Kuvassa näkymä työhuoneestani korona-ajan Suomesta kotona Someron kaupungin Ollilan kylässä.
SUNNUNTAI 3.10.2021
Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai)
Jumalan sanansaattajat
Ensimmäinen lukukappale: Joos. 5:13–15
Suojelusenkeli
Usein puhutaan lasten suojelusenkelistä. Raamattu kuitenkin puhuu enkeleistä paljon laajemminkin. Myös aikuisilla, vanhuksillakin, on suojelusenkelinsä. Samoin jokaisella seurakunnalla on omat enkelinsä. Niin myös jokaisella kansakunnalla omansa.
Enkelit ovat Jumalan lähettiläitä jotakin erityistä tehtävää varten. Jumala käyttää heitä ihmisten auttamiseen erilaisissa tilanteissa. Toisinaan he toimivat Jumalan sanan saattajina, toisinaan muunlaisissa tehtävissä, mitä Jumala kulloinkin heille antaa tehtäväksi.
Pyhässä messussa heillä on erityinen tehtävä. He ovat mukana kaikissa messuissa yhdessä koko taivaallisen joukon kera. Kun me vietämme Herran pyhää ehtoollista, niin hekin ovat mukana samassa pöydässä. Tästä syystä perinteinen alttarikaide on puoliympyrän muotoinen. Ajatus on, että täyden ympyrän toinen puoli on taivaassa. Näin taivaan koko joukko ja maan päällä oleva Jumalan kansa kokoontuvat samaan pöytää yhteiseen Jumalan kiitoksen ja ylistyksen ateriaan, eukaristiaan. Meidän Herramme itse on läsnä jokaisessa ehtoollisen vietossa ja antaa ruumiinsa ja verensä meidän henkemme, sielumme ja ruumiimme virvoitukseksi ja pelastukseksi. Ehtoollinen on iankaikkisen elämän lääke.
Enkelit kuuluvat näkymättömään maailmaan
Jumalan luomistyössä erotetaan näkyvä ja näkymätön maailma. Näkyvä maailma on kaikki se elämän todellisuus, mitä voidaan ihmisten aistein nähdä, aistia tai mitata. Niinpä atomin ytimet kuuluvat tämän jaottelun mukaan näkyvään maailmaan, koska voimme tutkia niiden lainalaisuuksia tieteellisin laittein.
Näkymättömään maailmaan luetaan ne Jumalan luomat luomakunnan ja elämän muodot, joita emme voi millään inhimillisellä menetelmällä mitata meidän inhimillisten aistiemme tai laitteittemme avulla. Emme voi pyytää enkeliä tai muita taivaan joukkoon kuuluvia henkiä vaakaan mitataksemme heidän painoaan. Näin teologisessa mielessä he kuuluvat näkymättömään maailmaan.
Kristinoppi 1948 sanoo Jumalan luomistyöstä seuraavaa:
10 LUOJA
Jumala on sanallansa luonut kaiken, mikä on olemassa, sekä näkyväisen että näkymättömän maailman. Näkymättömään maailmaan kuuluvat enkelit.
Enkelit Jeesuksen elämässä
Aikoinaan tutkin Jeesuksen elämän vaiheita syntymästä kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä takaisintuloon kunniassaan ja taivaan kirkkauden ikuisuudessa. Totesin Jeesuksen elämään kuuluneen enkelien seura kaikessa mitä hän teki. Enkeli ilmoitti hänen syntymänsä. Beetlehemin kedolla enkelkuoro ilmoitti Vapahtajan syntymän, erään koettelemuksissa enkelit tekivät palvelusta Herrallemme jne.
Vain yhdessä kohdassa huomasin enkelien olevan poissa Lunastajamme elämässä. Ristin kuoleman hän kärsi yksinään. Syvä salaisuus ja ristin työn syvyyden kuvaus sisältyy rakkaan Vapahtajamme sanoista: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit.” Tämän Jeesus teki, jotta Jumalalle selkänsä kääntäneet ja hänestä vieraantuneet saisivat luoksensa Vapahtajamme armon. Herramme meni Jumalan hylkäämien luo vetääkseen heidätkin Jumalan yhteyteen, hänen armonsa ja rakkautensa osallisuuteen.
Tästä syystä myös Ilmestyskirjan luvussa 12 kerrottu sota Mikaelin ja Saatanan välillä oli sellainen, että Mikael voitti Jeesuksen ristin työn ansion tähden. Kristuksen kallis sovintoveri oli enkeliruhtinaan ase Saatanan kukistamiseksi. Jumalan voimasta enkeli voitti ja paholainen kärsi tappion.
Ilmestyskirjassa enkelivallat toimivat Jumalan kansan eli kirkon hyväksi.
Jo Joosuan aikana enkeleillä oli tämä vastaava tehtävä Jumalan kansan puolustamisessa, erilaisissa olosuhteissa toki. Sama periaate: Puolustaa Jumalan kansaa. Eri tilanteissa aina tilanteen ja olosuhteiden vaatimusten mukaisin muodoin.
