minun syntini omille hartioille, ja on ne sovittanut omalla, pyhällä sovintoverellä. Minä olen vapaa, iloinen ja autuas Jeesuksen Kristuksen tähden.
Joka ei ole rikkonut Jumalaa tai lähimmäistään vastaan, on synnitön. Kristuksen lisäksi muita ei ole. Tämä on fakta.
katson vain ko synnin seuraukset eli helvetin ikuiset piinat täysin kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaisiksi rangaistuksiksi rikkeestä jota en ole tehnyt ja jonka seurauksista en ole vastuussa.”
Kuolema on osanamme, vaikka taistelet sitä vastaan?
No nyt hän sinäkin vesitit helvetin kidutukset pelkäksi ’kuolemaksi’ ja valehtelet minun taistelevan kuolemaa vastaan. Vakeuksia luetun ymmärtämisessä Sinulla? Toivon todella kuolevani ja haihtuvani olemattomuuteen. Kuolleethan eivät Raamatun mukaan tiedä mitään.
”Seppo, sinua ei tuomita Adamin ja Eevan lankeemuksen tähden. Minut tuomitaan omien syntieni tähden. ”
Olen ennekin sanonut, että uskovien pahin vastustaja ei ole ateismi tai harhaoppi vaan logiikan ja determinaation tajun puute.
Eli rautalangasta: minun ’omat syntinihän’ j o h t u v a t tuosta Adamin syntiinlankeemuksesta!!! Jos sitä ei olisi ollut, ihminenhän minä ja sinä mukaan lukien ei olisi syntinen eikä siis myöskään tekisi syntiä…!!!
Seppo, ”rautalangasta: minun ’omat syntinihän’ j o h t u v a t tuosta Adamin syntiinlankeemuksesta!!! Jos sitä ei olisi ollut, ihminenhän minä ja sinä mukaan lukien ei olisi syntinen eikä siis myöskään tekisi syntiä…!!!
Todistat Raamatun puhuvan totuutta. Näin on.
Onko sinulla myös joku muu lähde, joka kertoo totuuden?
No niin; päädyimme siis Kari siihen, että totuus on, että joudun ikuisesti kidutettavaksi helvettiin, jos joudun, Adamin synnistä, johon EN ole syyllinen, alunperin johtuen.
Katsos Kari, logiikan junaan pitää nousta lähtöasemalta, ei siihen voi vauriotta nousta sen ollessa jo täydessä vauhdissa.
Seppo
Korjaa, kun kirjoitan väärin.
Sinä laitat Raamatun roskikseen ja ammennat oman olemassaolosi perustan jostain muusta lähteestä?
Seppo, ” logiikan junaan pitää nousta lähtöasemalta, ei siihen voi vauriotta nousta sen ollessa jo täydessä vauhdissa.”
Juna on liikkeessä koko ajan. Takkiin tulee toisille enemmän kuin toisille. Ihmiset etsivät selitystä omalle olemassaololleen. Lähteitä on monia, Raamattu on yksi niistä.
Puhuit Kari itsesi pussiin ja yrität vaihtaa puheenaihetta. Ei tässä ole nyt kyse ontologiasta. Siitä voit vaikka avata oman blogin.
Harhaan johtaminen on myös Raamatun mukaan rikos. Jos joku saa toisen uskomaan sellaista, ettei kuoleman jälkeen ole olemassa mitään tuomiota, niin hän Raamatun mukaan valehtelee. Onko se sitten synti, sitä sopii miettiä.
Raamattu sanoo, että kaikki ovat syntiä tehneet, tämä on tosi asia, joka pitää uskoa. Jeesus sanoo, että tie pelastukseen käy vain ja yksin hänen kauttaan. Pitää lukea Uutta Testamenttia, jos haluaa tietää totuuden synnistä.
Tuomio voi olla myös vapauttava, jos tekee parannuksen täällä ajassa. Kuoleman jälkeen ei enää itse voi tehdä parannusta, koska se myöhäistä, sillä ei enää aikaa, on vain ikuisuus.
Tuo parannus (tai oikeammin kääntymys) on juuri sitä, että ihminen havahtuu omaan vääryytensä ja huomaa kulkevansa Jumalan vihollisena, Häntä syyttäen, vaikka Hän tarjoaa Vapahtajaa avuksi jokaiselle ihmiselle. Ylpeys on ihmisen lankeemus ja suuri onnettomuus, josta ei pääse ylös kuin nörtymällä Sanan alle. Ja silti ihminen taistelee Vapahtajaa vastaan.
Tämä menee nyt jo ohi blogin aiheesta, mutta jokaiselle tekee hyvää aina silloin tällöin palata Kirjoituksiin:
”Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja.
Häpeän ja pilkan he saavat kaikki, pilkan alaisina he kulkevat kaikki, nuo kuvien tekijät. Mutta Israelin pelastaa Herra iankaikkisella pelastuksella, te ette joudu häpeään ettekä pilkan alaisiksi, ette ikinä, hamaan iankaikkisuuteen saakka.
Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan-hän on Jumala-joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut, ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti: Minä olen Herra, eikä toista ole.
En ole minä puhunut salassa, en pimeässä maan paikassa; en ole sanonut Jaakobin jälkeläisille: etsikää minua tyhjyydestä. Minä Herra puhun vanhurskautta, ilmoitan, mikä oikein on. Kokoontukaa ja tulkaa, lähestykää kaikki, te henkiinjääneet kansakunnista. Eivät ne mitään ymmärrä, jotka kantavat puukuviansa ja rukoilevat jumalaa, joka ei voi auttaa. Ilmoittakaa ja esiin tuokaa-neuvotelkoot keskenänsä-kuka on tämän julistanut hamasta muinaisuudesta, aikoja sitten ilmoittanut? Enkö minä, Herra! Paitsi minua ei ole yhtään jumalaa; ei ole vanhurskasta ja auttavaa jumalaa muuta kuin minä.
Kääntykää minun tyköni ja antakaa pelastaa itsenne, te maan ääret kaikki, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole. Minä olen vannonut itse kauttani, minun suustani on lähtenyt totuus, peruuttamaton sana: Minun edessäni pitää kaikkien polvien notkistuman, minulle jokaisen kielen valansa vannoman. Ainoastaan Herrassa-niin pitää minusta sanottaman-on vanhurskaus ja voima. Hänen tykönsä tulevat häveten kaikki, jotka ovat palaneet vihasta häntä vastaan.
Herrassa tulee vanhurskaaksi kaikki Israelin siemen, ja hän on heidän kerskauksensa.” Jes.45:15-25
Milloin sinä Paajanen lopetat nuo blogiviestien tukkimiset hartaussaarnoin ja alat oikeasti keskustella vai etkö osaa? Tässä on menossa keskustelu eikä hihhuliseurat.