Ensimmäinen adventti

”Uskonnon vapauden rajoitukset niin koulussa kuin muuallakin tähtäävät Suomessa nimenomaan vain suomalaisten uskonnonvapauden rajoittamiseen.”

Jos näin on, rikotaan perustuslakia. Jokaisella oppilaalla ja opettajalla tulee olla oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, tai olla harjoittamatta mitään, kunhan se ei häiritse työskentelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa kyllä sitä, että kukaan ei voi kouluajalla harjoittaa uskontoaan. Välitunnilla voi opettajat ja oppilaat harjoittaa omia uskontojaan niin paljon kuin sielu sietää, mutta näillä ei ole oikeutta pyrkiä käännyttämään muita. Rukoilkaa vaan rauhassa, kumartakaa kohti mekkaa, meditoikaa, ym. mitä lie, mutta antakaa muiden olla rauhassa.

Arto Vesterbacka :”Jos näin on, rikotaan perustuslakia. Jokaisella oppilaalla ja opettajalla tulee olla oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, tai olla harjoittamatta mitään, kunhan se ei häiritse työskentelyä.”

Mielestäni on todella harmillinen asia, että Suomesta yhäkin puuttuu sivistysvaltioiden ominaisuuksiin kuuluva puolueisiin sitoutumaton perustuslakituomioistuin.

Opettajalla on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan olipa se mikä hyvänsä, mutta
”Suuri osa koulussa opetettavista asioista on sellaisia, että niihin liittyy maailmankatsomuksellisia ja uskonnollisia taustaoletuksia. Koska nämä sitoumukset ovat läsnä itse oppimateriaalissa, seurauksena vuoden 2002 opetussuunnitelman perusteissa olevasta ohjeesta on vain, että nämä uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset sitoumukset salataan, mikä estää oppilaita suhtautumasta niihin kriittisesti.

Niinpä tämä ohje johtaa käytännössä siihen, että oppilaat johdetaan julkilausumattomiin maailmankatsomuksellisiin ja uskonnollisiin sitoumuksiin, jotka ovat vallitsevien tieteellisten teorioiden taustalla. Samalla estetään sellainen keskustelu, joka tekisi nämä sitoumukset julkisiksi ja tarjoaisi niille vaihtoehtoja.” (Rakas lapsemme –lehti 1/09)

”…uskonnollisiin sitoumuksiin, jotka ovat vallitsevien tieteellisten teorioiden taustalla.”

Huomasin, että olit lainannut lehdestä, mutta mitä ihmettä tuo muka tarkoittaa? Minkä tieteellisen teorian taustalla olisi jokin uskonnollinen sitoumus? Tieteellisille teorioille uskonnolliset näkemykset ovat irrelevantteja, ne eivät liity mitenkään näihin.

Jotenkin saan sellaisen kuvan lainauksen kontekstista omaan tekstiisi, että haluaisit antaa opettajien opettaa omien uskomustensa mukaisia asioita, vaikka ne eivät perustuisi mihinkään todelliseen, ja jotka olisivat mahdollisesti ristiriidassa opetussuunnitelman kanssa (esim. kreationismi). Olenko täysin hakoteillä?

Arto Vesterbacka :”Jotenkin saan sellaisen kuvan lainauksen kontekstista omaan tekstiisi, että haluaisit antaa opettajien opettaa omien uskomustensa mukaisia asioita, vaikka ne eivät perustuisi mihinkään todelliseen, ja jotka olisivat mahdollisesti ristiriidassa opetussuunnitelman kanssa (esim. kreationismi). Olenko täysin hakoteillä?”

Henk.koht. haluan, että lapset saavat oikeuden kritisoida heille tarjottua tietoa ja asettaa asioita tärkeysjärjestykseen vailla ns. ”pakotettua auktoriteettia”, joka sanelee heille mitä mieltä heidän on oltava.