Joosuan kirjasta, luvusta 5
Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: ”Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?” Mies vastasi: ”En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne.” Silloin Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: ”Herrani, mitä tahdot minun tekevän?” Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: ”Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” Ja Joosua teki niin.
” Jumalan sanansaattajat ”
Enkelit ja taivaan sotajoukko. Miten he toimivat Jumalan rakkauden hendessä esim Afganistanissa ?
Raamattu !
Reino
Kiitos puheenvuorostasi
Voidaanhan Afganistanin tilannetta katsella myös toiselta puolelta: ”Audiatur et altera pars”, kuten latinassa sanotaan.
Afgaanien näkökulmasta voidaan tilanne nähdä sellaisena, että he ovat säilyttäneet itsenäisyytensä kolmen suurvallan valtauyrityksistä huolimatta: Ensin Britannian, sitten Neuvostoliiton ja nyt viimeksi USA:n. Heidän näkökulmastaan katsoen he ovat voineet välttää ”länsimaisen jumalattomuuden”, jota on yritetty syöttää heille.
Joten heidän lähtökohdistaan katsoen tilanne on vähän sama kuin meidän maallamme sotien aikana, kun naapurimaamme suurena humanistina esiintynyt Stalin lähetti joukkoja meidän maatamme vastaan suodakseen meille hänen omasta mielestään paremman ”demokratian mallin” kuin mitä meillä oli meidän omasta mielestämme.
Otin tähän vain ajatuksen yleisestä kulttuurien välisen törmäyskurssin ilmenemisestä nimenomaan Afganistanin näkökulmasta katsoen.
Sen sijaan en ota kantaa tämän tapauksen tuomarina.
En myöskään osaa vastata varsinaiseen kysymykseesi enkelien osuudesta noissa ympyröissä.
Matias.
Et myöskään maininnut mitään taivaan sotajoukon osuudesta elämämme ympyröissä. Enkelit ja sotajoukot pvat Raammuun perustuvia. Miten ne vaikuttavat kaikissa yhteyksissä Jumalan rakkautena realistisessa olemassaolossamme ?
Ps. USA ei vallannut Afganistania vaan tuki positiiviseen ihmisarvostukseen pyrkivää hallitusta. Kun hallitus luopui tehtävästään USA katsoi parhaaksi poistua maasta.
Reino
1) En ottanut kantaa kysymykseen enkelien osuudesta sotaa käyvien maiden tilanteissa. Syynä on yksinkertaisesti se, että en tiedä. Sellaisesta asiasta, mitä ei voi saada tai loogisesti johtaa Jumalan sanan ilmoituksesta, ei pidä mennä arvailemaan, koska sellaisten kuvittelujen kuplia on historia täynnään ja aikaisempien kuplien tilalle tulee vain uusia, mutta se ei koskaan vie lopulliseen tulokseen, koska tiedon sijaan tuleekin vain ilmassa leijuvien oletusten pilviä, jotka seuraava ajatusvirtojen tuuli vie mennessään.
2) En ottanut kantaa siihen mistä syystä Britannia aikoinaan, Neuvostoliitto omalta puoleltaan tai USA omalta puoleltaan meni maahan.
Kerroin vain sen miten monien maassa asuvien afgaanien näkökulmasta heidän maansa tilanne näyttää. Valitettavan usein vain länsimaisen kulttuurin piirissä kasvaneitten ihmisten ajatusmaailmassa vain ollaan sokeita meille vieraiden kulttuurien parissa koetuille elämyksille ja niistä nousseille tuntemuksille.
Olen aikoinaan pitänyt ruotsiksi luentosarjan islamin ja kristinuskon välisistä suhteista ja toin siinä esille erilaisten ajatusten yhteisiä ja erottavia tekijöitä. Eräs lempiteemani oli, että toisinaan se mikä näyttää erolta, onkin vain samojen käytäntöjen kehittymistä eri suuntiin, ja toisinaan se mikä näyttää samanlaiselta, onkin alkuaan peräisin aivan eri suunnista onkin joistakin syistä kehittynyt näennäisesti samantapaiseksi.
Joitakin avainkohtia käsittelin varsinaisen Koraanin eli arabiankielisen tekstin pohjalta. Näissä kerroin miten muutamat kristinuskon lauselmat, opit ja käytännöt ovat muuttuneet arabialaisessa kulttuurissa tai Muhammedin tai hänen seuraajiensa teologiassa.
Taiteesta puheen ollen kysyn seuraavaa:
Taide tietysti vaikuttaa hyvin paljon mielipiteiden muodostumiseen, se joko vahvistaa olemassaolevaa, tai rikkoo sitä ja etsii uutta. Uskonnollisesssa taiteessa on ollut pakko pysyä tietyssä linjassa. Jeesuksesta ei ole saanut tehdä muuta kuin kauniin miehen kuvia, kun taas Juudaksesta on pitänyt tehdä ruman ja kavalan miehen näköisiä kuvia.
Uskonnollisesti Jeesus edustaa kristinuskoa ja Juudas juutalaisuutta, ja tässä kuvaamisessa halutaan antaa tilaisuus valintaan, lähdetkö kauniin miehen matkaan, vai ruman miehen matkaan. Kuvan tekeminen luo rasismia ja vanhvistaa olemassaolevaa rasismia ja uskonollista kilpailua tekemällä vastapuolesta ruman ja pahan.
