Seurakuntavaalien ehdokkaiden ajatuksiin pääsee tutustumaan vaalikoneen avulla.
Muuan vaalikoneen käyttäjä kiinnitti huomionsa vapaaehtoistoiminnan pieneen rooliin kysymyksissä. Sanana vapaaehtoisuus nousee esille vain parissa kohdassa: vapaaehtoistoiminta kuuluu joukkoon, josta valitaan itselle tärkeimmät kirkon toimintamuodot, ja vapaaehtoisten koulutus ja työnohjaus on mahdollisuus valita kohteeksi, johon seurakunnan resursseja tulisi erityisesti ohjata.
Vaalikoneen kysymys kiristyvän talouden edessä tehtävistä leikkauksista havahdutti vastaajan siihen, että vapaaehtoisuuden rooli on suurempi kuin sanan esiintymistiheydestä voisi päätellä. Kiristyvän talouden edessä saatetaan joutua tekemään valintoja tilojen, työntekijämäärän, rakenteiden ja kirkollisveroprosentin suhteen, kuten kysymys esittää. Toiminta sen sijaan näytti istuvan listaan kovin huonosti. Suuri osa seurakunnan toiminnasta olisi – ja on – hoidettavissa seurakuntalaisten voimin. Kysymys toiminnan leikkauksista on muutettavissa kysymykseksi seurakunnan luonteesta ja tehtävästä. Näiden tulee vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja määrään enemmän kuin eurot vaikuttavat. Yhteisön pääoma on jotain muuta kuin rahaa.
Havahtuminen ohjasi vaalikoneen käyttäjän lukemaan muitakin kysymyksiä uusin silmin. Uusia silmiä tarvitaan, kun pian valittavat luottamushenkilöt yhdessä muun seurakunnan kanssa tekevät tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja rakentavat osaltaan uutta toimintakulttuuria.
Ensin karsiutuu lähetys seuraavaksi lapsi ja nuorisotyö, sitten on jo diakonian vuoro.
Jos jollain tavalla aiottaan korvata näitä toimintoja vapaaehtoisin voimin, niin koulutus olisi jo pitänyt aloittaa. Sen paremmin vapaaehtoiset, kuin viranhaltiatkaan eivät kykene tulevaa tilannetta ottamaan kunnolla haltuun, ilman koulutusta siihen tilanteeseen. Kirkon toimintatapaan kuuluu muutoinkin reagoida vasta sitten, kun on pakko. Useimmiten silloin on jo myöhäistä. Jotta vapaaehtoiset voisivat ottaa osan vastuusta, niin työntekijöiden olisi saatava jo pian koulutusta. Vapaaehtoiset eivät voi toimintaa koordinoida ilman viranhaltioita. Jos varat ei enää riitä työntekijöiden palkkaamiseen, niin turha on silloin enää haaveilla vapaaehtoisten tehokkaasta toiminnasta. Nyt olisi toiminnan aika tuossa asiassa, mutta onko sitä missään. ? Yleensä vapaaehtoiset kantavat kolehtia ym.
Kysymysten laatiminen on vaikea homma, koska seurakunnat ovat niin erilaisia.
Vaimoni Colette huomasi että useampi kysymys ei ollut mitenkään ajankohtainen meidän Someron seurakunnan tilanteessa. Meidän tärkeimmät kysymyksemme ovat paljon arkisempia ja elämänläheisempiä meidän tilanteessamme.
Mitä tulee vapaaehtoisten saamiseen niin eilen 26.10. meillä oli yksissä talkoissa parisenkymmentä vapaaehtoista ja työ tuli valmiiksi aivan hetkessä sen sijaan että jonkun pienemmän porukan olisi pitänyt puurtaa koko päivää samassa hommassa.
Omaehtoisia toimintamahdollisuuksia seurakuntiin kaipaisin ja niin moni muukin.
Työntekijänä voi laittaa luovat voimavaransa käyttöön toimintaa organisoidessaan, mutta samaa mahdollisuutta toivoisi moni seurakuntalainenkin. Tulisipa aika jossa työntekijät alkaisivat rohkaisemaan seurakuntalaisia ottamaan ohjat omiin käsiinsä.
Ehkäpä taloustilanne loputulta antaa siihen mahdollisuuden.
Kiitos kommenteista. Tärkeitä pointteja.