”Henk.koht. haluan, että lapset saavat oikeuden kritisoida heille tarjottua tietoa ja asettaa asioita tärkeysjärjestykseen vailla ns. “pakotettua auktoriteettia”, joka sanelee heille mitä mieltä heidän on oltava”

Hyvä, että sinäkin olet uskonnon opetusta vastaan, varsinkin tunnustuksellista. Mutta vitsit sikseen. Jotta pystyt kritisoida mitään tietoa, täytyy sinulla olla riittävät perustiedot siitä. Et voi vain kritisoida esimerkiksi kvanttifysiikan malleja, koska ”ne eivät käy järkeen” (ne eivät todellakaan ole intuitiivisia), opiskelematta ensin näitä. Käytännössä perustietojen opetus tarkoittaa erilaisten tieteellisten teorioiden opettamista näennäisesti totuutena. Samalla pitää kuitenkin opettaa kriittistä ajattelua. Kokonaismalli on ”opetetaan kuinka ajatella, ei mitä ajatella”.

Arto Vesterbacka :”Hyvä, että sinäkin olet uskonnon opetusta vastaan, varsinkin tunnustuksellista. Mutta vitsit sikseen. Jotta pystyt kritisoida mitään tietoa, täytyy sinulla olla riittävät perustiedot siitä.”

Itse asiassa uskonto oli peruskoulun ala-asteella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta yksi lastemme suosikeista, mikä johtui opettajasta, joka näytelmän keinoin kertoi aiheista. Havaintoni mukaan lapsilla ja nuorilla on kyllä riittävät perustiedot asioista, joita he kritisoivat. Tässä aiemminkin postaamani esimerkki 90-luvun laman jalkoihin jätettyjen nuorten mielipiteistä:

– Suuret ikäluokat mahdollistivat juppi-kulttuurin nousun ja tuhon, laman, työttömyyden, eläkepommin. Kaiken tämän nuoret joutuvat elämällään maksamaan. Nyt on herättävä eettisyyden maailmaa, ihmistä ja kaikkea elollista kohtaan. Tämän eettisyyden pitää näkyä myös talouselämässä ja politiikassa. Moraalin on pakko tulla juppi-kulttuurin jälkeen.

”Itse asiassa uskonto oli peruskoulun ala-asteella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta yksi lastemme suosikeista, mikä johtui opettajasta, joka näytelmän keinoin kertoi aiheista. Havaintoni mukaan lapsilla ja nuorilla on kyllä riittävät perustiedot asioista, joita he kritisoivat.”

Itselläni uskonto oli ainoa aine, josta peruskoulussa sain vuosiluokan päättötodistukseen 10. Mikä tahansa aine voi nousta lasten suosikiksi, erityisesti mikäli opettaja osaa opettaa aiheen hyvin.

Kuinka varhaisessa vaiheessa antaisit peruskoululaisten kritisoida esimerkiksi evoluutiota, ja millä perusteilla nämä voisivat tätä kritisoida?

Arto Vesterbacka :”Kuinka varhaisessa vaiheessa antaisit peruskoululaisten kritisoida esimerkiksi evoluutiota, ja millä perusteilla nämä voisivat tätä kritisoida?”

Koulussa askarruttamaan jääneistä asioista keskusteltiin oikeastaan päivittäin eikä opetettua evoluutioteoriaa tarvinnut kumota, kun lähtökohta on, että Raamattu ei kerro fossiileista, vaan ihmisen tietoisuuden kehittymisestä l. kulttuurievoluutiosta . Kun lapset olivat n.9-10 vuotiaita jätin Raamatun olohuoneen pöydälle ja he alkoivat tutkia sitä kuten itsekin olin lapsena tehnyt ja keskustelimme myös Raamatusta esiin nousseista kysymyksistä. Evoluutio ja Raamatusta löytyvä kulttuurievoluutio eivät mielestäni ole toistensa vastakohtia vaan täydentävät toisiaan.

”Koulussa askarruttamaan jääneistä asioista keskusteltiin oikeastaan päivittäin eikä opetettua evoluutioteoriaa tarvinnut kumota, kun lähtökohta on, että Raamattu ei kerro fossiileista, vaan ihmisen tietoisuuden kehittymisestä l. kulttuurievoluutiosta . Kun lapset olivat n.9-10 vuotiaita jätin Raamatun olohuoneen pöydälle ja he alkoivat tutkia sitä kuten itsekin olin lapsena tehnyt ja keskustelimme myös Raamatusta esiin nousseista kysymyksistä. Evoluutio ja Raamatusta löytyvä kulttuurievoluutio eivät mielestäni ole toistensa vastakohtia vaan täydentävät toisiaan.”

Ihan mielenkiinnosta: Oliko lähtökohta aina, että Raamattu on totta? Itse en lukisi tai antaisi 9-10 vuotiaan lukea raamattua suurinpiirtein samasta syystä, kuin en antaisi heidän lukea Stephen Kingin romaaneja.