Jos kuvaus toimisi luovasti, se voisi kuvata Juudaksen hyvin komeana enkelimiehenä, kansan sankarina ja urheana taistelijana, joka ajoi valloittaja
Epifanoksen ( jumalan ilmentymä) maasta ja puhdisti temppelin vieraista jumalista,
…… ja Jeesuksen vähän reppanana, joka kulkee syysyissä pitkin Galilean-maan-teitä, lietsoo kapinaa, ja kerää joukkoja ja vie ne Getsemaneen aikomuksena valloittaa Jerusalem ja päästä hallitsemaan sitä yksinvaltiaana, ja juomaan viiniä
kavereiden kanssa, mutta vapisee Getsemanessa, ja syyttää jälkeenpäin Juudasta ja omiaan, kun ne eivät taistelleet hänen puolestaan, eikä hänen kuninkuutensa nyt enää voinut olla tästä maailmasta.
Jesaja 53 tarjotaan usein Jeesus kuvaksi, mutta siellä sanotaan : ” ei ollut hänellä vartta, eikä muotoa johon olisimme mielistyneet.” Kuitenkin tämä kuva taiteessa näkyy paremmin Juudaksessa kuin Jeesuksessa.
Kaikesta tästä ilkeydestä johtuen voimme sanoa oikeutetusti, että Juudas on se joka joutuu kantamaan maailman syntiä, eli tarkoitushakuista ilkeyttä, joka kohdistuu häneen.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi
Juutalaisuuden ja kristinuskon suhteesta
Juudas ei edusta juutalaisuutta kristinuskon vastakohtana. Hän oli yksi opetuslapsista. Viimeisellä aterialla jopa Jeesuksen oppilaitten arvostetuimmassa paikassa isännän Jeesuksen vieressä, koska pystyi kastamaan leipänsä samaan viinimaljaan kuin Jeesus.
Muutoinkin vastakkainasettelua kristinuskon ja juutalaisuuden välillä ei alkuaan ollut olemassa. Jeesus oli yksi juutalaisista, aikansa oppinein juutalainen, joka opetti aikansa korkeimmassa juutalaisessa oppilaitoksessa Jerusalemin temppelissä. Salomonin pylväskäytävä yksistään jo oli kaksi kertaa isompi kuin Roomassa oleva Forum, jonka rauniot ovat säilyneet meidänkin aikaamme. Tuon pylväskäytävän kunnosti aikoinaan Herodes Suuri oman aikansa Välimeren alueen toiseksi rikkain mies keisari Augustuksen jälkeen.
Vasta myöhemmin Jeesuksen vastustajat kateudesta ja oman valta-asemansa pelossa yms syistä alkoivat suunnitella Jeesuksen surmaamista. Mutta esimerkiksi Joosefin poika ensimmäisestä avioliitosta Jaakob Vanhurskas, vanhempi kuin neitsyt Maria, vietti koko elämänsä temppelissä säännöllisesti rukoillen niin, että hänen polviensakin on sanuttu känsiintyneet kuin kamelin polvet. Vasta juutalaiskapinan alkutahtien aikana hän sai marttyyrikuoleman tuolloin syntyneen epäjärjestyksen aikana, missä muutamat juutalaiset ryhmittymät lähes tulkoon sotivat toinen toistaan vastaan.
Varsinainen erilleen meno tapahtui vasta Jerusalemin hävityksen 70 jKr. jälkeen, kun ylipapin menetettyä asemansa temppelin hävityksen jälkeen juutalaiset valitsivat Hillel I:n paavikseen eli patriarkakseen. Hän hallitsi hyvin johtajakeskeisesti. Hänen ympärilleen kokoontui juutalaisia oppineita.
Noihin aikoihin Jeesukseen uskovat alkoivat kulkea omia teitään. Vähitellen seuraavien vuosisatojen aikana kristittyjen keskuuteen perustettiin omien paavien (Aleksandria ja Rooma) eli patriarkkojen virkoja (Antiokiaan, Jerusalemin ja Konstantinopoliin). Juutalaiskapinan aikana moni Jeesukseen uskova oli paennut Pellaan.
Juutalaiskapina uhkasi koko Rooman miljoonakaupungin ruuansaantia, kun juutalaiset katkaisivat roomalaisten viljankuljetusreitin Välimeren itärannikon kauttan Aleksandriasta Italiaan. Tämä aiheutti paniikkitilanteen, jolloin tehtiin sellaista mitä muutoin ei olisi uskallettu tehdä: Annettiin valtakunnan pätevimmälle kenraalille valtakunnan parhaat sotaväen osastot. Tätä ei ollut aikaisemmin tehty, koska pelättiin vallankumousta näin vahvan joukon tekemänä. Vespasianus tuli kukistamaan kapinaa. Kun taistelu oli jo Jerusalemin valtausta vaille, niin Vespasianus lähti Roomaan – ja kuten oli pelättykin – otti keisarin tittelin itselleen. Hänen poikansa Titus hoiti homman loppuun ja Jerusalem vallattiin.
