Italialaisen Pier Paolo Pasolinin näkemys (1964) Matteuksen evankeliumista on klassikko. Jeesus-elokuvista ei kannata puhua, jos ei ole nähnyt tätä mustavalkoista, Etelä-Italian karuissa maisemissa kuvattua mestariteosta. Amerikkalaisia ja lähtökohtaisesti kristillis-juutalaisia elokuvia on hyvä verrata tähän marksilais-katoliseen luomukseen. Kumpi vetääkään pitemmän korren?
Elokuvassa on paljon lähikuvia kasvoista, tavallisten työtätekevien ihmisten kasvoista. Tässä on elokuvan marksilaisuus: Jeesuksen sanat kohtaavat eletyn elämän. Poissa on kirkollinen loisto ja kristillisen kuvakielen tahaton imelyys. Matteuksen evankeliumin Jeesus on vihainen ja energinen.
Jeesusta filmissä esittää espanjalainen oikeustieteen ylioppialas Enrique Irazoquin, jolle koitui elokuvasta ongelmia. Kun hän palasi Francon hallitsemaan kotimaahansa, hän joutui syytteeseen kommunistisen propagandaelokuvann tekemisistä. Matteuksen evankeliumi sai varsin ristiriitaisen vastaanoton, vaikka se sai myös katolisen kirkon elokuvapalkinnon. Elokuva on omistettu paavi Johannes XXIII:lle.
Matteuksen evankeliumi nähtiin Yle Teemalla ja se on vielä 26 päivän ajan katsottavissa Yle Areenasta >
Olen nähnyt Pasolinin Matteuksen evankeliumin ainakin neljä kertaa. Ja vielä jaksoi sytyttää. Suosittelen.
Tämä tuli katsottua yhdellä luentokurssilla aikoinaan opiskeluaikana. Kurssi oli nimeltä ”Hollywoodin Jeesus” ja käsitteli erilaisia Jeesus-elokuvia. Filmejä piti analysoida dogmatiikan valossa. Pasolinin elokuva oli näistä raskain ja vieläkään yli 15 vuoden jälkeen en vain jaksa katsoa sitä – niin paljon puhetta ja sosialistista paatosta.
Nimenomaan puhetta. Mutta pelkkää Jumalan sanaa Matteuksen kynästä 🙂
Sosialista paatosta. Sitäpä juuri ja kiinnostavalla tavalla.
Minusta elokuva on vain kasvanut korkoa.
Niinpä, Jeesuksen puhe oli täynnä sosialistista paatosta.
Hyvä elokuva, jonka teksti oli nimenomaan Matteuksen evankeliumista. Ville Hassisen mukaan; ” niin paljon puhetta ja sosialistista paatosta”. ”Sosialistista paatosta” ja yhteiskuntakritiikkiä Jeesus etupäässä harjoitti ja opetti Jumalan valtakuntaa. Sen vuoksi ylipapit ja kirjanoppineet häntä myös vihasivat ja saivat osoitettua hänet rikolliseksi, joka villitsee kansaa . Lopuksi he saivat järjestettyä hänelle kuoleman tuomion.
Ville sen sanoi: totta tosiaan – sosialistista paatosta – ja kirjaimellisesti Matteuksen evankeliumista:-)
Muistaakseni Pasolini oli sosialisti ja Jeesuksen näyttelijä kuvausten jälkeen sai vähän erikoisempaa kohtelua Espanjassa.
Mutta Matteuksen teksti nimenomaan taipui enemmän sosialistiseksi puheeksi ja tavallaan voi nähdä fariseusten, vai olivatko papistoa, edustaneen kapitalismia tötteröhattuineen.
Loistava raina. Tuottaja oli säästäväinen, koska sääti käsikirjoittajan palkkion ja käytti pelkkää evankeliumin tekstiä.
Olen katsonut monta kertaa, eikä elokuva tyhjene, teksti on sen verran vahva.