Tarkistin peruskoulun opetussuunnitelmasta, että oppilaat aloittavat evoluutioon tutustumisen 7-9 luokilla, eli 13-16 vuotiaina. Tähän mennessä biologian opetus on ollut lähinnä eri lajien tunnistamista ja näiden eliympäristöjen kuvailua. Jos lapset ovat jo 7. luokkaan mennessä indoktrinoitu (enkä sano, että sinun lapsesi olisivat) raamatun ”totuuteen”, tulee eteen evoluution ”kritisoiminen”. Raamattu (ja kristinusko, sekä monet muut uskonnot) ei ole yhteensopiva evoluutioteorian kanssa. Raamattu opettaa, että kaikki lajit ilmaantuivat yhtäkkiä siinä muodossa mitä ne nykyään ovat. Evoluution mukaan, ja kaikki todisteet ovat tämän kannalla, elämä vaatii vähintään miljoonia vuosia jatkuvaa kehitystä ja muokkausta, jotta saadaan nykyiset lajit nykyisissä muodoissaan.

Kuten aiemman uutisen keskustelussa (väitös ID:stä) kirjoitin, en voi ymmärtää kuinka kukaan, erityisesti evoluutiobiologian tai kosmologian alalla työskentelevä, voisi uskoa raamattuun ja Jumalaan. Mutta meitä on moneen junaan.

Kulttuurievoluutio ja luonnollinen evoluutio eivät ole lähellekään sama asia, tai kuvaile edes samanlaisia mekanismeja. Toisin kuin luonnollisessa evoluutiosssa, kulttuurievoluutiossa voi tapahtua niin, että ”kissa synnyttää koiran” (kreationisti Ray Comfortin lempiväärinymmärryksiä evoluutiosta). Raamatuu voi kuvata kulttuurievoluutiota, mutta ainoastaan yhden heimon osalta. Muiden heimojen osalta kuvailu jää, kuten nykyfiktiossakin, pinnalliseksi ja antagonistiseksi. Maailmassa oli jo vanhan testamentin aikaan tuhansia heimoja ja kulttuureita, jotka eivät kehittyneet samalla tavalla.

Arto Vesterbacka :”Oliko lähtökohta aina, että Raamattu on totta?”

Lähtökohta oli ja on, että Raamatun kuvaukset kertovat siitä, kuinka Raamatun ajan ihmiset asioita kokivat. Raamattu on ”kuvakirja”, jossa puhutaan vertausten avulla ihmisille, joilla vielä ei ollut käsitteellisen ajattelun kykyä ja mielestäni sen tärkein sanoma on ihmisen tietoisuudessa tapahtunut laadullinen kehitys.

”Lähtökohta oli ja on, että Raamatun kuvaukset kertovat siitä, kuinka Raamatun ajan ihmiset asioita kokivat. Raamattu on “kuvakirja”, jossa puhutaan vertausten avulla ihmisille, joilla vielä ei ollut käsitteellisen ajattelun kykyä ja mielestäni sen tärkein sanoma on ihmisen tietoisuudessa tapahtunut laadullinen kehitys.”

Sanomasi perusteella voidaan sanoa, että nykytiedon valossa on perusteetonta opettaa raamattua yhtään sen parempana tai todenmukaisempana kirjana, kuin esimerkiksi Stephen Kingin Hohtoa.

Arto Vesterbacka :”nykytiedon valossa on perusteetonta opettaa raamattua yhtään sen parempana tai todenmukaisempana kirjana, kuin esimerkiksi Stephen Kingin Hohtoa.”

Tietysti jos sinusta Stephen Kingin Hohto on yhtä tärkeä kuin Raamatun Rakkauden kaksoiskäsky, niin sitten opetat lapsillesi Stephen Kingin Hohdon.
Omat lapsemmekin pitivät Stephen Kingin kirjoista, mutta kyllä heille oli tärkämpi asia se, että myös heille on annettu järki ja omatunto ja ihan vaan lahjaksi.

”Tietysti jos sinusta Stephen Kingin Hohto on yhtä tärkeä kuin Raamatun Rakkauden kaksoiskäsky, niin sitten opetat lapsillesi Stephen Kingin Hohdon. Omat lapsemmekin pitivät Stephen Kingin kirjoista, mutta kyllä heille oli tärkämpi asia se, että myös heille on annettu järki ja omatunto ja ihan vaan lahjaksi.”