Tämä juutalaiskapinan aikainen Rooman kokema ruuanpuute vahvisti jo puunilaissotien aikana syntynyttä antisemitismiä eikä tätä voinut edes kristillisen kirkon sanoma yli rajojen ulottuvasta rakkaudesta poistaa, vaan se jäi ihmisten alitajuntaan ruokkimaan yleisempääkin seemiläisyyden vastaista asennetta.
Tämä mielestäni virheellisesti asetettuun kristityt vastaan juutalaiset asetelmaan.
Taiteesta
Kristillisen taiteen ilmaukset keskittyivät aluksi kokonaan toisiin aiheisiin. Roomalaisten vainojen aikana teokset tehtiin lähinnä luoliin ja muihin sellaisiin paikkoihin, missä viranomaiset eivät niitä poistaneet välittömästi. Aiheet olivat Jeesuksen työssä ja siihen liittyvissä aiheissa.
Myöhemmin islamin nousun mukana syntyi uusi kiista kristillisestä taiteesta. Kuvia vastustavien ryhmä lähti islamin haasteesta puhumaan kristillistä taidetta vastaan. Vasta Seitsemäs ekumeeninen eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi” tunnustetu kirkon piispojen kirkolliskokous vuonna 787 laati säännöt ikonitaiteesta. Länsimainen kirkko ei mennyt tässä kuva-asiassa idän kirkon mukaan vaan Kaarle Suuren aikana vahvisti länsimäisen kuvien ja veistosten perinteen kirkkohin.
Pitkään Juudas Iskariot säilyi sivuroolissa teosten kokonaisuutta ajatellen. Vasta viime vuosituhannen loppupuolella häneen on alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Millä perusteella Juudas valittiin ? Oliko hän tyhmin ja rumin ? Kuiten kelpasi toteuttamaan jumalan tahdon (?). Palkkana kuolema ja ikuinen kirous. Myös Maria oli hyväksikäytön uhri. Oliko mahdollisuutta kieltäytyä ? Palkkana ikuinen suitsutus vääristä (nöyryys) syistä. Kaikki nämä ovat patriarkaatin luomia ”sankaritarinoita”.
Naisten nimitteleminen ”portoiksi” on ikiaikainen miesten tuomio, joka elää ja voi hyvin tänäkin päivänä. Sekin kertoo enemmän miehistä kuin naisista.
Juudaksen evankeliumin osiosta Adamas ja taivaanvalo voi päätellä, että Juudas oli myös astronominen vertauskuva. Hän oli skorpioni (tikarimies, pistävä) joka on horoskoopissa Oinasta eli Karitsaa vastapäätä. Tämä vastaparisuus näkyy myös nimessä Jeesus ja Juudas eli J..us Ju..s. Samat kirjaimetovat J U ja S eli Jumala JA Saatana sillä U vasta heprean kirjainta vav joka tarkoittaa ’ja’. Päällekkäin kirjoitettuna nimet antavat pystysuoraan vielä sanan SOD eli salaisuus.
Jesus
Judas
Charlotta
Missään ei ole annettu ilmoistusta siitä, millä perusteella Jeesus valitsi Juudas Iskariotin. Kaikki mitä syiksi yritetään sanoa, on pelkkää spekulaatiota ilman mitään historiallista lähteeksi kelpaavaa tietolähdettä.
Autuaan neitsyen asema on maailman arvostetuimman naisen asema. Maria on Jumalan äiti, koska hänen synnyttämänsä poika on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, joten Jeesuksen synnyttämisen takia Ikuinen neitsyt on Jumalan äiti .
Yhteinen kristikunta ylistää Pyhää Äitiä autuaaksi kaikkialla, missä Jumalan sanaa alkuperäisen sanoman mukaisesti pidetään esillä:
Luukkaan evankeliumi:
1:48 sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.
Mielenkiintoinen ajatus, että Juudas ei suinkaan sovita meidän syntejä silllä, että on joutunut niitä kantamaan, vaan hän samalla pistää kuin skorpioni ja me itseasiassa myrkytämme itse itsemme .
Joka tietysti on totta aina vihapuheen kohdalla, että sillä myrkyttää myös itseään.
Huikea ulottuvuus ja salaisuus, jota kukaan ei taatusti tajua.
Tarja
Juudas ei ole kantanut maailman syntejä. Hän ei myöskään ole mitenkään myötävaikuttanut sovituksen ansaitsemiseen. Koko pelastusteko on alusta loppuun asti Jumalan oma työ. Jeesus on ottanut päälleen koko maaiman synnit ja kantanut ne ristille. Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hän on tuonut toivon maailmalle.
Käyhän evankeliumeista esille sekin, että nähtyään Jeesuksen joutuneen kuolemaan johtavaan prosessiin Juudas katui tekoaan, mutta silloin oli jo liian myöhäistä saada tilannetta paleutettua. Prosessi kulki eteenpäin aina päätökseensä asti: Jeesuksen kuolemaan ristillä.
