Kristilliseen uskoon kuuluu tietty kiteytetty oppisisältö kuten uskontunnustus. Ilman opin määrittelyä usko on tunneläikähtelyä ja tuuliajolla tai ohjattavissa mielivaltaisesti.
Toisaalta pelkkä oppi, siihen takertuminen ja dogmien taakse asettuminen voi olla hyytävän kylmää ja heikompia jyräävää. Siitä on kirkon historiassa ja nykypäivässä esimerkkejä. Dogmi ilman rakkautta ja lähimmäisen huomaamista on se kirjain, joka kuolettaa.
Kultaiseen keskitiehen kuuluvat molemmat, selkeä opillinen pohja sekä avoin sydän ja tekevät kädet.
Asia on juurikin näin kuten Marja-Sisko kirjoitat, mutta myöskin toisinpäin. Keskittyminen pelkästään omaan rakkauskäsitykseen taikka omiin hengellisyyden kokemuksiin johtaa huomion pois Kristuksesta. Samoin jos kaiken keskukseksi nousee vain Raamatun kirjoitettu teksti sellaisenaan ilman tulkintaa. Tarvitaan myös tekstistä ja sen tulkinnasta nouseva oppi, joka sitoo tämän kaiken Kristukseen.
Välttäkäämme siis sekä lakihenkisyyttä, että hurmoshenkisyyttä, tukeutukaamme Raamatusta nousevaan oppiin ja soveltakaamme sitä rakaudella käytäntöön. Edistäkäämme siis evankeliumia ja sen toteutumista meissä ja lähimmäisissämme.
”Keskittyminen pelkästään omaan rakkauskäsitykseen taikka omiin hengellisyyden kokemuksiin johtaa huomion pois Kristuksesta.”
Mutta eikös juuri Kristus sanonut että käskyistä suurin on rakauskäsky, joka sisältää
k o k o lain?
Aivan totta Seppo Heinola. Siispä onkin syytä tarkistaa, mitä asiasta on Raamattuun kirjoitettu: ”Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: »Mikä käsky on kaikkein tärkein?» Jeesus vastasi: »Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole.»”
Kokolailla valmiina ja ulkopuolelta annetulta rakkaus käsitykseltä tuo ensimmäinen käsky kyllä vaikuttaa ja jälkimmäiseen löytyy tarkempia soveltamisohjeita muualta Raamatusta. Sen sijaan oma nenä suuntaviittana ajaudutaan helposti harhaan.
Oma nenä se on fundamentalisteillakin mutta tuntuvat haistavan tuulia vain pohjoisen kylmältä suunnalta.
Tämä blogi on aika suppea Dogmatiikka. Verrattuna vaikka teokseen.
DIE RELIGION IN GESCHICTE UND GEGENWART
Handwörterbuch FÙR Theologie und Religionswissenschaft
Pistähän itse, Werner, blogiin koko RGG:n sisältö.
Hetkinen. Tarvitsen vähän näpyttelyaikaa. Ehditte käydä kalassa ja kerätä ämpärillisen puolukoita.
Euroopassa on aika tarkka tekijänoikeuslaki. Vaikka löytäisitkin sen teoksen, johon viittaat, et välttämättä voi siteerata sitä tänne vapaasti. Mutta jos haluat maksaa vähän, niin voit toki hankkia kirjan esim. täältä: https://www.amazon.de/Religion-Geschichte-Gegenwart-Religionswissenschaft-Uni-Taschenbücher/dp/3825284018
Mutta tässä olen nyt näpytellyt ja yhdessä on käyty kalassakin. Silti minulle tuli epäilys tuolla kalassa ollessamme, ettet ole Werner ehtinyt perehtyä edes RGG:n alkupuheeseen. Mutta jos olet, niin heitäpä tähän näytteeksi esim. tiivistelmä RGG:n dogmaattisista periaatteista. Ihan millä kielellä haluat, suomi, ruotsi, saksa, englanti, ranska , kreikka, espanja, venäjä, vähän alkeellinen kiinakin käy, niin palataan sitten asiaan.
Kaikki merkit viittaa siihen, että saksaksi kirjoitan. Mutta koska tehtävä on jonkun verran laajempi, kuin tämä blogi. Niin ehditte vielä käydä keräämässä ämpärillisen mustikoita ja suppilovahveroita.