Mielestäni en kirjoittanut mitään kummankaan kirjan tärkeydestä, vaan todenmukaisuudesta. Mitä rakkauden kaksoiskäskyyn tulee, vain sen jälkimmäinen osa on millään lailla merkityksellinen. Vaikka Jumala olisi olemassa, miksi tätä pitäisi rakastaa? Miksi tämä vaatisi rakastamistaan?

Arto Vesterbacka :”Vaikka Jumala olisi olemassa, miksi tätä pitäisi rakastaa? Miksi tämä vaatisi rakastamistaan?”

Mielestäni siksi, että ”Jumala on rakkaus” kuten ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan. Jumala ei vaadi rakastamaan, mutta jos todella haluaa rakastaa niitä lähimmäisiään, niin sitä ei käsitykseni mukaan opi kuin rakastamalla itse Rakkautta (agape), Kysyin joskus nuoremman ikäluokan edustajiltakin, onko heidän mielestään Rakkautta vaikea rakastaa, ja he olivat kaiki yhtä mieltä siitä, että ei ole. Paavalin 1. Korinttolaiskirjeen 13. luku on mielestäni hyvä kuvaus siitä, millainen on Jumala.

Auttaako se mitenkään ymmärtämään, että uskontoa voi opettaa joka tietopohjaisesti tai sitten elämyspohjaisesti ja oppilasta uskoon ohjaavasti.

Kristinuskossa tietoa on esim. se, että on Raamattu (kristinuskon peruskirja) jonka mukaan on olemassa Jumala, joka loi maailmankaikkeuden, ja Jumalalla on Poika, joka sovitti maailman synnit jne. Katsotaanko, että tämä on tunnustuksellista opetusta?

”Kristinuskossa tietoa on esim. se, että on Raamattu (kristinuskon peruskirja) jonka mukaan on olemassa Jumala, joka loi maailmankaikkeuden, ja Jumalalla on Poika, joka sovitti maailman synnit jne. Katsotaanko, että tämä on tunnustuksellista opetusta?”

Tämä varmasti riippuu siitä, kuinka asia esitetään. Esimerkiksi, jos asia esitetään, että ”kristinuskossa uskotaan näin…Kristinuskon pyhät kirjoitukset löytyvät raamatusta.”, ei opetusta varmaankaan voi pitää tunnustuksellisena. Mutta, mikäli opetus on ”Jeesus on Jumalan poika, joka tuli maailmaan ihmisenä kuolemaan ristinkuoleman täten sovittaen teidän syntinne.”, voidaan jo puhua tunnustuksellisesta opetuksesta.

Arto Vesterbacka :”mikäli opetus on “Jeesus on Jumalan poika, joka tuli maailmaan ihmisenä kuolemaan ristinkuoleman täten sovittaen teidän syntinne.”, voidaan jo puhua tunnustuksellisesta opetuksesta.”

Kreikkalaiset filosofit sanoivat Jumalan pojaksi sitä sielunosaa, joka ymmärsi matematiikan ikuisia totuuksia ja kun uskottiin, että ihminen voi havaita vain sellaisia laadullisuuksia, joita on hänessä itsessään, pääteltiin, että myös ihmisessä itsessään on oltava jotain ikuista. Jeesuksen sielussaan kantamat eettiset periaatteet ovat ikuisesti totta, ja jokainen päätelköön itse onko kysymyksessä Jumalan poika vai ei.

Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Pete Hokkanen on kyllä hallintotieteiden maisteri HTM, ei mikään humanististen tieteiden maisteri (onko sellaisia edes olemassa) ja väitöskirja on poikkitieteellinen: ”Vaasan yliopisto
Oikeustiede / Teologia / Poikkitieteellinen / Humanistiset tieteet”

Pete Hokkasesta ei ensi tuntumalta ole tullut mieleen mikään ”romantikko”, ainakaan jo tuota käsitettä katsotaan negatiivisesta näkökulmasta niin kuin tässä kommentissa.

Mielenkiintoinen oli mielestäni myös vastaväittäjä, professori Pentti Arajärvi Helsingin yliopistosta.

Kiitos! Hyvää adventtiaikaa sinullekin!