Matias
Kyllä Juudasta on pidetty juutalaisena perustyyppinä, ja siitä ovat saaneet kärsiä myös naiset ja lapset. Koko Juudas juttu on ihan mitätön vihan kohteeksi, hänestä tiedetään hyvin vähän mitään, mutta kuka tahansa voi käyttää hänen nimeään silloin kun puhuu petollisuudesta jonkun kohdalla. Se on aina Juudakset, tai Juudaksen suudelma.
Vaikka pettäjä oli Jeesus, joka jätti syyn Juudaksen päälle vaikka sanoi: ”Minä itse annan henkeni….jne. ”
Huonosti rakennettu tarina ja käsittämättömän kamalat seuraukset.
Tarja
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä olet saanut tuon ajatuksen Juudas Iskariotista juutalaisena perustyyppinä.
En ole tuota ajatusta ennen tavannut kirjallisuudessa.
Nykyisenä some-kautena voi esiintyä mitä hörhöimpiä keskusteluja joissakin piireissä, mutta minun nettiaktiivisuuteni on kestänyt jo ennen ”internetin” nimikkeen käyttöön ottoaajasta, enkä noiden pyöreästi kolmenkymmenen vuoden aikana ole ajatusta tavannut niissä piireissä joissa olen liikkunut.
Tässä vilkkaassa keskustelussa ”Enkelit Jumalan asialla” on kiinnitetty tähän asti kiinnitetty enkelien kahteen rooliin huomiota: he suojelevat meitä ja toimivat sanansaattajina. Menneinä aikoina jopa kertoneet tulevista ruokapöydän ääressä, nykyisin ovat mukana hyvän uutisen tiedottamisessa keskitaivaalla lentäen.
Enkelit ovat mukana myös silloin, kun jotakin pahaa täytyy karsia pois. Egyptin suurvallan sortaessa kohtuuttomasti omaisuuskansaa ”Hän päästi valloilleen vihansa hehkun, vimmansa, raivonsa ja kiivautensa, surmanenkeleiden suuren joukon.”(Ps78:49) Matiakselle tuttu Folkbibeln ilmaisee enkelien joukon ”vain” ”skara av olycksänglar.”
Kun sitten myöhemmin assyrialaiset uhkasivat Hiskian joukkoja, Raamattu kertoo, että ”Herran enkeli lähti yöllä liikkeelle ja löi assyrialaisten leirissä kuoliaaksi satakahdeksankymmentäviisituhatta miestä.” Melkoinen näyttö enkeleiden sotilaallisesta kyvystä, parhaallakin ilmatorjunnalla on ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Myös siinä taistelussa, joka puhdistaa maan kaikesta pahuudesta, enkeleillä on oma osuutensa. Raamattu sanoo, että ”Tämä tapahtuu sitten, kun Herra Jeesus Kristus saapuu taivaasta voimakkaiden enkeliensä kanssa. Hän ilmestyy tulen liekeissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä tottele Herramme Jeesuksen sanomaa. Heidän rangaistuksensa on tuho”.(1.Tess1:7-9;UT2020)
Tätä enkelien kolmatta roolia osallistunutta tuomiotoimintaan, ei ole tarpeen painottaa aikanamme, jolloin keskitaivaalla lentävällä enkelillä on vielä ”ikuinen, suuri sanoma julistettavaksi maan asukkaille: kaikille heimoille, kansoille ja maille, kaikkien kielten puhujille.”(Ilm14:6:KR2020) Kaikkivaltias enkelien Tekijä sitten Poikansa kanssa ratkaisee sen, keille enkeleillä on mitäkin asiaa tuossa vaiheessa. Kaikkien meidän matka kohti ikuista elämään on vielä kesken.
Rauli
Kiitos puheenvuorostasi
Tuot esille näkökulman joka tuo esille näkökulman, joka toisenlaisissa nykyajan ilmenemismuodoissaan milloin minkäkinlaisena katastrofina esiintyy jokaisena vuotena lähes jokaisena kuukautena ja usein moninakin päivinä peräkkäin aikamme uutisissa.
Enkelien mukanaolo tällaistenkin myllerryksien keskellä kertoo, että tapahtumien virrassa on sellaisiakin pyörteitä, joita me ihmiset emme ymmärrä oman rajallisuutemme hämärtämin silmin.
Matias
”Juudas ei ole kantanut maailman syntejä. Hän ei myöskään ole mitenkään myötävaikuttanut sovituksen ansaitsemiseen. ”
On kantanut , koska hänen päällensä on kasattu kaikenlaista, on luettu pahantekijäin joukkoon ja kuka tahansan on voinut sanoa hänestä mitä tahansa, kuten myös koko kansasta, He eivät kuitenkaan herjaa takaisin.
Ei sellainen, jota kehutaan ja palvotaan kuten Jeesus kanna kenenkään syntiä, koska häntä ei syytetä mistään, jonka hän joutuisi ottamaan kannettavakseen. Teidän pitää miettiä, mikä se teidän synti on ja sitten syyttää siitäJeesusta, silloin hän voi sitä kantaa, ja jos se ei ole hänen syy, silloin hän kantaa sitä syyttömänä.
