Chisu kaipaa muutosta. Hän pyrkii vähentämään sähläystä ja löytämään jotain muuta, jota hän kuvailee sanalla ”jumala”. Olen mietiskellyt samaa metsän kirkossa. Metsän kirkossa kuljen yksin. En voi osoittaa kenellekään toiselle, että olen oikeassa tai ainakin oikeammassa kuin toiset ympärilläni. Olen vailla tukijoita tai ryhmää, seurakuntaa. Olenko silti kristitty, uskovainen, sielultani pelastettu? Ainakin tuo on selvä: vähemmän sähläystä elikkä säätöä ja viimeinkin jotain syvemmältä. Sekin on selvää, että jokaisen on hyvä ottaa vastuu uskostaan ja elämänkatsomuksestaan ihan itse.
Toimittaja kirjoittaa Chisun haastattelussa Jumala- sanan pienellä alkukirjaimella ja perustelee, että Chisu ”ei tarkoita perinteistä kristinuskon jumalaa tai varsinaisesti muitakaan uskontoja vaan enemmänkin elämänkatsomusta”. (Yle 23.3.2022/Ville Vedenpää).
Kun elämänkatsomustieto tuli 1980-luvun puolivälissä oppiaineena kouluihimme, kipuiltiin vastakkainasettelujen kanssa. Kuinka kirkkoon kuulumaton ei-uskova kuvailee kirkkoa ja kristinuskoa? Ja päinvastoin, miten uskova ihminen voi kertoa ei-uskovan elämänkatsomuksesta arvostavasti?
Nyt ollaan seuraavalla askelmalla. Nuoret kasvavat maailmaan, jossa pitää ”tulla toimeen eri tavoin uskovien ja ajattelevien kanssa. Elämänkatsomustiedon ja uskonnon erillään pitäminen varmistaa, ettei näin käy.” (Reportaasi Katsomusopetus jäi politiikan panttivangiksi, Kotimaa 25.3.2022).
Elämänkatsomukset pitää nyt ottaa vakavasti ja myös uskovien tavaksi kertoa uskostamme. On opittava kertomaan ja perustelemaan niin katsomuksensa ja uskonsa syvyys (eli teoreettinen pohja, henki, materia, Jumala, historia) kuin arvot ja normit (oikein, väärin, päämäärä, ihmisarvo) ja perustavanlaatuisen suhtautumistapa elämään (ilo, pelko, rohkeus, ahdistus, toivo).
Millä tavalla oma uskonelämä ja uskovaksi tunnustautuminen sitten voisi estää tai mahdollistaa tulemisen toimeen eri tavoin uskovien ja ajattelevien kanssa? Varmaankin olemme tässä suhteessa erilaisia ihmisiä, niin uskovat kuin ei-uskovatkin.
Elämänkatsomus? Muutos? Muutos on ”jumala”, joka pitää kirjoittaa pienellä kirjaimella, kun ei oikein tiedä, että miten ilmaisisi pyrkimystä kaiken sähläyksen tuolle puolen. Ja isolla kirjoitan, kun olen ihmeissäni salaisuuden äärellä. Jumala!
Sota Euroopassa on paljastanut, mikä arvo on perusasioilla. Tarkoitan Jumalaa ja lähimmäistä. Ihmisten muuttaminen viholliskuviksi saa aikaan hirvityksiä. Uskomusten ja ideologioiden varassa toimiminen on sokeaa.
Chisu lausui sellaista, mistä Suomessa on mahdoton keskustella. Uskoa koskevia ajatuksia lienee enemmistöllä suomalaisista. Ääneen lausuttavia sanoja on vain harvoilla.
Chisun kaltaiset tökkäykset ovat raikas tuulahdus. Monet uskon ja elämänkatsomuksen pohdinnat ja julkitulot ovat jääneet paitsi politiikan ja kirkkopolitiikan myös menneisyyden vangeiksi.