Jos koulussa kiusataan yhtä oppilasta, se on kiusaajan tekemään syntiä, ja kohde joutuu kantamaan sitä sydämen murheena ja sielun tuskana.
Kristityillä on ihan väärä käsitys synnin kantamisesta.
Tarja
Vastuu pahanteosta on aina pahantekijän. Tämä on itsestään selvä lähtökohta oikeudenmukaisuudelle. Juuri tästä syystä lain saarnaa ei voi jättää syrjään kristillisessä julistuksessa.
Mutta Jumalan sanan julistuksessa on myös evankeliumin sanoma.
Sovituksen suuri sanoma kertoo anteeksiantamuksesta, joka murtaa vääryyden ketjun. Anteeksianto on todellinen, koska sen perustana ei ole läpi sormien katsominen, vaan koko pahuuden pois pyyhkiminen sovituksen koko maailmankaikkeutta syleilevän armon ja anteeksiantamuksen voimasta. Tämän lunastuksen Jeesus on tehnyt Golgatan ristin kuolemallaan ja voitollisella ylösnousemuksellaan.
Jeesus ja Juudas, minuutemme molemmat puolet. Jeesukselle voi ”kasata” hyvän, Juudakselle pahan. Sillä itsessämme olemme tyhjiä.
Charlotta
Paavali käyttää tästä persoonallisuutemme kahdenlaisesta luonnosta nimitystä ”liha” ja ”henki”. Nämä ovat kreikkalaisesta ajattelusta otettuja käsitteitä, mutta Paavali tulkitsee niitä juutalaisen ajattelutavan mukaisesti kokonaisvaltaisemmin.
Lihan tekoja ovat erilaiset riidat, vääryydet jne pahat teot, mutta Pyhän Hengen hedelmänä on ilo, rakkaus, rauha jne.
Luther on tiivistänyt tämän sanontaan: ”Simul iustus et peccatur”, olemme samaan aikaan sekä syntisiä että vanhurskaita.
Sen sijaan Juudas Iskariotin päälle ei mielestäni voi lastata meidän syntisyyttämme. Hän oli yksi meistä, joten hän ei mitenkään voi olla millään tavoin meidän pahuutemme kuvaajana, koska hän ei vähimmässäkään määrin ole meidän persoonallisuutemme syy – seuraus -suhteeseen vaikuttanut.
Juuri näin. Charlotta on ko. vertauskuvaparista hyvällä jyvällä.
Seppo
Suonet että olen eri mieltä tämän vastakkainasettelun soveltuvuudesta.
Mielestäni tämä olemuksemme eri puolien ripustaminen toisaalta Jeesukseen ja toisaalta Juudas Iskariotiin ei tee oikeutta heidän asemalleen omassa yhteisössään.
Mielestäni parempi vastakkainasettelu löytyy Paavalin kielenkäytössä, kun hän toteaa että meissä oleva pahuus, jota hän kreikkalaisen kielenkäytön mukaisesti, mutta sitä juutalaisittain tulkiten ”lihaksi”, on peräisin ihmiskunnan lankeemuksesta ja sen mukaisesti lukee tämän ihmiskunnan alusta elämäämme vallitsevaksi Adamin perinnöksi.
Meissä oleva hyvä puolestaan on Jumalan työ, joka aivan erityisessä mielessä on tullut meidän hyväksemme Jeesuksessa Kristuksessa, uuden ja uudistuneen ihmiskunnan alussa.
Tämän Pyhä apostoli sanoittaa näin
1.Korinttolaiskirje:
15:22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
Mielestäni psykologisesti vielä parempaa on kokonaan suostua myöntämään oma vajavaisuutensa ilman projektioita. Näin voi vapautua katsomaan omaa itseään ja olemustaan rehellisemmin ja silloin myös lääke parantumiseen on mahdollista saada kun on uskaltanut määritellä vianalaisuutensa suoraviivaisemmin.
Tämän avun vaivoihimme saamme Vapahtajamme suuren hyvyyden ja armon lahjana, kun hänen pelastustyönsä lahjoittaa meille kaiken sen anteeksiannan ja hengellisen tervehtymisen mitä tarvitsemme.
Tämän Paavali sanoittaa seuraavasti
Roomalaiskirje:
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Matias, näen nuo vastapariset henkilöt jo lähtökohtaisesti vertauskuvallisina eli toistan gnostilaisittain:
Gnostilainen uskontosymboliikka esittää käsityksen siitä, että hyvä ja paha taistelevat samanaikaisesti yhden ihmisen sisällä: Deus es inversus Satan tai ”Jumalan eikö suusta muodostu sekä hyvä että paha”.
Venus (helel pfosforos lucifer) on sekä aamutähti että iltatähti; se tuo sekä valon että pimeyden, mutta se on SAMA tähti! Huomaa, että Jesus ja Judas muodostavat nimessään eräänlaisen vastaparin J..uS kontra J u..S. Kun kirjain U hepreassa vastaa kirjainta waw, jota käytetään konjunktiona JA, niin tässä nähdään J ja S eli Jahveh Ja Satan. Molemmat alkukirjaimet ovat myös siis nimessä JesuS
Huomaa asettelussa JeSus
JuDas tulevat S ja D päällekkäin ja muodostavat sanan SOD, joka merkitsee SALAISUUS
Seppo
Kiitos ajatustesi perusteluista.
Omalta puoleltani pidän gnostilaisuutta kahden yhteen sopimattoman järjestelmän sekoittamista yhdeksi uudeksi tuotteeksi. Riippuu sitten vain näiden yhteen sulattamisten asteista ja menetelmistä, milloin tulos on yhtenäisempi uusi järjestelmä tai hajanaisempi repaleitten kokoelma.
Jeesuksen ja Juudan nimistä
Nimien länsimaisessa muodossa tulee esiin ensin Septuagintan kreikan kielen mukanaan tuoma sanan päätteenä oleva sanan lopun ässä, ” —s”, josta suoraan tai latinan kautta useampaan muuhun kieleen.
Nimisana Juuda, propri, on merkitykseltään ”Ylistetty”, יְהוּדָה , Jəhūḏāh, josta enemmän sivulla
https://biblehub.com/hebrew/3063.htm.
Se on johdettu heittää tai kiittää jne merkitsevästä verbistä יָדָה , jāḏāh , josta enemmän sivulla
https://biblehub.com/hebrew/3034.htm.
Jeesus -sana on Septuagintan kreikkalainen muoto Vanhan testamentin masoreettien vokalisoimasta Joosuan nimestä: יְהוֹשׁוּעַ , yəhōwōšūa‘ , Erisnimi, propri, jonka merkityssisältö on ” HERRA on pelastus”.
https://biblehub.com/hebrew/3091.htm”
Pyhän nimen JHVH esittelyä nähdään sivulla https://biblehub.com/hebrew/3068.htm
ja pelastaa eli voittaa eli vapauttaa -verbin esittelyä voi katsella sivulta https://biblehub.com/hebrew/3467.htm .
En näe mitään yhteyttä näiden nimien kohdalla en sen paremmin ulkonaisen muodon tai soinnun kuin merkitystenkään välillä.
Matias, nyt oli kyse Juudaksen Ut..ssa olevasta kreikankielisestä nimimuodosta verrattua Ut: n Jeesus nimen kreikankielen nimimuotoon eli hukutit taa varsinaisen asian fokuksen selitystulvaan, joka oli itse substanssin kannalta irrelevanttia. Hämäsit.
Eli yksinkertaisesti Juudas Ιούδας Ja Jeesus Ἰησοῦς, sanat antavat -aivan kuten näytin- asetelman Ι ύ ς ja Ι ῦς ja päällekkäin asetettuna σ ja δ tulevat liki päällekkäin ja voidaan lukea heprealaisittain sanaksi sod ,joka merkitsee salaisuus, salaseura. Ja Jahven Ἰαουέ ( Iaoué / Yahwé / )alkukirjain on I ja saatanan σατανᾶς alkukirjain on σ ja ύ väliinnin saamme Jahve ja Satan. Näin on. piste.
Seppo
Kiitos esityksesi jatkoselvennyksestä.
Mielestäni noille kreikankielisille muodoille rakentamasi mielikuvasi ei nouse itse tekstistä vaan on vain muutaman yksittäisen kirjaimen päälle rakennettu kokonaan sanojen alkuperäisen tarkoituksen ulkopoulelle ulottuva mielikuvien kokoelma.
”ei nouse itse tekstistä vaan on vain muutaman yksittäisen kirjaimen päälle”
Kyllä ne nousevat ihan oikeista kreikan kielisistä nimistä Ut: ssa. Ja kyseessä eivät ole mitä tahansa kirjaimet van alku-, about keskimmäiset ja loppukirjaimet ja alkuk. ja loppuk. vastaavat eksaktisti Jumalan ja Saatanan alkukirjaimia niin kreikassa kuin hepreassa kuin suomessakin Ei se nyt muuksi muutu. Heprealaisten viisaiden sanoille antamat piilomerkitykset eivät tietenkään ole välttämättä riippuvaisia pintatekstin merkityssisällöistä.
Seppo
Omalta puoleltani totean etten anna käyttämällesi menetelmälle isompaa arvoa kuin sellaiselle leikille, missä yhden sanan kirjaimista yritetään muodostaa mahdollisimman monta sanaa. Se joka keksii eniten sanoja on leikin voittaja.
Tämä on minun mielikuvani noista kreikkalaisten sanojen alku- ja loppukirjaimista muodostuneitten ajatusrakennelmien kosketus siihen tekstiin missä kirjaimet ovat alkuaan olleet.
Tuo uusi ajatusrakennelma on mielestäni täysin uusi kertomus, jolla ei ole mitään muuta kosketuskohtaa Raamatun tekstien kertomukselle kuin muutaman yhteisen kirjaimen varaan rakentuva ulkokohtainen mutta ei ajatuksellinen yhteys.
Matias, konteksti ko asetelmassa on ihan liiantiivis, jota se olisi verrattavissa johonkin tarkoittamasi sanaleikiin. Ja en käsitä mitä tarkoitat, ettei ko asetelmassa olisi mitään ajatusta. Sitähän siinä on mitä selvimmin: Jumala ja Saatana ovat vastaparit ja molemmat ovat niin Jeesuksessa kuin Juudaksessakin. Sama ajatusta ajaa Joh. 13.18.
Yhtenbäavaimena on Juudaksenevankeliumi,jos sen sanomanuskaltaa nähdä osiosta Adamas ja Taivanvalot,misä ko symboliikka onesitetty vuoroon ’kuolevaina’ ja horisontista ’ylösnousevina’ Ziodiacinmerkkeinä, Jeesus on Oinas ja Juudas on Skorpioni: https://solarmythology.com/lessons/solarmyth16.htm
Seppo
Viittaat kirjallisuuteen missä vapaan fantasian luomuksina kerrotaan tarinoita, joilla ei ole minkäänlaista kosketuskohtaa kristillisen uskon sanoman kanssa.
Noissa tarinoissa kristinuskon sanomasta otetaan ainoastaan muutama sana sieltä täältä ja niitä käytetään aivan uudenlaisissa yhteyksissä.
Todellisuuspohjaa noissa tarinoissa ei ole kunnolla edes scifien vertaa.
Matias, kristinuskon sanoma se luterilaisen tunnustuksen muodossa ei kata läheskään Raamatun koko sisältöä, ja vain sen puitteissa ollaan autuaan
tietämättömiä monista Raamatun kerroksista, joiden olemassaolo (kts. esim. Gerschom Sholem, Jewish Encyklopedia), ei tietenkään raukea ylimielisiin heittoihin muka pelkistä fantasioista.
Tuommoinen nakkelu on heikkoa argumentointia.
Seppo
Väität: ”— luterilaisen tunnustuksen muodossa ei kata läheskään Raamatun koko sisältöä,— ”
Tähän voidaan panna vastaväite, jossa käy ilmi että Raamatun sanoma otetaan todesta kaikessa rikkaudessaan:
Opin summa, perusta, sääntö ja ohje,
jonka mukaan kaikkea oppia on Jumalan sanan pohjalta arvioitava ja syntyneet riidat kristillisesti selvitettävä ja ratkaistava.
Kirkon läpikotaisen ja kestävän yhtenäisyyden ensimmäinen edellytys on yksimielisesti omaksuttu opin ohje, jossa on Jumalan sanan perusteella ilmaistuna se yhteisen opin summa, jonka kaikki tosikristilliset kirkot tunnustavat omakseen. Siksi jo vanhalla kirkolla oli aina tietyt symbolinsa tätä tarkoitusta varten. Opin ohje ei voi rakentua kenenkään yksityishenkilön kirjoitusten varaan, vaan se perustuu sellaisiin kirjoihin, jotka on laadittu, hyväksytty ja otettu käyttöön samaan oppiin ja uskontoon tunnustautuvien kirkkojen toimesta.
Mekin olemme siis sydämestä ja suulla vakuuttaneet toinen toisellemme, että me emme tahdo laatia tai ottaa käyttöön mitään erityistä, uutta uskomme tunnustusta, vaan me tunnustamme omiksemme ne julkiset, kaikille tunnetut kirjoitukset, jotka ovat kaikkien Augsburgin tunnustukseen yhtyneiden kirkkojen piirissä olleet hyväksyttyjä ja käytössä sellaisina symboleina eli yhteisinä tunnustuksina, kaikkina aikoina aina mainitun riidan syntymiseen asti, siis niin kauan kuin kaikkialla pidettiin yksimielisesti kiinni Jumalan sanan puhtaan opin kaikista kohdista, sellaisina kuin autuas tohtori Luther ne oli selittänyt.
Niitä ovat:
1. Ensi sijalla Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset, Israelin uskon puhdas ja kirkas lähde. Raamattu yksin on ainoa tosi ohje, jonka mukaan kaikki opettajat ja opit on koeteltava ja arvioitava.
—-
Jne
https://tunnustuskirjat.fi/yo/summa.html
Seppo
Voitko sinä löytää Vaski -kirjastosta tai Helka -kirjastosta Gerschom Sholemin tuotantoa?
Ei Juudas Iskariotin ”päälle” mitään, vaan meissä asuvan juudaksen (kukin voi itse sanoittaa omansa).
Charlotta
Mielestäni hänen nimensä mainitaan tässä sellaisessa tehtävässä ja yhteydessä, mikä ei ole millään tavalla ollut hänen toimivaltaansa kuuluvaa.
Mielestäni tällainen vastuualueen ulkopuolelle menevä nimen symbolisen käytön mukana syntyy väärää leimaamista.
Minähän juuri vapautin hänet ”vastuusta” ! Jokainen olkoon itse vastuussa sekä hyvästään, että pahastaan.
Charlotta
Toki puhuit meidän omista ongelmistamme.
Ongelma mielestäni on nimetä meidän omia ongelmiamme hänen mukaansa.
Jos vapauttaa hänet vastuusta meidän omalla kohdallamme, niin silloin ei voi käyttää hänen nimeään omien ongelmiensa projektiopintana.